Tiede

Koralliriutoilla on rahtunen toivoa – tältä näyttää kukoistava ja kuoleva meren eliöiden megakaupunki

Suomalaisen meribiologin Jessica Haapkylän mukaan koralleilta on alkanut löytyä aseita lämpenemistä ja happamoitumista vastaan.

Marraskuussa 1998 meribiologi Jessica Haapkylä jätti taakseen Suomen sameat vedet ja alkoi tutkia merten sademetsiä, koralliriuttoja. Hän pääsi kuuluisan havaijilaisen tutkijan Jim Maragosin ryhmään, vaikkei ollut ikinä nähnyt eläviä koralleja eikä voinut kehua sukellustaidoillaankaan.

Ensimmäinen kohde sijaitsi 1 600 kilometriä Honolulusta etelään keskellä Tyyntämerta. Kalastusalus keikkui viisi päivää aalloissa, kun matkasi Havaijilta Palmyran atollille. Perillä merivesi oli 30-asteista ja niin kirkasta, että sukeltaja näki jopa sadan metrin päähän. Haapkylä häikäistyi vedenalaisten maisemien väriloistosta ja lajien kirjosta.


Sittemmin hän on työskennellyt maailman hienoimmilla koralliriutoilla Karibianmerellä, Indonesiassa, Malediiveillä, Uudessa-Kaledoniassa, Tahitilla ja Australiassa. Hän on oppinut sukeltamaan kuin delfiini ja ihastellut yli 800 korallilajin yhteisöjä Indonesiassa. Sieltä löytyvät meriluonnon monimuotoisuuden rikkaimmat keskittymät.

Aloittelijan lumonneella Palmyralla lajeja on vain 125. Se on niin kaukana kaikesta, ettei edes korallintoukkien ole helppo löytää sinne.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY



Koralliriuttojen värikkyys on peräisin mikroskooppisista panssarilevistä, jotka elävät symbioosissa polttiaiseläimiin kuuluvien kalkkikuoristen korallien kanssa. Yksi koralli on tuhansien yksilöiden eli polyyppien muodostama yhdyskunta. Riutat ovat maapallon suurimpia eläinten rakennelmia, kuin megakaupunkeja, joissa asuu polyyppeja, leviä sekä kaloja ja lukemattomia muita merieliöitä.


Symbioosin ansiosta koralli selviää oloissa, joissa on niukasti ravinteita. Koralli antaa levälle typpeä ja fosforia sekä kodin matalassa vedessä auringonvalon ulottuvilla. Levä puolestaan luovuttaa vuokraisännälleen happea ja niin runsaasti yhteyttämistuotteita, että ne kattavat 95 prosenttia korallin ravinnontarpeesta.

Koralliriuttoja esiintyy noin 250 000 neliökilometrin vyöhykkeellä päiväntasaajan molemmin puolin. Ne tarjoavat elinympäristön jopa neljäsosalle maailman merilajeista, yli miljoonalle lajille.



Matkailumainoksissa korallit hehkuvat yhä, mutta uutisissa ne ovat haalistuneet jo vuosikymmeniä. Vaaleneminen uhkaa, kun ilmastonmuutos lämmittää.

Oikeastaan se, minkä väri katoaa, on symbioosin toinen osakas eli panssarilevä. Se joko lähtee korallista tai menettää pigmenttinsä. Ilman kumppaniaan koralli kärsii nälkää, sairastuu usein, kasvaa hitaasti ja voi lopettaa suvullisen lisääntymisen.

Ilmastonmuutos myös happamoittaa merivettä. Hyvin happamassa ympäristössä karbonaattimineraalit syöpyvät, eivätkä korallit pysty tekemään niistä kuortaan.

Liika kalastus rappeuttaa koralliriuttoja. Se käy näin: Ensin pyydetään pois suurimmat petokalat. Seuraavaksi rohmutaan vähiin leviä syövät kalat. Tästä seuraa, että levät runsastuvat ja peittävät korallit, jotka lopulta tukehtuvat.



Lisäksi koralleja kiusaavat trooppiset myrskyt, veden rehevöityminen, saasteet, keruu korujen materiaaleiksi ja akvaarioiden koristeiksi.

Haapkylä on nähnyt, kuinka meren viidakko Australian Isolla valliriutalla muuttui kuolleiden korallien ja levien peittämäksi raunioksi, kun siihen iski ensin korallitauti ja sitten hirmumyrsky.

Maailman pisimmän koralliriutan pohjoisosa on ollut häikäisevän monimuotoinen, mutta nyt se on kokenut kovia. Korallit haalistuivat pahoin tämän vuoden helmi-maaliskuussa, ja sen seurauksena jopa 67 prosenttia niistä on kuollut.



Kaikesta huolimatta Haapkylä sanoo, että koralleilla on toivoa. Esimerkiksi Uudessa Kaledoniassa ja Tahitilla niiltä on löydetty nerokkaita selviytymiskeinoja. Yhden vakavan haalistumisen jälkeen korallit eivät vaalenneetkaan yhtä paljon seuraavalla kerralla, vaikka olosuhteet olivat samanlaiset.

Yleensä korallitaudit lisääntyvät, kun merivesi lämpenee. Karibialla korallit ovat kuitenkin kehittäneet vastustuskykyä aspergillosis-korallitautia vastaan.

Karibian komea hirvensarvikoralli, Acropora palmata, on joutunut uhanalaisten lajien punaiselle listalle, mutta viime aikoina se on osoittanut elpymisen merkkejä. Lajin tulevaisuus riippuu siitä, kykeneekö se selviämään taudeista ja hurrikaaneista.


Australian Isolla valliriutalla korallit ovat vaihtaneet leväosakkaansa paremmin lämpöä sietävään levätyyppiin, jolloin haalistuminen talttui. Lisäksi koralleilla on vaalenemista vastaan biokemiallisia puolustuskeinoja, kuten mykosporiinin kaltaiset aminohapot eli maa-yhdisteet, lämpösokkiproteiinit ja antioksidantit.

Maa-yhdisteet ovat kuin luonnollisia aurinkorasvoja. Ne imevät auringon ultraviolettisäteitä ja tuhoavat myrkyllisiä happiradikaaleja, joita syntyy korallin soluissa, kun se stressaantuu ja haalistuu. Matalassa vedessä ne antavat koralleille lisää väriä, ja sävyt ovat voimakkaita, jopa räikeitä.

Myös korallin kanssa symbioosissa elävä levä kehittää stressitilanteessa vapaita happiradikaaleja. Antioksidantit käyvät niiden kimppuun ja saattavat pelastaa korallin oksidatiiviselta stressiltä, joka voisi saada levän jättämään korallin.

Lämpösokkiproteiineja muodostuu korallien soluissa stressin, voimakkaan valon tai liian lämpimän veden vuoksi. Niiden määrä vaihtelee eri lajeilla, esimerkiksi haaroittuvissa koralleissa niitä syntyy jostain syystä vähemmän kuin muissa.

On myös viitteitä siitä, että osa koralleista pystyy nostamaan sisäistä pH:taan. Ne kykenevät kasvattamaan kuorensa normaalisti, vaikka ympäröivän meriveden happamuus laskisi niille epäsuotuisaksi.

Hyvää tietää sekin, että koralliriutoista on nyt suojeltu neljä kertaa suurempi osuus kuin vuonna 2000. Sinne missä kalastus on kielletty, kehittyy terve kalakanta, joka tutkitusti pitää korallitauteja kurissa.

Lisää tietoa koralleista: Jessica Haapkylä: Merten koralliparatiisit. Tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin. Kuvat Mike Flavell. Into 2016
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Korallit
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    5. 5

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    6. 6

      Väärä asenne ja padotut tunteet saavat kehon sairastumaan, luennoi lääkäri tänä viikonloppuna Messukeskuksessa – Miten uskomushoitoja tarjoaviin lääkäreihin pitäisi suhtautua?

    7. 7

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    8. 8

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    9. 9

      Yli 41 miljoonan Eurojackpot-voitto Suomeen – jo kolmas päävoitto tänä vuonna

    10. 10

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    9. 9

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    10. 10

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää