Tiede

Suomi nousi vaivihkaa arvostetuksi avaruusmaaksi napapiirin ja Nokian vetoavulla

Nasa ja Esa kiinnostuivat Suomen start up -yrityksistä ja insinööriosaamisesta.

Suomella ei ole astronautteja eikä avaruusraketteja. Silti Aalto-yliopisto on noussut avaruustieteissä US Newsin rankingissa maailman parhaiden yliopistojen listalla sijalle 99. Sadan tuntumaan yltävät myös Turun ja Helsingin yliopistot.

Suomalainen avaruusalan osaaminen on vaivihkaa kehittynyt niin, että se kiinnostaa avaruuden suuriakin pelureita.

Euroopan avaruusjärjestö Esa aikoo perustaa tänne ensi vuonna yrityshautomon, jollaisia sillä on joissakin Euroopan maissa.

Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan edustaja kävi syyskuussa viikon vierailulla tutustumassa täkäläiseen tutkimukseen muun muassa VTT:ssä ja Aalto-yliopistossa.

Avaruusjärjestöjen mielenkiinto ei rajoitu pelkästään tekniikkaan.

Ne etsivät esimerkiksi keinoja helpottaa ihmisten selviämistä pitkillä avaruusmatkoilla. On keksittävä, miten ruokailu järjestetään ja miten ihmiset saadaan pysymään psyykkisesti hyvässä kunnossa.

Sitä varten ihmiskeskeistä avaruustekniikkaa kehittävän Nasan tutkimusosaston johtaja Alonso Vera vieraili myös Helsingin yliopiston aivotutkimuskeskuksessa.

Vierailua järjestänyt Espoo Marketingin johtaja Alfonso Gutierrez arvioi, että Suomessa houkuttelevat hyvä insinööriosaaminen, ohjelmistokehittäjät, innovaatiot ja lupaavat uudet yritykset.

Nasan Vera tapasi ihmisiä useista start up -yrityksistä, kuten Reaktor Space Labista, Omegawavesta, Iceyesta, Tikitinistä, Moodmetricistä ja Gimistä.

”Saimme hyvää palautetta. Vaikka Suomessa ovat pienet resurssit, täällä on paikoin erinomaista osaamista, esimerkiksi anturiteknologiassa”, Gutierrez sanoo.

Meillä on avaruustutkimuksessa ainakin kaksi valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan ja -tekniikan professori Esa Kallio, joka on ollut pitkään mukana eri avaruusohjelmissa.

Ensimmäinen valtti on Nokian tuoma maine it- ja elektroniikka-alalla. Esa on jo vuosikymmeniä hyödyntänyt avaruusohjelmissaan suomalaisten ohjelmisto-, testaus- ja mittalaiteosaamista. Niin Saturnuksen kuuhun kuin Marsiinkin on lähetetty suomalaisvoimin rakennettuja mittalaitteita.

Toinen suuri etu on sijainti. Olemme napapiirin tuntumassa, avaruussään ilmiöiden ja revontulten kannalta kiinnostavalla alueella. Silti täällä on suhteellisen miellyttävä ilmasto – ainakin Grönlantiin verrattuna.

”Olemme etuoikeutettuja. Tilanne on avaruustutkijoille otollinen, sillä voimme tehdä mittauksia suoraan maan pinnalta ja vertailla niitä satelliittien kautta saatavaan tietoon”, Kallio sanoo.

Suomen rooli avaruudessa saattaa vielä kasvaa, sillä koko ala on muuttumassa.

Aiemmin avaruus oli suurvaltojen kilpakenttä. Nyt mukaan pääsevät pienemmätkin.

Vain muutaman kilon painoiset cubesat-piensatelliitit ovat mahdollistaneet kaikille omat avaruushankkeet. Satelliitin voi suunnitella ja valmistaa itse.

Piensatelliitit eivät kokonsa vuoksi pääse samaan laatutasoon kuin isot, mutta ne ovat halvempia. Niitä voidaan myös laukaista monta, joten ne voivat havaita tietyn kohteen useammin.

Laukaisu- ja testauspalvelut voi nykyisin ostaa kaupalliselta palveluntarjoajalta.

”Avaruudesta on tullut arkipäivää”, Kallio toteaa.

Ensimmäiset suomalaiset piensatelliitit, Aalto 1 ja 2 laukaistaneen ensi vuoden alussa. Lisäksi Aalto-yliopistossa on valmisteilla Suomi 100 -satelliitti, joka pyritään lähettämään avaruuteen ensi vuoden lopulla.

Tälle osaamiselle on nyt kysyntää.

Parhaillaan joukko suomalaistutkijoita suunnittelee Esan ja Nasan yhteistyöhankkeeseen piensatelliittia, joka on tarkoitus lähettää vuonna 2020 tutkimaan maapallon lähellä olevaa Didymos-kaksoisasteroidia.

Tavoitteena on tutkia aurinkokunnan kehittymistä. Lisäksi testataan, miten asteroidia saadaan liikutettua kiertoradaltaan.

”Tämä siltä varalta, jos jonain päivänä joku asteroideista uhkaisi maapalloa”, kertoo hankkeeseen osallistuva tohtorikoulutettava Antti Kestilä.

Ideana on, että Esa lähettää Marsin ja Maan välille ison avaruusaluksen kuvaamaan asteroidijärjestelmää. Alus lähettää edelleen asteroidien lähelle piensatelliitin, jossa on kamera ja mittalaitteita.

Tämän jälkeen Nasa lähettää oman avaruusaluksensa iskeytymään pieneen asteroidiin. Esan avaruusalus ja piensatelliitti kuvaavat tapahtumaa.

Nähtäväksi jää, saadaanko törmäyksen avulla asteroidia liikuteltua parempaan suuntaan.

Lisäksi törmäys rikkoo asteroidin pintaa, ja sen koostumusta päästään tutkimaan piensatelliitilla.

Piensatelliitti-innostus luo myös kaupallista toimintaa. Kun yritysten ja tutkimuslaitosten omat satelliitit yleistyvät, tarvitaan palveluja.

Aalto-yliopiston satelliittihankkeessa mukana olleet perustivat tänä vuonna ohjelmistoyhtiö Reaktorin kanssa Reaktor Space Labin, joka keskittyy piensatelliittien suunnitteluun, rakentamiseen ja testaamiseen.

Kaupallisesti kiinnostava ala on myös piensatelliiteilla tehtävä maanpinnan kaukokartoitus.

”Se ei ole yhtä tarkkaa kuin isoilla satelliiteilla tehtävä tutkimus, mutta näin voidaan saada no­peasti tietoa esimerkiksi luonnonkatastrofeista, tulivuorenpurkauksista, öljyvahingoista tai jääpeitteen muutoksista”, kertoo Kallio.

Aalto-yliopiston kurssiprojektista virinnyt yritys Iceye kehittää palvelua, jossa tieto voitaisiin tarjota lähes reaaliaikaisena.

Sen kehittämällä tutkalla saadaan kuvaa myös pimeässä ja huonoissa sääoloissa. Siten voitaisiin valvoa laitonta kalastusta ja öljypäästöjä tai auttaa myrskytuhojen kartoittamisessa.

Toinen suuntaus on avaruustutkimuksessa kehitetyn tekniikan siirtäminen maanpäälliseen elämään. Tämä on Suomeen tulevan Esan yrityshautomon tavoite.

Tunnetuimpia esimerkkejä maan päällä käytettävästä avaruusteknologiasta lienevät gps-satelliittipaikannus, pakastekuivatut ruoat, tulenkestävät tekstiilit ja kylmältä suojaavat avaruushuovat.

Kallio uskoo, että hyödynnettävää löytyy paljon lisää.

”Pikemminkin niin päin, että en heti keksi, mitä avaruuteen suunniteltua teknologiaa ei voitaisi hyödyntää myös maan päällä.”

Tulevaisuudessa avaruuteen lähtevää suomalaistekniikkaa:

2017 Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentamat piensatelliitit Aalto 1 ja 2 sekä Suomi 100 päässevät viivysten jälkeen avaruuteen.

2017 Suomalainen startup-yritys Iceye aikoo laukaista parven pieniä tutkasatelliitteja.

2017 Ohjelmistoyritys Reaktor lähettää Hello World -piensatelliitin.

2017 ADM-Aeolus on Esan kaukokartoitussatelliitti, johon suomalaiset ovat toteuttaneet maapallon tuulia mittavan laitteen.

2017 Bepi-Colombo, Esan ja Japanin avaruusjärjestön Merkuriusta tutkiva avaruuslento. Suomalaiset ovat toimittaneet siihen röntgen- ja hiukkastutkimuslaitteita.

2018 Solar Orbiter, Esan aurinkoluotain sisältää Patrian toteuttamaa tehoelektroniikkaa.

2018 Insight, Nasan Mars-lento kantaa Ilmatieteen laitoksen paineanturia.

2022 Juice, Esan luotain lähtee Jupiteriin. Ilmatieteen laitos on osallistunut sen plasmainstrumentin toteutukseen.

2022 Aida, Esan asteroideja tutkiva hanke. Suomalaiset rakentavat sitä varten piensatelliittia.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Suomalaisia laitteita avaruudessa

 Ensimmäiset suomalaislaitteet lähtivät avaruuteen vuonna 1988, kun Neuvostoliitto laukaisi Phobos 1 ja 2 -luotaimet tarkoituksenaan tutkia Marsia.

 Sen jälkeen suomalaista osaamista on ollut mukana yli 40 avaruusaluksessa.

 Suomalaiset ovat suunnitelleet ja rakentaneet aluksiin etenkin mittalaitteita, esimerkiksi hiukkasten, paineen, kosteuden, pölyn, otsonin ja plasman analysointiin, sekä spektrometreja, elektroniikkaa ja tietokoneohjelmistoja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Avaruuslennot
  • Avaruus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    4. 4

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    5. 5

      Tuleeko laina-autolla ajelu kalliiksi, ja mikä on kätevin palvelu? HS testasi kaksi viikkoa yhteiskäyttö­autoilua Helsingissä

    6. 6

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    7. 7

      OP:sta katoaa tuhansia työpaikkoja, tuleeko mitään tilalle? Historia opettaa, että teknologia sekä tuhoaa että luo työtä

    8. 8

      Mistä opimme, että miehen kuuluu jahdata ja isä tarvitsee haulikon?

    9. 9

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    10. 10

      Kauppasopimukset ovat Trumpille liian vaikea aihe

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää