Tiede

Tiedekeskus muutti museoita

Näyttelyssä saa kokeilla, kopeloida esineitä ja pitää hauskaa - tieteen lukutaito korostuu 2000-luvulla

Tilaajille

Huhtikuun viimeisenä torstaina 1989 rouva Tellervo Koivisto lähetti liikkeelle maapallon pyörimistä havainnollistavan Foucaultin heilurin Tiedekeskus Heurekan pyöreässä hallissa. Tämän jälkeen Heurekassa on käynyt jo yli kolme miljoonaa ihmistä.

Samalla paikalla Tikkurilassa kasvoi reilu vuosikymmen sitten pelkkää horsmaa ja pajukkoa. Nyt siellä käy liki tuhat ihmistä päivässä ihmettelemässä, tunnustelemassa ja ihailemassa tieteen ja tekniikan ilmiöitä.

Vaikka Heureka on nuori, on tieteen kansanomaistamisella pitkät perinteet. Firenzessä Medicien suvun omistamat Galilein omatekoiset kaukoputket olivat ensin vain ylimysten ihailtavina. Sitten ne tuotiin koko kansan nähtäväksi ja ne ovat esillä kaikille vielä tänäänkin.

Vastaavasti 1700-luvun Englannissa markkinoilla kierteli tieteen tempuntekijöitä, joista tuli suosittuja. He olivat aikansa "tiedepellejä", jotka esittelivät hauskasti tiedetemppuja yleisölle.

Tieteen popularisoinnin ylittämätön ennätys tehtiin 1820-luvulla. Sähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuksen uranuurtaja Michael Farady ja sähkökemian perustaja Humphry Davy pitivät suuria yleisöluentoja Lontoossa.

Niiden suosio tukki lähitienoon hevosvaunuliikenteen pahoin. Lontoon Royal Institutionin viereinen katu Albemarle Street piti muuttaa liikenteeltään yksisuuntaiseksi - ensimmäistä kertaa maailmassa.

Huomionarvoista oli, että luentojen kuulijoista suuri osa oli kauniimman sukupuolen edustajia. Ne olivat seurapiirien tapaamisia.

Näyttelyt ja

nationalismi 1800-luvun lopun maailmannäyttelyt Pariisissa ja Lontoossa olivat aikoinaan selvästi suurempia kuin viime maailmannäyttelyt Sevillassa tai Lissabonissa. Myös Lontoon maineikas tiedemuseo sai alkunsa maailmannäyttelystä.

Hieman raadollisesti voidaan todeta, että taidemuseot eivät ole syntyneet rakkaudesta taiteeseen. Eikä historiallisia museoita rakennettu siksi, että historia olisi jotenkin itsearvoisen hienoa.

Museoiden synnyllä on selvä yhteytensä nationalismin nousuun ja kansallisvaltioiden syntyyn. Ihmisille haluttiin kertoa, että meidän maallamme on pitkä historia sankareineen ja kuninkaineen.

Yhtä lailla haluttiin kertoa, että tässä maassa osataan tehdä taidetta. Sama ilmiö näkyi niin Norjassa viikinkeineen kuin Suomessakin. Meillä Ateneum-taidemuseon rakentamiseen käytettiin erään arvion mukaan jopa 15 prosenttia silloisista valtion julkisista menoista.

Ateneum oli tsaarin modernisoivaa taidepolitiikkaa, jonka tarkoituksena oli pitää suomalaiset tyytyväisinä.

Deutsches Museum Münchenissä 1920-luvulla poikkesi aiemmista museoista. Siellä ei ollut esillä vain aitoja esineitä, vaan myös luonnontieteitä havainnollistavia laitteita.

Nämä kävijöiden käytettäväksi tarkoitetut laitteet eivät nykyajan näkökulmasta tunnu kovin erikoisilta. Kuitenkin ne olivat omana aikanaan mullistavia. Monet tiedekeskusten kokeneet kävijät hämmästelevät edelleen Oskar von Millerin laitteita, jotka havainnollistivat esimerkiksi kitkaa.

Deutsches Museumin kohdalla vielä kiihkeästi keskusteltiin siitä, sopiiko tiedemuseo opettajien käyntipaikaksi. Ranskalainen Palais de la Decouverté Pariisissa otti sen sijaan opetuksellisuuden lähtökohdakseen. Vuonna 1936 avattu "Keksintöjen palatsi" on monien mielestä ensimmäinen uuden ajan tiedekeskus.

Käy

kiinni!

Näyttelyt on perinteisesti varustettu Ei saa koskea -kyltein. Ydinfyysikko Frank Oppenheimerin nimiin menee näyttelyiden vuorovaikutteisuus. Hän otti 1960-luvulla käyttöön oppimisen periaatteen ja käänsi perinteisen passiivisen sormet pois (hands-off) -tavan päälaelleen.

Käy kiinni (hands-on) suorastaan vaatii aktiivisuutta. Sittemmin näyttelyissä on pyritty virittämään myös muita aisteja, erityisesti visuaalisuutta.

Tiedekeskusten historiassa on selvästi nähtävissä laajempi historiallinen yhteys tieteellis-tekniseen kehitykseen. Heureka syntyi 1980-luvun jälkiteolliseen Suomeen. Jo vuosikymmen sitten sanaa "tietoyhteiskunta" käytettiin käyttäjästään riippuen iskusanan kaltaisena unelmana tai uhkana.

Keskeinen selitys Heurekan kiinnostavuudelle on Suomessa 1980-luvun lopun selkeä muutos suhtautumisessa tieteeseen ja sen tarpeellisuuteen.

Ero Heurekaan ja aiempiin tiedekeskuksiin kiteytyy eroon sanojen science ja tiede välillä: Angloamerikkalainen science centre käsitteli nimensä mukaisesti vain täsmällisiä luonnontieteitä, rajoittuen joskus jopa vain fysiikkaan ja kemiaan.

Vastaavasti suomen kielen sanan "tiede" laajempi merkitys johti siihen, että Heureka valitsi tieteidenvälisyyden. Myös Heurekan arkkitehtuuri korostaa näyttelyjä, ei niinkään itse tilaa. Sisältä Heureka on "valkoinen laatikko".

Jo pelkästään Heurekan vaihtuvien näyttelyiden nimet ilmentävät tieteiden moninaisuutta. Suomen kieli ja kansa, Ajattelevatko koneet?, Tasapaino, Urheilu, Rikos ja väärennys, Illuusiot, Metsä ja me.

Uusin tulokas tällä saralla on Virossa Tarton yliopiston yhteyteen kehittyvä Ahhaa -tiedekeskus, jonka suunnittelussa myös Heureka on mukana Euroopan unionin ohjelmalla.

Uusiutuva

tiede Mitä eroa on hyvällä ja huonolla tiedekeskuksella? Sanonnan mukaan huono tiedekeskus oli hyvä tiedekeskus kaksikymmentä vuotta sitten, mutta sille ei tehty mitään.

Tiedon uusiutuminen on tieteen tunnusmerkkejä. Tiedekeskuksenkin pitää uusiutua tai muuten se muuttuu - museoksi.

Heurekassa on kymmenessä vuodessa järjestetty jo kaksikymmentäyksi vaihtuvaa näyttelyä. Ne ovat kestäneet noin puolen vuoden ajan. Näyttelyt on valmistettu Heurekassa paria poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi Verne-teatterin filmejä ja kotimaisia tiedeohjelmia seuraa vuosittain yli satatuhatta kävijää - melkoinen lisä elokuvayleisöihin.

1990-luvun puolivälin jälkeen Heurekan näyttelyt ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, jossa niihin on tutustunut jo noin kolme miljoonaa kävijää. Tiede on kansainvälistä, mutta näyttelyt edustavat kuitenkin selkeästi Suomessa tehtävää tutkimusta.

Parhaillaan Illuusiot-näyttely on Australiassa, Metsäaiheinen näyttely kiertää Hampurissa ja Münchenissä sekä siirtyy sieltä ensi vuonna Pariisiin.

Lasten näyttelyä aletaan pystyttää nyt Lissaboniin. Heurekan tuottama Kommunikaatio-näyttely kiertää vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupungeissa.

KT Hannu Salmi on tiedekeskus Heurekan tutkimus- ja kehityspäällikkö.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 60 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    3. 3

      Jatka kuluttamista ja istuta metsää – Tällaisten heittojen aika on ohi, sanoo professori Lassi Linnanen, sillä rikkaiden kuuluu nyt hävitä

      Tilaajille
    4. 4

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    5. 5

      HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittävät jopa ammattilais­kamerat

      Tilaajille
    6. 6

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    7. 7

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    8. 8

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    9. 9

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    10. 10

      Väitin, että vihreiden vaali­voitto ja Halla-ahon ääni­vyöry ovat merkkejä kahtia­jaosta – selitys on helppo mutta puutteellinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    8. 8

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää