Tiede

Kestävyystieteen ensimmäinen professori miettii, miten ravinteet saadaan riittämään kaikille

Helena Kahiluoto ratkoo jättimäisiä ongelmavyyhtiä.



Hän puhuu pitkin ja koukeroisin virkkein. Ison kirjaimen ja pisteen väliin mahtuu niin monta sivulausetta, että kuulijan on syytä keskittyä muistaakseen, mikä olikaan punainen lanka.


Tämä kuulunee työnkuvaan, kun yrittää ratkaista maailman pahimpia ongelmia – kerralla. Helena Kahiluoto on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Suomen ensimmäinen kestävyystieteen professori.


Uusi tieteenala on kehittynyt nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Sille omistettuja osastoja on alkanut näkyä kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.


Kestävää kehitystä on toki aiemminkin tutkittu, mutta eri tavoin. Kestävyystiede hyödyntää useiden tieteenalojen näkökulmia ja lähtee usein liikkeelle isosta kuvasta.


”Ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä ei saada ratkaistua, jos keinot lyövät toisiaan korvalle. Ekologinen kestävyys tai talous eivät yksin riitä, sosiaalinen puoli täytyy myös pitää mukana. On vaikea saada aikaan muutoksia, jos ihmiset eivät sitoudu niihin, koska eivät koe ehdotuksia oikeudenmukaisiksi”, Kahiluoto sanoo.


”Ilmastonmuutoksen ja ruokaturvattomuuden kaltaiset ongelmat ovat niin polttavia, ettei pieni parantelu siellä täällä riitä, vaan asiat on mietittävä ihan uusiksi.”


Professuurin ansiosta Kahiluoto voi keskittyä tutkimaan muutoksen mahdollistamista.


”Usein tiedetään, mitä pitäisi tehdä. Yritän kollegoideni kanssa selvittää, mistä asioista hönksättää, kun sitä ei saada tehtyä.”


Hänen konkreettinen kohteensa on ongelmien kimppu, jossa kytkeytyvät toisiinsa ruoka ja oikeudenmukaisuus, vesien rehevöityminen ja maapallon lämpeneminen.


Suomen ja muidenkin rikkaiden maiden pelloilla ja vesistöissä lymyää valtavasti ravinteita. Olemme tuoneet aivan liikaa maaperän ja ilmakehän ravinteita aktiiviseen muotoon eli lannoitteiksi ja jätteiksi. Ne rehevöittävät peltoja ja vesiä.


Tämä vähentää arvokalojen saaliita sekä maapallon toiminnalle tärkeää monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, Kahiluoto selittää.


Samalla lannasta, arvokkaasta lannoitteesta, on tullut hankala jäte.


Toisaalla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, 40 prosenttia alle viisivuotiaista kärsii kitukasvuisuudesta. Se johtuu aliravitsemuksesta ja vähentää heidän toimintakykyään lopun elämää.


Ruokaa on niukasti, koska multavuutensa menettäneet pellot tuottavat huonosti ja ihmisiä on yhä enemmän. Viljelijöiden saatavilla olisi vähän maanparannukseen sopivaa lantaa ja olkea, mutta he joutuvat käyttämään ne polttoaineina.


Lantaa voitaisiin kuljettaa tiiviissä muodossa EU-maista Afrikkaan. Näin vähennettäisiin vesistöjen rehevöitymistä pohjoisessa ja lisättäisiin satoja etelässä. Samalla kun kasvien kasvu paranisi, ne sitoisivat peltoon entistä enemmän hiiltä ilmakehästä.


Jotta ravinteiden siirto toteutuisi, tarvitaan kannustimia. Niitä voisi luoda ravinneoikeuksien kauppa, joka olisi hiilikaupan tapainen järjestelmä.


Siinä sovittaisiin ravinteille maakohtaiset kiintiöt, jotka perustuisivat historiaan. Kun maa ylittäisi kattonsa, sen pitäisi maksaa antamalla lannoitteita muille. Kiintiöt voitaisiin jakaa henkilö- tai hehtaarikohtaisina.


Näin syntyisivät uudet, globaalit markkinat. Ylijäämäravinteille kertyisi arvoa, ja ravinteiden kerääminen, prosessointi ja jakelu poikisivat yritystoimintaa. Alueille, joilta yhä useammat muuten joutuvat lähtemään, luotaisiin ruokaturvaa.


Kahiluoto korostaa, että on mahdollista luoda muitakin kuin taloudellisia kannustimia. Ne voivat perustua vaikkapa vertaisryhmältä saatuun arvostukseen.


”Yhteiskunnan kannattaisi palkita siirtymistä fyysisestä matkustamisesta videoneuvotteluihin. Täytyisi myös poistaa väärät kannustimet, kuten oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset.”


Hän ei tosin itse kykene pysymään paikoillaan, koska koti on Juvalla, majapaikka Helsingissä ja työhuone Lahdessa. Onneksi ne kaikki sijaitsevat kätevästi saman radan varrella.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Ruokaturvan asiantuntija

 Helena Kahiluoto on agroekologi ja uusi kestävyystieteen professori Lappeenrannanteknillisessä yliopistossa.

  Työskennellyt pari vuosikymmentä ruokajärjestelmien kestävyyteen liittyvien kysymysten parissa Luonnonvarakeskukseen nyt kuuluvassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa sekä Helsingin yliopistossa.

  Kehitti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön palveluksessa Nepalissa vihannesten viljelyä A-vitamiinin puutteen voittamiseksi.

  Tutki Etiopiassa, miten köyhät pienviljelijät voisivat päästä hiilimarkkinoille peltometsäviljelyn avulla.

  Harrastaa tanssia, hiihtelee metsässä ja luistelee järven jäällä. Kävelee mielikseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Ravinteet
  • Kestävä kehitys
  • Henkilöjutut
  • Arja Kivipelto
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

  2. 2

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  3. 3

    Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

  4. 4

    Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

  5. 5

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  6. 6

    Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

    Tilaajille
  7. 7

    Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

  8. 8

    Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

  9. 9

    Helsinkiläisen Anter Yaşan Facebook-kirjoitus auttoi käynnistämään vyyhdin, jonka vuoksi ”lelusalakuljettaja” Rami Adhamin toimintaa alettiin tutkia

  10. 10

    Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

  3. 3

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  4. 4

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  5. 5

    Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

  6. 6

    Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

  7. 7

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  8. 8

    Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

    Tilaajille
  9. 9

    Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

  10. 10

    Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  2. 2

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  8. 8

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  9. 9

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    Tilaajille
  10. 10

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  11. Näytä lisää