Tiede

Kameravalvonta suojelee autoja, mutta pahoinpitelyjä se ei estä – tutkinnassakin kuvatallenteisiin turvaudutaan harvoin

”Väkivalta on usein impulsiivisempaa kuin omaisuusrikokset ja liittyy päihtymykseen. Kameroiden läsnäoloa ei välttämättä havaita, kun tilanne on päällä”, pohtii kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Mikko Aaltonen.

Suomi on täynnä valvontakameroita, joiden tarkoitus on estää rikoksia tai auttaa niiden selvittämisessä. Onnistuvatko ne tehtävässään?

Suomessa valvontakameroiden vaikutusta rikollisuuden torjunnassa ei tiettävästi ole selvitetty. Oletus on silti ollut, että kamerat estävät rikoksia.

Esimerkiksi tuoreen Rikollisuustilanne 2015 -katsauksen kirjoittajat arvelevat, että kameravalvonnan tehostuminen selittää osaltaan pahoinpitelyjen ja varkauksien vähentymistä viime vuosina.

Ulkomailla tehdyt tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, etteivät kamerat vähennä väkivaltarikoksia.

Ruotsissa tilannetta on hiljattain arvioitu sekä pääkaupungissa Tukholmassa että toisessa suuressa kaupungissa Malmössä.

Tukholmassa poliisi sijoitti kameroita kolmen vuoden koeajaksi keskustan alueella Stureplanille ja Medborgarplatsenille. Aukioiden liepeillä on vilkasta iltaelämää, ja ne ovat koko maan väkivaltaisimpia paikkoja. Kamerat olivat toiminnassa vuosina 2012–2015.

Ruotsin rikoksentorjuntavirasto Brån järjestämän kokeilun aikana pahoinpitelyt vähenivät. Asiassa oli vain yksi mutta: samoin oli käynyt seitsemällä muulla vastaavalla alueella, joilla ei ollut järjestetty kameravalvontaa. Kokeilun perusteella ei siis voi päätellä, että kameroilla oli osuutta paikkojen rauhoittumiseen.

Malmössa saatiin samanlaisia tuloksia Stortorgetin alueella. Sekin on yöelämän keskittymä, jossa sattuu verrattain paljon pahoinpitelyjä. Valvontakameroiden käyttöä täydensi lisätty partiointi alueella. Kamerakuvaa käytettiin poliisien ohjaamiseen paikoille, jossa tilanne näytti kehittyvän uhkaavaksi.

Sielläkään kameroilla ei ollut vaikutusta väkivallan määrään. Poliisit silti kokivat, että kamerat auttoivat heitä työssään.

Ruotsalaisissa kokeiluissa toistui sama havainto kuin vuonna 2009 julkaistussa laajassa meta-analyysissä. Siinä analysoitiin lukuisia Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehtyjä tutkimuksia kameravalvonnan hyödyistä. Näistä parissakymmenessä oli selvitetty väkivaltaa, ja vaikutus oli lähestulkoon olematon.

”Väkivalta on usein impulsiivisempaa kuin omaisuusrikokset ja liittyy päihtymykseen. Kameroiden läsnäoloa ei välttämättä havaita, kun tilanne on päällä. Kameran pelotevaikutus jää tulematta”, pohtii kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Mikko Aaltonen.

Aaltonen on kirjoittanut kameroiden hyötyjä arvioivista tutkimuksista katsauksen Turvallisuus & riskienhallinta -lehteen yhdessä oikeustieteen tohtorin ja K2 Turvapalveluiden toimitusjohtajan Jyri Paasosen kanssa.

Kameroiden hyödyllisyyttä rajoittaa myös se, että ne eivät näe kaikkialle.

”Kameroiden peitto voi yksinkertaisesti olla liian pientä”, Aaltonen sanoo.

Suotuisa vaikutus voi myös jäädä osin piiloon. Jos näet kamerat auttavat paljastamaan useampia pahoinpitelyjä, poliisin tietoon tulleet tapaukset lisääntyvät. Silloin julkitulleiden rikosten määrä pysyy samana, vaikka tosiasiassa tapaukset olisivat vähentyneet.

Tukholmassa kysyttiin myös sitä, muuttuiko ihmisten turvallisuuden tunne kameravalvonnan kattamilla alueilla. Sekin voisi kertoa, onko alue rauhoittunut.

Asukkaiden turvallisuuden tunne ei parantunut, mikä viittaa siihen, että häiriöt aukioiden tienoilla jatkuivat entiseen tapaan.

New Yorkin tuntumassa sijaitsevassa Newarkissa tehty kokeilu sentään onnistui vähentämään väkivaltaa. Siellä kameroita käytettiin avuksi poliisipartioiden liikkeiden ohjaamisessa.

Edes väkivaltarikosten selvittämisessä valvontakameroiden kuvilla ei ole juuri ollut käyttöä. Tähän viittaa samainen rikostorjuntaviraston Tukholmassa tekemä tutkimus, jossa arvioitiin myös, miten usein kamerakuvaa päätyi tuomioistuimiin.

Kokeilun aikana poliisin tietoon tuli kaikkiaan 1 200 väkivaltarikosta. Poliisi tarkasteli videokuvaa 150 tapauksessa, joista vain 45:ssä tallenteet auttoivat rikoksen selvittämisessä, kuten tekijän tunnistamisessa. Vain parikymmentä näistä tapauksista johti lopulta syytteeseen.

”Tämä oli aika huono uutinen. Yllättävän harvoin materiaalia käytettiin. Aika suuri osa väkivallasta tapahtuu julkisilla paikoilla, ja varmaan moni tapauksista osuu kameroihinkin”, Aaltonen arvioi.

Hänen mielestään videokuvan käyttöä sietäisi tutkia Suomessa.

”On huono juttu, jos materiaali ei ole käyttökelpoista tai sitä ei ymmärretä pyytää. Voisi kuvitella, että jos Suomessa on enemmän valvontakameroita, videokuvaa myös käytettäisiin enemmän kuin Ruotsissa.”

Turva-alan yrittäjä Jyri Paasonen kaipaa niin ikään tutkimusta, joka parantaisi rikosten ennaltaehkäisyä.

”Kamerat ovat kehittyneet paljon, ja niiden videoanalytiikan avulla voidaan toteuttaa paljon tehokkaampaa valvontaa kuin aiemmin”, Paasonen sanoo.

Jos kamerat eivät toimi väkivallan estäjinä, niillä on silti roolinsa ainakin autojen suojaamisessa.

Edellä mainittu meta-analyysi Yhdysvalloista ja Britanniasta osoitti, että julkisissa liikennevälineissä kamerat vähentävät hieman ilkivaltaa. Eniten niistä on hyötyä parkkipaikoilla ja pysäköintihalleissa. Autovarkaudet vähenivät niiden ansiosta puoleen.

”Autovarkaudet ovat suunnitelmallisempaa rikollisuutta, ja mahdolliset tekijät ovat tietoisempia valvonnasta. Tosin autovarkaudet ovat ylipäänsä laskussa pitkälti ajonestolaitteiden ja muiden turvaratkaisujen takia”, Aaltonen kertoo.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • valvontakamerat
  • Rikollisuus
  • Väkivalta
  • Pahoinpitelyt

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    7. 7

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    8. 8

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää