Tiede

Vähän eläimiä, paljon pihvejä – tekoliha ruokkisi ihmiskunnan lihannälän, mutta koska se tulee pöytään?

Lihan tuottamiseen laboratoriossa tarvittaisiin vain vähän eläimiä, ja niillä voisi olla hyvät oltavat.

Tekolihasta tehty hampurilaispihvi nousi kuuluisuuteen kolme vuotta sitten, eikä vähiten hurjan hintansa takia.

Vaatimaton pihvi maksoi 250 000 euroa. Hyvältä maistui, ravitsemuksen asiantuntija totesi, tosin hän olisi kaivannut suolaa ja pippuria.

Mutta se hinta. Ensimmäisen tekopihvin valmistaja, Maastrichtin yliopiston tutkija Mark Post totesi viime vuonna, että tekolihan kilohinta olisi painettavissa kymmeniin euroihin, jolloin pihvi olisi melkein järkevän hintainen.

Laaja tuotanto onnistuu kuitenkin vasta 20–30 vuodessa. Toistaiseksi tekolihaa tehdään käytännössä käsityönä.

Hollantilaistutkijoiden yritys tosin lupaili BBC:ssä tekolihaa myyntiin viidessä vuodessa ainakin erikoistuotteena.

”Tekolihan valmistaminen on vielä kallista, koska siinä käytetään saman tyyppisiä prosesseja kuin lääketeollisuudessa ja kantasolujen tuotannossa”, kertoo tutkija Hanna Tuomisto Lontoon School of Hygiene & Tropical Medicine -keskuksesta.

Tuomisto palasi juuri Hollannista maailman toisesta tekolihakokouksesta. Paikalla oli sosiaalitieteilijöitäkin, sillä tekoliha on myös arvokysymys.

Pihvin hintaa ei kokouksessa Tuomiston mukaan pohdittu, pikemminkin tieteellisiä haasteita.

”Tekolihaa kehittää jo useita yrityksiä, kun vielä pari vuotta sitten sitä tutki vain muutama ryhmä”, Tuomisto kertoo.

Tavoite on kehittää aluksi jauhelihan kaltainen tuote. Pihviin tarvitaan useanlaisia soluja, jopa luusoluja. Jotkut pohtivat jo rasvasolujen kehittämistä sekaan.

Ensimmäinen iso haaste on kehittää lihassoluille ravintoliuos ravinteineen ja kasvutekijöineen. Sitä tarvittaisiin teollisessa tuotannossa paljon.

Nyt tekolihaa kasvatetaan pieniä määriä eläinperäisessä, kalliissa ravintoliuoksessa. Siihen tarvitaan esimerkiksi seerumia naudan vasikoista.

Tavoitteena on kasvipohjainen ravintoliuos, joka olisi eettisesti kestävämpi ja halvempi vaihtoehto.

”Pulmana on, että sama kasvipohjainen ravintoliuos ei sovi kaikille solutyypeille”, Tuomisto sanoo. Naudanliha, sianliha ja siipikarja tarvitsevat oman liuoksensa, samoin yhden eläimen eri solutyypit.

Liuosten suuri määrä ei ole Tuomiston mielestä ongelma. Nytkin tuotantoeläimille täytyy tuottaa valtavasti rehua.

Naudanlihakilon tuottaminen vaatii kilokaupalla viljaa. Tekolihan tuotannossa hyötysuhde olisi parempi.

Tekolihaa varten ei tarvitse kasvattaa kokonaista eläintä, vain eläimestä eristettyjä soluja.

”Tarvittaisiin vain vähän eläimiä, ja niillä voisi olla hyvät oltavat”, Tuomisto toteaa.

Käytettävät solut voivat olla alkion kantasoluja tai aikuisen eläimen lihasotoksesta eristettyjä satelliittisoluja. Molemmat pystyvät jakautumaan ja muuttumaan lihassoluiksi.

Soluja tarvitaan vähän. Kun solut jakautuvat, niiden määrä lisääntyy eksponentiaalisesti. Yksi kantasolu monistuu miljoonaksi miljoonaksi.

Teoriassa alkion kantasolusta voisi kasvattaa tuhat kiloa lihaa. Käytännössä yhdestä kantasolusta saa Tuomiston mukaan kilon tekolihaa.

Jakautumisen lopulla soluille annetaan kemiallinen viesti, että nyt pitää muuttua lihassoluiksi. Viestin voi välittää esimerkiksi muunnettu bakteeri Escherichia coli, joka tuottaa kasvutekijöitä.

Lihasolut kasvavat ja yhdistyvät lihassäikeiksi. Julkisuudessa esiteltyyn hampurilaispihviin tarvittiin noin 20 000 lihassäiettä.

Iso kysymys on myös se, millainen bioreaktori pitäisi kehittää kasvattamaan soluja.

Soluja pitää liikutella, ja se pitää tehdä oikeassa lämpötilassa, joten bioreaktori kuluttaa sähköä.

Solujen kasvatukseen tarvitaan jonkinlainen kolmiulotteinen alusta, jonka pitäisi olla syötävä tai biohajoava.

Kun tutkija Johannes Tramper laski säiliömäisen bioreaktorin kustannuksia, tekolihan kilohinnaksi tuli Popular Mechanics -lehden mukaan yhä liki 400 euroa. Lehti viittasi tutkimukseen tiedelehdessä Trends in Biotechnology. Hintaa nosti erityisesti ravintoliuoksen kalleus.

Mihin tekolihaa ylipäätään tarvitaan? Tutkijat perustelevat tarvetta sillä, että maailman lihankulutus on rajussa kasvussa. YK:n elintarvikejärjestön FAO:n mukaan lihan kysyntä kasvaa yli 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Perinteinen lihantuotanto kuormittaa ympäristöä. Lihantuotanto on vallannut maatalousmaan. Se kuluttaa valtavan määrän makeaa vettä ja tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin liikennevälineet.

Tuomisto vertaili tekolihan ja perinteisen lihan kustannuksia ja ympäristökuormitusta vuonna 2011 Environmental Science and Technology -lehdessä.

Vaikka arviot ovat epätarkkoja ja alustavia, on selvää, että tekoliha rasittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän.

Se kuluttaa jopa 45 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteinen lihantuotanto. Vain siipikarja kasvaa vähemmällä energiankulutuksella kuin tekoliha.

Kasvihuonepäästöjä tekolihan tuotannosta koituu 78–96 prosenttia vähemmän ja vettä se kuluttaa 82–96 prosenttia vähemmän kuin perinteinen lihantuotanto. Maata tekoliha ei vaadi juuri lainkaan.

Tuomiston ja muutaman muun tutkijan toisessa tutkimuksessa vuodelta 2014 tekolihan tekeminen veikin yhtä paljon tai vähän enemmän energiaa kuin perinteinen lihantuotanto.

Tekolihan terveydellisiä hyötyjä punnitsi sanomalehti Washington Postissa Marta Zaraska, joka on kirjoittanut ihmiskunnan lihannälästä kirjan ­Meathooked.

Tekolihassa ei olisi esimerkiksi taudinaiheuttajia. Sen tuotantoon ei tarvita antibiootteja, joita karjankasvattajat käyttävät esimerkiksi Yhdysvalloissa parantaakseen eläinten tuottavuutta.

Tekolihassa ei olisi myöskään jäämiä kasvuhormoneista, jotka ovat jo nyt kiellettyjä Euroopan unionisssa.

Eikä tekolihassa tarvitsisi olla epäterveellisiä tyydyttyneitä rasvahappoja. Tilalle voitaisiin kasvattaa terveellisempiä rasvoja.

Tuomisto lisää, että tekoliha auttaisi jopa suojelemaan uhanalaisia eläimiä.

Niiden elinpaikkoja ei enää raivattaisi rehupelloiksi. Ylikalastus lakkaisi, jos bioreaktorit tekisivät tekokalaa.

Ongelmat poistuisivat niinkin, että siirtyisimme kokonaan kasvissyöntiin.

Jostain syystä ihmiskunta ei ole evoluutionsa aikana päätynyt tähän ratkaisuun. Merkkejä eläinten teurastamisesta on yli kaksi miljoonaa vuotta vanhoissa eläinten luissa.

Zaraska päättelee kirjassaan, että lihan syöminen kasvatti ihmisen aivoja ja edisti muuttoa pohjoiseen. Edelleen liha on haluttua ravintoa. Joissakin kielissä on jopa erityinen sana lihannälälle.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    2. 2

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    3. 3

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    4. 4

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    7. 7

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    8. 8

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    9. 9

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    10. 10

      Neuvostoliittolaisista sotahirvistä uutisointi ja haluttomuus myöntää aprillipilaan haksahtamista toivat Ylelle ja Iltalehdelle langettavat tuomiot JSN:ltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    3. 3

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    4. 4

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    5. 5

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    6. 6

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    7. 7

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    8. 8

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    9. 9

      Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

    10. 10

      Kauppoihin tulee perjantaina leipää, johon on jauhettu hyönteisiä – yhdessä ciabattassa on 70 sirkkaa: ”Ne eivät ole siellä katsomassa silmästä silmään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    9. 9

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää