”Anteeksi, tämä taitaa olla minun paikkani”, soperran hämmentyneenä englanniksi. Olen noussut Helsingin rautatieasemalla Pietariin lähtevään Allegro-junaan enkä oikein tiedä, mitä kieltä tulisi puhua.
Ystävällisen näköinen nainen vastaa suomeksi. Hän paljastuu Helsingin yliopiston tutkijaksi Svetlana Probirskajaksi. Hän on työmatkalla sanan kirjaimellisessa merkityksessä: keräämässä aineistoa tutkimukseensa, joka käsittelee Allegro-junaa monikansallisena kääntämisen tilana.
