Tiede

Kummajaisia vai kasvivalioita?

Geenimuunneltuja kasveja viljellään ja syödään paljon Yhdysvalloissa, Euroopassa hyvin vähän. Täällä kiistellään yhä siitä, tuhoaako vai pelastaako geenitekniikka maailman.

Tilaajille

Mitä kasvigeenitekniikka

tarkoittaa?

Se on kasvien jalostamista siirtämällä niihin geenejä samasta tai toisesta lajista. Näin saadaan aikaan uusia ominaisuuksia.

Miten geenitekniikka eroaa

perinteisestä jalostuksesta?

Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.

Geenitekniikan vastustajan, solubiologi Liisa Kuusipalon mukaan kyse on uudesta tekniikasta, jossa rakennetaan keinotekoinen, itsenäisesti toimiva siirtogeeni yhdistämällä bakteerin, viruksen ja kasvin dna:ta. "Tämä tungetaan väkivaltaisesti terveeseen kasvisoluun, jossa se sotkee normaalin toiminnan. Aiempi jalostus hyödynsi kasvin perimää sellaisena kuin se oli." Geenitekniikan puolustaja, kasvien kehitysbiologian professori Yrjö Helariutta näkee menetelmissä vain vähän eroa: "Myös perinteisesti jalostettujen viljelykasvien perimää on muokattu rajustikin vahvoilla kemikaaleilla ja säteilytyksellä. Molemmilla tavoilla on myös risteytetty geeniperimää, joka ei luontaisesti risteytyisi." Missä muuntogeenisiä kasveja viljellään, missä ei?

Geenimuunneltujen kasvien viljelyala kasvaa maailmassa kymmenisen prosenttia vuodessa, kehitysmaissa nopeammin kuin muualla. Vuonna 2009 niitä viljeltiin 148 miljoonalla hehtaarilla 25 maassa, etenkin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentiinassa, Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa.

Eniten kasvatetaan soijaa, maissia, puuvillaa ja rapsia. Useimmin on parannettu kahta asiaa: kasvin kykyä sietää torjunta-aineita ja tuhohyönteisiä.

EU:ssa viljellään maissikoisa-tuholaiselle vastustuskykyistä maissia seitsemässä maassa. Viime vuonna Saksassa, Ruotsissa ja Tšekissä kasvatettiin pienillä aloilla tärkkelykseltään muokattua perunaa teollisuudelle.

Euroopassa viitisen tuhatta kuntaa ja muuta hallinnollista aluetta on julistautunut gmo-vapaiksi. Ne eivät halua muuntogeenisiä maataloustuotteita rajojensa sisälle.

Miksi juuri Euroopassa niin monet vastustavat geenimuuntelua?

Tutkijatohtori, filosofi Helena Siipi Turun yliopistosta arvelee, että osittain taustalla on lainsäädäntö. Yhdysvalloissa muuntogeenisiä ja tavanomaisia viljelykasveja pidetään samankaltaisina: ne eivät eroa toisistaan ravitsemuksellisten tai muiden kuluttajan kannalta oleellisten ominaisuuksien suhteen.

Euroopassa korostetaan tuotantotapaa ja pidetään tärkeänä kuluttajien itsemääräämisoikeutta. Meillä elintarvikkeen muuntogeenisistä ainesosista on oltava maininta tuoteselosteessa. USA:ssa merkintää ei vaadita.

"Nyky-Euroopassa emme tarvitse muuntogeenisiä viljelykasveja. Tämä näkemys tuli esiin vuoden 2010 eurobarometrissa, yli 15-vuotiaille EU-kansalaisille suunnatussa kyselyssä", Siipi kertoo. Vastustus ei meillä "maksa mitään", kun ruokaa riittää muutenkin.

Leviävätkö muunnellut geenit pelloilta luontoon?

"Kanadalaisessa tutkimuksessa maissin muuntogeenejä löytyi joen pohjamudasta yli 80 kilometrin päästä pellosta. Niitä oli myös joen simpukoissa - oudossa paikassa. Mitä maissin siirtogeenit tekevät simpukan munarauhasissa?" Kuusipalo kysyy.

"Ei tiedetä, olivatko muunnellut geenit liittyneet osaksi simpukan perimää ja olivatko ne edes toimivia, vai onko kyse siitä, että syöty muuntogeeninen dna kulkeutuu ympäri elimistöä", hän kertoo.

Helariutta toteaa, että luonnossakin kasveihin on siirtynyt bakteerien geenejä. Evoluution aikana tällainen lajista toiseen loikkaaminen on kuitenkin ollut erittäin harvinaista, ja sama mitättömän pieni todennäköisyys pätee muuntogeenien kanssa.

Geenimuunnellut viljelykasvit ja niiden villit lähisukulaiset voivat risteytyä. Suomessa näin saattaisi käydä, jos täällä viljeltäisiin geenimuunneltua rypsiä tai rapsia. Meillä esiintyy saman Brassica-suvun luonnonvaraisia kasveja.

"Alkuperäistä monimuotoisuutta on jo menetetty, kun vanhoin keinoin jalostetut, perimältään muuttuneet viljelykasvit ovat vuosikausia levittäneet geenejään ympäristöön", Helariutta selittää.

Syntyykö geenimuuntelun vuoksi entistä pahempia rikkakasveja?

Vastustuskykyisiä "superrikkaruohoja" syntyy lähes aina, kun pellolla käytetään pitkään samaa rikkakasvihävitettä.

Geenitekniikan oheistuotteena voi kehittyä etenkin glyfosaattia sietäviä rikkoja. Useista viljelykasveista on luotu lajikkeita, joita tämä myrkky ei nitistä. Näin voidaan torjua viljelykasville lähisukuiset rikkaruohot. Lisäksi pystytään joskus käyttämään suorakylvöä ja päästään eroosiota lisäävästä maan kyntämisestä.

Kuusipalon mukaan Kanadassa muuntogeeniset rapsit leviävät rikkaruohoina tavallisille pelloille. "Teiden varsilla kolmannes rikkarapseista on myrkkyä sietäviä muuntogeenisiä kasveja." Helariutta sen sijaan arvelee, etteivät vahvatkaan rikkaruohot leviä laajalle. "Pellon ja pientareen välillä on yleensä selvä raja: peltokasvit eivät menesty muualla." Onko geenitekniikasta apua, kun ilmastonmuutos iskee?

"Paras tapa varautua arvaamattomiin oloihin on suosia kasvien monimuotoisuutta. Geenitekniikka on yhden lajikkeen ja yhden yksilön kloonaamista. Sen sijaan tulisi suosia vanhojen maatiaislajikkeiden viljelyä", Kuusipalo sanoo.

"Maanviljely saattaa tulevaisuudessa joutua sopeutumaan ennennäkemättömän ääreviin oloihin, vaikkapa kuivuuteen. Geenitutkimus on edennyt sille tasolle, että voimme halutessamme tehostaa kasvinjalostusta. Ehkä olemme joskus riippuvaisia tästä nyt monin paikoin valinnaisesta teknologiasta", Helariutta pohtii.

Uskallanko syödä muuntogeenisiä kasveja?

Kuusipalon mielestä asiaa ei ole tutkittu kunnolla: "USA:ssa on meneillään maailman suurin ja huonoimmin suunniteltu ihmiskoe, siellähän geenimuunneltua ruokaa on ollut yllin kyllin tarjolla jo vuosikymmenen ajan. Ovatko amerikkalaiset muuttuneet hoikemmiksi ja terveemmiksi?" Helariutta vetoaa Annual Review of Plant Biology -julkaisun katsaukseen vuodelta 2008. Se luettelee tavallisimmat geenimuunneltuja kasveja koskevat kysymykset ja vastaa niihin vertaisarvioitujen tiedelehtien artikkelien avulla. Tulos: geenimuunneltu ruoka on yhtä turvallista kuin perinteinen.

Samaan päätyy EU-komission julkaisema tuore 50 tutkimuksen yhteenveto A decade of EU-funded GMO research.

Miksi geenitekniikasta yhä

kiistellään juupas-eipäs-tyyliin?

"Vastustajien ja kannattajien välillä on perustavia arvoerimielisyyksiä, joita he eivät osaa tai tahdo nostaa keskustelun kohteeksi", Helena Siipi vastaa. Hänestä pitäisi pohtia sitä, millaiset riskit ovat hyväksyttäviä. Milloin meillä on moraalinen velvollisuus ottaa riskejä?

Geenitekniikkaan liittyy myös sellaisia syvällisiä eettisiä kysymyksiä, jotka eivät koske kasvien käytön seurauksia.

Miten saamme muuttaa muita eliöitä ja luontoa? Mikä on paikkamme luonnossa?

Asiantuntijat: Akatemiaprofessori Jari Valkonen, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri Kirsi Törmäkangas Lähteet: Löytöretkiä biopolitiikkaan. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

ec.europa.eu/research/biosociety www.annualreviews.org

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää