Helsingin–Pietarin-junassa matkustajat antavat toisilleen kielellistä ensiapua

Svetlana Probirskaja tutkii, miten kielten ja kulttuurien kohtaaminen sujuu matkalla Helsingistä Pietariin.

”Anteeksi, tämä taitaa olla minun paikkani”, soperran hämmentyneenä englanniksi. Olen noussut Helsingin rautatieasemalla Pietariin lähtevään Allegro-junaan enkä oikein tiedä, mitä kieltä tulisi puhua.

Ystävällisen näköinen nainen vastaa suomeksi. Hän paljastuu Helsingin yliopiston tutkijaksi Svetlana Probirskajaksi. Hän on työmatkalla sanan kirjaimellisessa merkityksessä: keräämässä aineistoa tutkimukseensa, joka käsittelee Allegro-junaa monikansallisena kääntämisen tilana.

Tutkimusmatka on jo neljäs. Probirskajaa kiinnostaa, miten vuorovaikutus sujuu kansainvälisessä junassa, jossa matkaan kuuluvat myös raja- ja tullitarkastukset.

Juna nytkähtää liikkeelle, ja kovaääninen toivottaa matkustajat tervetulleiksi suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Kuulutusten lisäksi kaikki kolme kieltä ovat käytössä junan kylteissä ja opasteissa, jopa istuintaskussa odottavassa matkalehdessä.

Käännöstekstien painattaminen on kuitenkin eri asia kuin paikan päällä tapahtuva vuorovaikutus.

Probirskaja nappaa matkatavaroistaan haastattelulomakkeita ja pussillisen Geisha-konvehteja ja lähtee suorittamaan työtään. Hänen tutkimusmetodinsa ovat osallistuva havainnointi ja junassa matkaavien haastattelu.

Kolmosvaunussa haastateltavaksi valikoituu Mykola Ivanchenko. Hän on muuttanut Suomeen Ukrainasta ja taitaa kaikkia junan virallisia kieliä. Toistemme äidinkieliä ujostellen valitsemme englannin.

”Yleensä ihmiset keskustelevat junassa perheen kesken, mutta välillä tulee annettua toisille tulkkausapua ja vaikka matkavinkkejä perille”, Ivanchenko kertoo ja saa suklaan kiitokseksi.

Hänen junatuttavuutensa ovat johtaneet harvoin yhteydenpitoon. Se on Probirskajan mukaan leimallista junassa tapahtuvalle vuorovaikutukselle.

”Ihmiset voivat puhua kaikenlaista, koska toista ihmistä ei välttämättä enää näe. Juna on hyvin symbolinen tila, sitä on hyödynnetty usein kaunokirjallisuudessa ja elokuvissa.”

Idea tutkimukseen syntyi matkoilla Helsingistä entiseen kotikaupunkiin Pietariin. Probirskaja työskenteli neljä vuotta sitten Itä-Suomen yliopiston vetämässä hankkeessa, jossa tutkittiin sodankäynnin käännöskulttuureita Suomessa, Neuvostoliitossa ja Saksassa.

Samoihin aikoihin toinen maailmansota monikielisenä ilmiönä alkoi kiinnostaa tutkijoita muuallakin maailmassa.

”Sota näytetään yleensä kansakuntien välisenä, mutta toinen maailmansota oli ideologioiden sota. Vastapuolilla taisteli samaa etnisyyttä olevia ihmisiä”, Probirskaja kertoo.

Hän itse tutki armeijan tulkkeja. Arkistomateriaaleista ja aikalaisten muistelmista selvisi, että tulkkeina toimivat usein maahanmuuttajat – tai loikkarit, näkökulmasta riippuen.

Neuvostoliiton armeijassa tulkkasivat suomalaiset kommunistit, Suomen puolella Venäjältä paenneet valkoemigrantit. He päätyivät näihin tehtäviin, koska kääntäjiä ja tulkkeja ei ehditty kouluttaa tarpeeksi nopeasti sodan tarpeisiin.

Koska monikielisyys puhuttaa paljon myös tämän päivän Euroopassa, Probirskaja keksi tutkia Allegrossa huomaamiaan monikielisiä kohtaamisia.

Kolme virallista kieltä junassa kuulostaa paljolta, mutta usein se ei riitä. Kesäaikaan samassa vuorossa voi matkustaa jopa 40 eri kansallisuutta.

Korealainen Daejun Lee ei puhu englantia lainkaan vaan ohjaa meidät miehensä Incheol Parkin puheille. Perhe on lomaillut ensin Helsingissä, Pietarissa he viipyvät kaksi yötä.

”Okei”, Park vastaa kaikkiin tarkempiin kysymyksiin. Probirskaja kiittää perhettä nameilla.

Eteläkorealaisten ja kiinalaisten turistien heikko englannin taito on noussut toistuvasti esille haastatteluissa. Senkin Probirskaja on huomannut, ettei junassa tarvitse selvitä yksin.

Läheltä löytyy lähes aina kosmopoliitteja, jotka taitavat useaa kieltä. Tänään turistiryhmä voisi saada apua kakkosvaunusta. Siellä matkaa äidinkielenään kiinaa puhuva kanadalainen nuorimies. Hetken mietittyään hän esittäytyy englanninkielisellä etunimellään Frank Paniksi.

Probirskaja ei mielellään puhu matkustajien kielitaidosta, vaan kielellisistä resursseista, joilla he saavat asiansa hoidettua.

”Aika moni kertoo käyttävänsä puhelimella käännössovellusta. Kielen tukena on myös koko ympäröivä esinemaailma. Passintarkastuksestakin voi selvitä osoittelemalla, vaikka ei ymmärtäisi toisen puhetta.”

Tullivirkailijoiden ja konduktöörien kielelliset keinot riittävät yleensä rutiinien hoitamiseen. Venäläinen konduktööri Alexei Zakharenkov osaa tarjota minulle maahantulokorttia suomeksi, koska hän opetellut kieltä YouTube-kurssilla.

Poikkeustilanteissa apu löytyy usein junan valuutanvaihtajalta tai ravintolavaunusta. Tarjoilijat ovat Probirskajan tutkimuksen perusteella kulkuneuvon kielitaitoisinta väkeä.

Nyt bisnesluokassa tarjoileva virolaissyntyinen Eve Uustalo on malliesimerkki. Hän osaa junan virallisten kielten lisäksi ruotsia ja viroa.

”Olen auttanut eri maalaisia konduktöörejä, kun asiakas on esimerkiksi kysynyt, miten perillä pääsee lentokentälle”, hän kertoo.

Vainikkalan raja-aseman lähestyessä kolmikielinen kuulutus pyytää kaikkia palaamaan omille paikoilleen. Suomalaiset rajavartijat ovat hoitaneet työtään hissukseen Kouvolasta lähtien, nyt on venäläisten kollegoiden vuoro.

Viipurissa kyytiin nousee leegio vihreitä univormuja. Tullivirkailija aloittaa jututtamisen venäjäksi, mutta vaihtaa englantiin kuullessaan takelteluni. Selviää, ettei minulla ole tullattavaa.

”Matkustajat kokevat joskus kiusalliseksi, kun heiltä kysytään kovaan ääneen, paljonko valuuttaa tai mitä lääkkeitä heillä on ”, Probirskaja kertoo.

Hänen mukaansa viranomaisten puhe koetaan usein tylynä ja käskyttävänä, ehkä siksi, ettei heidän vieraan kielen osaamisensa riitä vivahteikkaampaan ilmaisuun. Aksenttikin voi kuulostaa oudolta.

Rajavartijan kohtaamiseen olen jo paremmin valmistautunut.

”Päivää, ole hyvä, kiitos”, kakistan venäjäksi.

Virkailija leimaa passin viisumisivulle junan kuvan ja repäisee maahantulokortin puoliksi.

Probirskaja hypistelee artikkeliluonnosta, jonka hän on kirjoittanut Translation Studies -julkaisuun. Arvioijilta on tullut kehitysehdotuksia, kehujakin.

”He pitivät käyttämästäni termistä kielellinen ensiapu. Se kuvaa tilanteita, joissa junassa olijat auttavat toisiaan kääntämistilanteissa.”

Tässä kielitaidon suhteellisuus tulee hyvin esille.

”Suomalaiset osaavat kieliä hyvin, mutta venäläisten kynnys puuttua sivullisten tilanteeseen on matalampi”, Probirskaja kertoo havainnoistaan.

Pietarin Suomen asema lähestyy, kuulutus kertoo.

Probirskaja on haastatellut matkoillaan jo yli sata ihmistä. Seuraavaksi hän aikoo yhdistää kahden tutkimuksensa aineistoja ja vertailla sodan ja rauhan ajan monikielisiä tilanteita.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Yhteistyöstä riippuu, sujuuko matka

 Kääntämisen tutkija Svetlana Probirskaja tarkastelee jatkosotaa ja Allegro-junaa monikielisen ja -kulttuurisen vuorovaikutuksen tiloina.

 Suomalais-venäläinen juna on osoittautunut yhteisölliseksi tilaksi, jossa matkan sujuminen riippuu matkustajien ja eri työntekijäryhmien yhteistyöstä.

 Tutkimuksen rahoittaa Koneen Säätiö.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    2. 2

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    6. 6

      Malmin nainen kertoi valehdelleensa krp:lle Aarnion syyllisyydestä – HS seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

    7. 7

      Huono huumoriräppi on Suomen kovinta hittimusiikkia, vaikka yli 30-vuotiaat eivät tajua siitä mitään – Lajin ykkösnimen Slim Millin mukaan nykyräppi on tylsää

    8. 8

      Poliisi epäilee: 28-vuotias mies yritti murhata äitinsä Kirkkonummen kerrostalopalossa

    9. 9

      Huomenna elokuviin tulee uusi Star Wars ja tämä kaikki sinun tulee tietää ennen joulun megahitin katsomista

    10. 10

      Tutkimus: Joka neljäs päihderiippuvainen nainen teki itsemurhan tai kuoli myrkytykseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    3. 3

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    6. 6

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    7. 7

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettiin kiinni, kaksi muuta loukkaantui – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    8. 8

      Testasimme langattomia kuulokkeita toimistossa ja lenkkipolulla – Vastamelukuulokkeiden äänenlaatu hämmästytti

    9. 9

      Vantaa alkaa maksaa lastensuojelun työntekijöille liki 5 000 euron ”tulospalkkioita” – ja poliitikot rajaisivat yhden työntekijän vastuulle korkeintaan 30 lasta

    10. 10

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää