Tiede

Ihmisella on taipumus demonisoida uutta, ja siksi geenimuokkaus, keinoäly ja Uber pelottavat meitä

Uuden teknologian vastustus on syvällä ihmisen mielessä, väittää Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma.

”Nopein tapa selvittää, kuka on vihollisesi, on kokeilla jotakin uutta.” Näin kiteyttää Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma uutuusteoksessaan Innovation and Its Enemies: Why People Resist New Technologies.

Kirjassa käydään läpi uusien keksintöjen ja teknologioiden aiheuttamia ristiriitoja 600 viime vuoden ajalta.

Nykyvinkkelistä tarkasteltuna voi tuntua huvittavalta, että aikoinaan vastustusta ovat herättäneet muun muassa kahvi, painokone, margariini, maatilan koneellistaminen, sähkö, koneellinen jäähdytys ja äänitetty musiikki.

Törmäyksiä uuden ja vanhan välillä on luvassa kiihtyvässä määrin usealla saralla, arvioi Juma. Esimerkiksi itseohjautuvat autot muuttavat kuljetusalaa ja omistussuhteita. Lukuisat käyttäytymistä ennakoivat algoritmit muuttavat tapaa, jolla arkisia päätöksiä tehdään.

Juman mukaan ei vie enää pitkään ennen kuin robotit oppivat nopeammin kuin työntekijöitä voidaan kouluttaa.

Niin ikään terveydenhoidossa puhaltavat uudet tuulet. Diagnooseja tehdään tietokoneavusteisesti ja robotit voivat suorittaa leikkauksia. Lukuisat laitteet ovat muuttamassa lääkärin roolia.

Suurimpia eettisiä kiistakapuloita ovat geenimuokkaukset ja keinoäly. Joukko eturivin biologeja julkaisi maaliskuussa 2015 Science-lehdessä vetoomuksen, jonka mukaan niin sanottu crispr-geenitekniikka tulisi asettaa väliaikaiseen käyttökieltoon.

Skeptikkojen mukaan jonkin geenin korjaaminen voi aiheuttaa vikoja toisissa. Lisäksi he pelkäävät, että vahingolliset muutokset periytyvät ja pahimmillaan laittavat koko ekosysteemin sekaisin.

Keskustelussa keinoälystä osa raskaansarjan teknologiapioneereista on tuonut huolensa esiin. Esimerkiksi Microsoftin perustaja Bill Gates kertoo hämmästelevänsä, miksi ihmiset eivät ole huolissaan keinoälyn uhkakuvista.

Tesla Motorsin toimitusjohtajan Elon Muskin mukaan keinoäly on yksi suurimmista ihmiskunnan olemassaolon uhista. Samoja ajatuksia on esittänyt huippufyysikko Stephen Hawking. Taustalla on pelko, että keinoäly alkaa monistaa itseään tavalla, jolla se polkee ihmiskunnan alleen.

Uuteen teknologiaan kohdistuva vastustus tai sen torjunta ei ole todellakaan vain hetken harmitusta, vaan tällainen asenne on syvällä ihmisen perimmäisessä psykologiassa, kirjoittaa Juma.

Hänen mukaansa koko ymmärryksemme ihmisyydestä nivoutuu vahvasti uutta teknologiaa koskevaan epäluuloon.

”Yhteiskunnalla on taipumus vastustaa keksintöjä, jos niiden tulkitaan korvaavan ihmisyyttä sen sijaan, että ne laajentaisivat sitä.”

Toisin sanoen teknologiaa halutaan inhimillistää siten, että se on sopusoinnussa vallitsevien tottumusten kanssa. Juman mukaan ihmiset puoltavat tällaisia keksintöjä, vaikka ne olisivat tehottomia, kalliita, aikaa vieviä ja helposti hajoavia. Muun muassa ensimmäiset traktorit olivat sellaisia.

Tyypillistä on, että ihmiset hyväksyvät uuden keksinnön, mikäli se tukee heidän omia elintottumuksiaan sen sijaan että tuhoisi niitä. Esimerkiksi elektroniset laskimet ovat säästäneet päänvaivaa ilman, että olisivat varsinaisesti tuhonneet mitään.

Kun uusia innovaatioita demonisoidaan, samassa yhteydessä on Juman mukaan tavallista romantisoida vanhoja tuotteita ja tapoja.

”Innovaatioiden vastustajat nojautuvat perinteisiin ikään kuin nämä perinteet itsessään eivät olisi olleet aikoinaan keksintöjä.”

Juman mukaan ihmisiä ei ole helppoa saada innostumaan uudesta, jos keksintöjen hyödyistä puhutaan vain pitkällä aikavälillä. Maailman mitassa tästä aiheutuu massiivinen pulma: vanhoihin tottumuksiin tarrautuminen on usein vastoin ihmiskunnan pitkän ajan etua.

Melko vankka yksimielisyys tiedemaailmassa vallitsee siitä, että uudet teknologiat ovat välttämättömiä niin talouskasvun edistämiseksi, ihmisten tarpeiden täyttämiseksi kuin ympäristön suojelemiseksi.

Yksi Juman päällimmäisistä huomioista on, että tuskin koskaan ihmiset vastustavat uutta teknologiaa sulasta tietämättömyydestä. Pikemminkin kyse on siitä, että ihmiset haluavat suojella omia etujaan ja elinkeinojaan – olipa suojelijana sitten maitotila tai valtion hallitus.

Suomessa tästä syystä vastustetaan erityisesti niin sanottuun jakamistalouteen liittyviä uusia palveluja, sanoo dosentti Petteri Repo Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

”Varsinkin Uber on saanut kielteistä huomiota jo ennen taksiliikennetuomiota. Ylipäänsä jakamisen digitaalisiin teknologioihin suhtaudutaan nuivasti, kun ne haastavat vakiintuneita markkinajärjestelyjä”, Repo toteaa.

Juman mukaan uuden tekniikan vastustus kiihtyy, jos suuret ihmisjoukot mieltävät, että teknologian hyödyt kertyvät vain pienelle joukolle yhteiskunnassa, kun taas riskit rojahtavat suurten massojen niskaan.

Tästä syystä myös uutta teknologiaa tarjoavat suuryritykset kohtaavat niin usein voimakasta vastarintaa.

Suomessa tuore esimerkki tällaisesta edun ja riskien jakamisesta on isojen kauppaketjujen aikomus kerätä kanta-asiakastietoja. Muun maussa S-ryhmä aikoo tallentaa asiakkaiden tarkat ostostiedot, eikä etukortin käyttäjä voisi kieltää tiedonkeruuta.

Joskus uusi teknologia näyttää mukailevan kuluttajien toiveita, mutta silti he eivät sille syty. Repo havainnollistaa, että esimerkiksi kännyköiden videopuhelu oli alun perin keskeinen myyntiargumentti nykytyyppisille älypuhelimille.

Melko nopeasti kuitenkin selvisi, että puhelinlaitteita ja -verkkoja käytettiin mieluummin aivan muuhun, kuten verkossa surffailuun, valokuvaamiseen ja pelaamiseen.

”Videopuheluargumentti oli syntynyt enemmän teknologisten tavoitteiden kuin kuluttajien ymmärtämisen kautta”, Repo kertoo.

Suomalaisten innovaatiovastaisuutta on tutkinut myös Itä-Suomen yliopiston markkinoinnin professori Tommi Laukkanen. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet erityisesti innovaatioihin pankkipalveluissa, erityisesti mobiilipankkiin.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet koetun riskin hidastavan uusien pankkipalvelujen käyttöönottoa, mutta suomalaiset kuluttajat eivät Laukkasen tutkimusten mukaan liitä pankkipalveluiden innovaatioihin merkittävää riskiä.

Suomalaisilla vastustus kumpuaa Laukkasen mukaan enemmänkin siitä, ettei mobiilipankki tunnu tuovan itselle riittävästi lisäarvoa.

Laukkanen selvittää, että mobiilipankin käyttäjien osuus asiakaskunnasta on tällä hetkellä noin 15 prosenttia, mutta käyttäjien määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti.

”En sanoisi, että 85 prosenttia pankkien asiakkaista kokee ne hyödyttömiksi, mutta ehkä se koettu lisäarvo suhteessa nykyiseen tapaan toimia ei ole valtaosalla vielä ylittänyt kynnystä ottaa uutta palvelua käyttöön.”

Uusien teknologisten innovaatioiden määrä on moninkertainen suhteessa menneisiin vuosikymmeniin. Laukkasen mukaan ei silti ole nähtävissä, että innovaatioiden vastustus olisi voimakkaampaa nykyisin kuin ennen. Sen sijaan kuluttajat jakautuvat entistä selvemmin kahtia heihin, jotka ovat voimakkaasti innovaatio- ja teknologiaorientoituneita ja toisaalta retrohenkisiin, jotka nostavat menneiden aikojen tuotteita uudelleen muotiin.

”Jopo-pyörätrendi on tästä yksi esimerkki. Leikkisästi voi sanoa, että kun vaihteiden määrä on saavuttanut tietyn tason, tulee ähky ja haetaan ratkaisua, joka edustaa aivan toista ääripäätä.”

Lähdeteos: Calestous Juma, Innovation and Its Enemies: Why People Resist New Technologies. Oxford University Press 2016.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Psykologia
  • Teknologia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Vantaa alkaa maksaa lastensuojelun työntekijöille liki 5 000 euron ”tulospalkkioita” – ja poliitikot rajaisivat yhden työntekijän vastuulle korkeintaan 30 lasta

    3. 3

      Trump kehottaa amerikkalaisia palaamaan kuuhun ja valmistelemaan matkaa Marsiin

    4. 4

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    5. 5

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    6. 6

      Testasimme langattomia kuulokkeita toimistossa ja lenkkipolulla – Vastamelukuulokkeiden äänenlaatu hämmästytti

    7. 7

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    8. 8

      Näkymättömän laatikon haaste leviää kulovalkean tavoin somessa – temppu näyttää helpolta mutta ei todellakaan ole, selvitimme treenivinkit

    9. 9

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    10. 10

      Salliiko uusi alkoholilaki etämyynnin vai ei? Lain perusteluissa se kielletään yllättävänkin suoraan, mutta pykäliin kieltoa ei aiota kirjata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    5. 5

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    6. 6

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    7. 7

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    8. 8

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    9. 9

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    10. 10

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettu kiinni, useita loukkaantunut – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää