Houkutuskasvi lumoaa kaalikärpäsen - Tiede | HS.fi

Houkutuskasvi lumoaa kaalikärpäsen

Tilaajille
30.3.2002 2:00

"Voi ei, mitä uutta me voimme saada irti kaalikärpäsestä", Anne Nissinen muistelee ajatelleensa kolme vuotta sitten.

Kyseinen kiusankappale tuntui luontevalta - ja haastavalta - kohteelta ekologiseen kasvinsuojeluun keskittyvälle tutkimukselle. Huippututkijat ovat julkaisseet tuholaisesta hyllymetreittäin kirjallisuutta, ja silti se turmelee yhä aareittain istutuksia. Kaalikärpäset munivat kaalin tyveen. Niiden toukat ovat vaarallisimpia aikaisessa vaiheessa, jolloin kasvin juuret ovat vielä pieniä ja pehmeitä popsittaviksi. Ne täytyisi siis jollain konstilla pitää poissa viljelyksiltä silloin, kun kasvit ovat taimia. Viime kesän kenttäkokeessa kaalikärpäset onnistuttiin pysäyttämään infokemikaalien avulla. Samalla tekniikalla on Kiinassa, Intiassa ja Pohjois-Amerikassa torjuttu kaalikasvien muita tuholaisia. Köyliön Vanhakartanon pellolle istutettiin reunimmaiseksi kaksi riviä kiinankaalia, sitten saman verran kukkakaalia ja keskelle varsinaista viljelykasvia, keräkaalia. "Oli arvokasta päästä toteuttamaan koe aidoissa oloissa. Mehän emme tienneet, kuinka etäälle houkutuskasvien vaikutus ulottuu", Nissinen sanoo. Tuoksut leijailivat tarpeeksi kauas - ainakin viime kesänä. Kiinankaali veti puoleensa runsaasti pikkukaalikärpäsiä ja kirppoja. Vähän myöhemmin koitti kukkakaalin aika: sen pauloihin joutuvat isokaalikärpäset ja pikkukaalikärpäsen toinen sukupolvi. Heinäkuun alussa rivit käännettiin. Tuholaisten toukilta loppui syötävä, kun isäntäkasvit jäivät mullan alle. "Isokaalikärpäset tuottivat ongelmia. Ne ilmestyivät niin varhain, ettei kukkakaali ehtinyt houkuttelevimpaan vaiheeseen. Onneksi keräkaalin juuret olivat jo ehtineet vankentua sen verran, että ne sietivät toukkien nakertelua", Nissinen kertoo. Samantyyppisiä pulmia syntynee vastakin. Kukaan ei kykene ennustamaan sitä, paljonko tuholaisia kunakin vuonna pöllähtää paikalle. Jos huonosti käy, kirpat kerkiävät syödä kiinankaalien alut ennen kuin pikkukaalikärpäset saapuvat . . . Siksi kokeita jatketaan tulevina erilaisina tuholaiskesinä. Viljelijät tuskin ottavat jo nyt mainioksi todistettua menetelmää ihan pian käyttöön syystä, jota pitää hieman selittää. Mutkikas tukisäädöstö kieltää istuttamasta päisteeseen eli pellon pään joutomaalle houkutuskasveja. Ne tulkitaan viljelykasveiksi, vaikkei satoa olekaan tarkoitus saada ja päiste on määritelty viljelemättömäksi alueeksi. Houkutuskaistaa ei voi laittaa myöskään kasvulohkoon eli varsinaiselle pellolle, koska siltä tulee korjata satoa. Määräysten kiemuroista seuraa, että houkutuskasvin käyttö maksaisi viljelijälle pitkän pennin. Hän joutuisi sijoittamaan viljelyalalle tuottamattomia kasveja korvauksetta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede