Suomalaisryhmä valmisti murrosikäsoluja – niiden avulla ratkotaan puberteetin mysteerejä

Suomalainen tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa tehnyt ihmisen kantasoluista murrosiän käynnistäviä hermosolujahttp://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213671116300996?via%3Dihub. Nämä ihmisen aivoissa olevat ”murrosikäsolut” käynnistävät sukupuolihormonien erityksen lapsissa – siis aloittavat murrosiän.

Murrosiässä ihminen saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden, joka on suvunjatkamiselle välttämätöntä. Puberteetin alkamisen perimmäisin syy on kuitenkin selvittämättä, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtaja, lastentautien erikoislääkäri Taneli Raiviohttps://www.hs.fi/haku/?query=taneli+raivio.

Joillakin harvoilla murrosikä ei ala lainkaan. Yksi syy siihen on ”murrosikäsolujen” toiminnan häiriö.

Suomessakin on kymmeniä Kallmannin oireyhtymää http://www.kallmann.fi/4sairastavia. Heillä murrosikä ei käynnisty. Heitä syntyy Suomen kokoisessa väestössä keskimäärin yksi vuodessa, ja poikia on heistä 3–5 kertaa niin paljon kuin tyttöjä.

”Heidät yleensä tavoitetaan kouluterveydenhoidossa, ja oireyhtymään on hyvä hormonihoito”, Raivio sanoo.

”Hoitojen jälkeen oireyhtymä voi muistuttaa itsestään aikuisena, koska se aiheuttaa lapsettomuutta. Sekin on yleensä hoidettavissa.”

Murrosiän mysteeriin kuuluu, että joillakin Kallmannin oireyhtymää sairastavilla miehillä voi alkaa luonnollinen murrosikä täysi-ikäisenä, vuosia jatkuneiden hormonihoitojen jälkeen.

Itse tehdyt ”murrosikäsolut” voivat auttaa Raivion ryhmää selvittämään murrosiän mekanismeja. Professori Raivio on tutkinut murrosikää 1990-luvun puolivälistä, ja hänellä on ollut tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa vuodesta 2007.

Murrosiän tiedetään käynnistyvän, kun keskushermoston hypotalamuksessa sijaitsevat GnRH-hermosolut eli ”murrosikäsolut” alkavat erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia. Tämä puolestaan lisää kiveksiä ja munasarjoja ohjaavien hormonien eritystä aivolisäkkeestä.

”Murrosikäsoluja” ohjaavat toiset hermosolut, joita sanotaan sattuvasti kisspeptiinineuroneiksi, kiss on siis suukko englanniksi. Kisspeptiinisoluja on toistaiseksi pystytty tutkimaan ihmisissä vielä vähän.

Viimeisten 25 vuoden aikana on löydetty myös kymmeniä geenejä, jotka voivat vaikuttaa murrosiän käynnistymiseen. Niidenkin toiminnasta tiedetään vielä vähän, joten Raivion ryhmällä on käyttöä tekemilleen soluille.

”Voimme esimerkiksi selvittää, miten tietyt geenivirheet vaikuttavat GnRH-solujen kehitykseen ja toimintaan”, Raivio sanoo. Jos toiminta ja hormonien eritys on puutteellista, murrosikä viivästyy.

Yleinen kehityssuunta murrosiän ajoituksessa on kuitenkin päinvastainen. Etenkin tyttöjen murrosikä on aikaistunut useita vuosia esimerkiksi Yhdysvalloissahttp://www.scientificamerican.com/article/early-puberty-causes-and-effects/.

”Näin on tapahtunut myös Euroopassa”, Raivio kertoo.

Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen kuukautiset alkoivat tytöillä yli kuusitoistavuotiaina. Kun tultiin 1950-luvulle, kuukautiset alkoivat keskimäärin yli kolmetoistavuotiaina. Sen jälkeen 1970-luvulle tultaessa aikaistuminen tasaantui. Raivion mukaan nyt kuukautisten alkamisikä Suomessa on jo alle 13 vuotta.

Rintarauhasten kasvaminen ei saisi alkaa tytöillä normaalisti ennen kahdeksaa ikävuotta ja sen pitäisi olla käynnissä kolmetoistavuotiaana. Pojilla kivesten kasvaminen ei saisi alkaa ennen yhdeksää ikävuotta ja sen pitäisi olla käynnissä viimeistään 13,5-vuotiaana.

”Murrosiän aikaistuminen on tapahtunut niin nopeasti, että se ei selity perimän muutoksilla. Pikemminkin kyse on elinympäristön muutoksista. Elinolot, terveysolot ja ravitsemus ovat parantuneet”, Raivio pohtii.

Yksi syy voi olla lasten lisääntynyt ylipaino. Naishormonia estrogeenia on munasarjojen ohella rasvasoluissa. Myös poikien murrosikä näyttäisi aikaistuneen, mutta ei yhtä selvästi kuin tytöillä.

Korjattu 16. syyskuuta kello 15: Tarkennettu, miten ”murrosikäsolut” ohjaavat murrosiän alkamista.