Tiede    |   Tieteen päivät

Vuoden professori kehottaa tutkijoita osallistumaan keskusteluun – ”erityisesti silloin kun ei pyydetä”

Tieteeseen perustuva kannanotto on enemmän kuin mielipide, sanoo Erik Bonsdorff.

”Kun poliitikot kysyvät meiltä, he tietävät, mitä haluavat. Toivon, että he uskaltaisivat kysyä silloin, kun eivät tiedä vastausta”, haaveilee Åbo Akademin meribiologian professori Erik Bonsdorff, 62.

Hänet palkittiin tänään vuoden professorina Tieteen päivillä Helsingissä. Professoriliitto perusteli valintaa sillä, että Bonsdorffin työssä yhdistyy merkittävä tieteellinen tutkimus ja konkreettinen vaikuttavuus Itämeren tilanteen paranemiseen.

Vaikuttavuus on vaatinut, että Bonsdorff on tosissaan yrittänyt vaikuttaa.

Hän on tehnyt niin muun muassa Itämerensuojelukomission Helcomin neuvontajana ja Åbo Underrättelser -lehden kolumnistina. Kollegoitaan hän kehottaa samaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Minusta on itsestään selvää, että Suomen professorit osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun, ei vain silloin, kun pyydetään vaan nimenomaan silloin, kun ei pyydetä.”

1980-luvulla Bonsdorff alkoi pitää meteliä haitoista, joita syntyi nopeasti ja hallitsemattomasti lisääntyneestä kalankasvatuksesta.

Kalankasvatus rehevöitti Bonsdorffin tutkimusten mukaan vesiä niin rajusti, että se tuotti enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

”Uhrasin paljon aikaa ja vaivaa tästä kirjoittamiseen.”

Välituloksena oli vastakkainasettelua ja nokkapokkaa. Ahvenanmaalla biologisen aseman johtajana silloin toiminut Bonsdorff pyrki kuitenkin sitkeästi siihen, että osapuolet istuvat alas ja keskustelevat.

”Opimme kuuntelemaan toisiamme.”

Tuloksena oli lopulta melko hyvin toimiva sääntely kalankasvattamoiden toiminnalle.

Itämeren rehevöityminen saatiin kuriin kaiken kaikkiaan liian hitaasti.

”Jos päättäjät olisivat kuunnelleet silloin oikeasti, Itämeri olisi nyt paremmassa kunnossa.”

Vaikka päästöt ovat noista ajoista puolittuneet, merestä liiat ravinteet eivät ole vielä hävinneet. Luonto toipuu hitaasti.

Tästä kannattaisi Bonsdorffin mielestä ottaa oppia ja uskoa tutkijoita nyt, kun painitaan esimerkiksi ylikalastuksen, happikadon ja ilmastonmuutoksen kanssa.

Hapekkaan pintaveden pumppaaminen hapettomiin syvänteisiin on laajoissa tutkimushankkeissa todettu huonoksi keinoksi happikadon parantamiseen.

”Silti se putkahtaa esiin aina uudelleen. Kaikki kokeet ympäri maailmaa osoittavat, että se ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti oikea ratkaisu, mutta se voi olla poliittisesti kiva.”

Bonsdorffista on myös pelottavaa, että Suomen ympäristöministerin tehtävät on annettu sivutoimeksi maa- ja metsätalousministerille.

”Maa- ja metsätaloushan on suurin rehevöittäjä. On kuin olisi pukki laitettu puutarhuriksi”, Bonsdorff sanoo.

”Henkilöstä ei pahaa sanottavaa, hän tekee varmasti parhaansa”, Bonsdorff lisää.

Hallinnonalojen välillä vain on auttamaton eturistiriita.

Tieteellisen tiedon hyljeksintä päätöksenteossa on Bonsdorffin mielestä kärjistynyt nykyisen hallituksen aikana.

”Asioiden pitäisi tapahtua niin nopeasti.”

Eduskunnan valiokunnat kutsuvat kuultavaksi asiantuntijoita, mutta tärkeissä asioissa nämä ovat Bonsdorffin mukaan usein valtionhallinnon alaisten tutkimuslaitosten eivätkä vapaan tieteen edustajia.

Hänestä hallitukselle tarvittaisiin tieteellinen neuvonantajaelin.

Kaikinpuolinen viisaus ei asu tieteentekijänkään päässä. Kun tutkijan kannanotto perustuu vertaisarvioituun tutkimustietoon, se on kuitenkin enemmän kuin tavallinen mielipide.

”Jos menen sanomaan jotain, missä kritisoin ja annan neuvon, se perustuu tieteeseen. Vastaanottajalla on oikeus olettaa niin.”

Kannanottamisen vuoden professori aloitti jo teininä. Kun Hankoniemeen suunniteltiin öljynjalostamoa ja Inkoon Kopparnäsiin ydinvoimalaa, nuori Bonsdorff osallistui niitä vastustaneisiin mielenosoituksiin.

”Ympäristöradikalismi oli silloin pinnalla, ja 15-vuotiaasta asti olin niissä asioissa aktiivinen.”

”En muista mitä huusimme, varmaan alas Uolevi Raade! Hän oli silloin Nesteen johtaja.”

Molemmat hankkeet kaatuivat.

Professorin mielestä nykynuoretkin voisivat ilmaista mielipiteensä hanakammin.

Tässä hän on huomannut eroa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä. Suomalaiset eivät edelleenkään hevin kyseenalaista auktoriteettia. Ruotsalaiset nuoret taas on koulittu siihen.

”Se ei tarkoita keskisormen näyttämistä vaan keskustelua.”

Helsingin yliopistossa luennoitsija saa kuulijoilta pari kysymystä. Yhdysvalloissa kysymyksiin pitää varata yhtä paljon aikaa kuin itse luentoon.

Bonsdorffille kyseenalaistamista opetti oma ruotsalainen äiti.

”Synnyin 1950-luvulla. Siihen aikaan ei yleensä opetettu, että vanhemmatkin voivat olla väärässä.”

Kuka

Kantaaottava meribiologi


  Erik Bonsdorff, 62, syntynyt Tammisaaressa.

  Meribiologian professori Åbo Akademissa vuodesta 1999.

  Toiminut professorina myös Uumajan ja Göteborgin yliopistoissa Ruotsissa.

  Suomen kansainvälisesti siteeratuin merentutkija.

  Tutkii erityisesti meriekosysteemin rakennetta ja toimintaa, sopeutumista ihmisen vaikutukseen ja palautumista siitä.

  Harrastukset luonto ja taide.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tieteen päivät
  • Itämeri
  • Ympäristö
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Edis Tatli johtaa EM-ottelua Francesco Pateraa vastaan – HS seuraa

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    8. 8

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    9. 9

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    10. 10

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää