Tiede

Kissankin toinen tassu on näppärämpi – kätisyys hyödyttää sekä ihmisiä että eläimiä

Vasenkätisyydestä voi olla kamppailussa erikoisetua.

Vasenkätisiä on noin kymmenen prosenttia ihmisistä. Useimmat heistä osaavat luetella liudan kuuluisia kaltaisiaan: Barack Obama, Albert Einstein, Jari Tervo. He voisivat lisätä listalle myös useimmat kakadut ja kengurut.

Viime vuosina on viimein selvinnyt, miksi ihmiset ja eläimet ylipäätään suosivat toista kättä, silmää tai koipea. Aivopuoliskojen erikoistuminen eri tehtäviin säästää tilaa ja energiaa.

Uutta tietoa ovat keränneet yhteen Onur Güntürkün Saksan Ruhr-yliopistosta ja Sebas­tian Ocklenburg eteläafrikkalaisesta Stellenbosch-yliopistosta. Heidän katsausartikkelinsa julkaistiin Neuron-tiedejulkaisussa huhtikuussa 2017.

Kätisyydessä on kyse lateralisaatiosta eli eläinten aivojen ja käyttäytymisen epäsymmetrisyydestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimusala sai alkunsa 1860-luvulla. Nuori ranskalaislääkäri Pierre Paul Broca julkaisi sarjan uraauurtavia potilaskertomuksia ihmisistä, jotka olivat aivovaurion seurauksena menettäneet kielellisiä kykyjään.

Broca osoitti, että ihmisen kielelliset kyvyt asuvat vasemmassa aivopuoliskossa. Puheelle kriittisen tärkeä osa sai löytäjänsä mukaan nimekseen Brocan alue.

Kieltä ja kätisyyttä ei tuohon aikaan tunnettu miltään muulta lajilta kuin ihmiseltä. Oli loogista ajatella, että lateralisaatio oli ihmisen erikoispiirre, joka mahdollisti älykkyyden. Aivotutkijat ehdottivat, että ihminen eroaa eläinserkuistaan, kuten simpanssista, nimenomaan epäsymmetrisyydessä.

Vasta 1970-luvulla joukko tutkijoita julkaisi todisteita lateralisaatiosta peipposilla, rotilla ja kananpojilla. Sen jälkeen epäsymmetriaa on löydetty lähes kaikilta eläinlajeilta, joilta sitä on keksitty etsiä.

Ihmisen ainutlaatuisuuteen perustuva selitys oli tässäkin tapauksessa hakoteillä.

Aivoalueiden erikoistuminen on todennäköisesti tärkein syy lateralisaatioon. Toisen aivopuoliskon erikoistuminen vaikeaan tehtävään on keino välttää turhaa toistoa.

Useimmilla ihmisillä hienomotoriikasta vastaa oikea käsi, jota ohjaa vasen aivopuolisko, sillä hermoradat menevät ristiin. Oikean aivopuoliskon sama alue on vapaa muihin tehtäviin.

Tilaa onkin paras säästää. Aivot kuluttavat valtavan määrän ravintoa ja happea.

Vauvan suuret aivot tekevät synnytyksistäkin vaarallisia. Ahmattielimestä ei kannata kasvattaa yhtään suurempaa kuin on aivan pakko.

Aikuisen ihmisen painosta aivot ovat vain pari prosenttia, mutta energian kokonaiskulutuksesta ne haukkaavat kymmenkertaisen siivun.

Brocan aikalaiset eivät kuitenkaan olleet aivan väärässä. Aivopuoliskojen erikoistuminen ei pelkästään säästä energiaa, vaan myös tehostaa taitoja. Tämä pätee muihinkin lajeihin kuin ihmiseen.

Kakadut ovat sitä taitavampia vetämään luokseen narun päässä riippuvan herkkupalan, mitä voimakkaammin ne suosivat toista jalkaansa, osoittivat australialaistutkijat vuonna 2009. ”Jalkaisuuden” suunnalla ei ollut väliä.


Myös simpansseilla esiintyy kätisyyttä. Voimakkaasti vasen- tai oikeakätiset simpanssit ovat taitavimpia sorminäppäryyttä vaativassa termiitinkalastuksessa. Simpansseista noin kaksi kolmasosaa on oikeakätisiä, kolmannes vasenkätisiä ja muutama prosentti molempikätisiä.


Linnuilla silmät ovat erikoistuneet eri tehtäviin. Niillä on on yksi silmä vaaralle, toinen ruoalle.

Toisen silmän ja sen tuomaa informaatiota käsittelevän aivopuoliskon tehtävä on analysoida, tunnistaa ja asettaa asioita kategorioihin. Toinen on tunnesilmä, jolla lintu katsoo tunnelatauksia herättäviä näkyjä.

Luonnossa ”silmäisyydellä” on tärkeä tehtävä. Ruokaileva lintu katsoo toisella silmällä maahan, ja toisella se tarkkailee maisemaa petojen varalta.

Analysoiva aivopuolisko on parempi löytämään syötävää maasta, tunnepuolisko puolestaan hälyttää mahdollisesta vaarasta.

Silmäisyys parantaa taitoja siinä missä kätisyyskin. Kesykyyhkyjen joukossa ne yksilöt, joiden silmät ovat voimakkaasti erikoistuneet, ovat taitavampia löytämään jyviä soran seasta kuin molempisilmäiset lajitoverinsa.

Kätisyys alkaa ihmisellä muodostua jo ennen syntymää. 14-viikkoiset sikiöt kääntävät päätään useammin oikealle ja imevät enemmän oikeaa peukaloaan, jos kasvavat myöhemmin oikeakätisiksi lapsiksi.

Kädet sinänsä ovat keskenään samanlaiset: ero syntyy keskushermostossa.

Osittain ominaisuus on perinnöllinen. Vasenkätiset vanhemmat saavat keskimääräistä enemmän vasenkätisiä lapsia, mutta ero on pieni.

Osa vasenkätisyydestä näyttää olevan peruja kehityshäi­riöistä sikiönkehityksen aikana. Siitä johtunee vasenkätisyyden tilastollinen yhteys esimerkiksi skitsofrenian ja CP-vamman kanssa.

Lapsilla, joilla on vaikea synnynnäinen torticollis, pää on pysyvästi vinossa jompaan kumpaan suuntaan. He myös joutuvat katsomaan jatkuvasti tämän puolen kättään.

Lapsista, joiden pää on kallellaan oikealle, sata prosenttia on oikeakätisiä, kirjoittavat Güntürkün ja Ocklenburg artikkelissaan. Vasemmalle katsovista lapsista sen sijaan oikeakätisiä on vain 87 prosenttia eli hieman vähemmän kuin väestössä keskimäärin.

Todennäköisesti perimä ja ympäristö siis muodostavat kätisyyden yhdessä. Pieni geenien tuottama ero puoliskojen välillä kasvaa tai kutistuu harjoituksen myötä.

Useimmilla eläinlajeilla suurin osa yksilöistä on joko vasen- tai oikeakätisiä. Ihmisellä ja papukaijoihin kuuluvalla avoparikaijalla enemmistö on oikeakätisiä – tai -jalkaisia. Useimmat kakadut ja kengurut taas suosivat vasenta puoltaan.


Kussakin lajissa pienellä vähemmistöllä kätisyys on käänteinen. Selitykseksi on ehdotettu tiheydestä riippuvaa luonnonvalintaa.

Joskus epätavallisuus on etu. Jos saalis pakenee eri suuntaan kuin useimmat lajitoverinsa tai vastustaja lyö odottamattomasta suunnasta, yllätys voi tuoda voiton. Etu katoaa, jos poikkeavasta kätisyydestä tulee liian yleinen. Siksi se pysyy harvinaisena.

Harvinaisuudestaan voivat hyötyä vasenkätiset urheilijat. Nyrkkeilyn, judon ja miekkailun kaltaisissa lajeissa vasenkätiset voittavat useammin, väittää taisteluhypoteesi.

Ilmiö on vielä kiistanalainen, kirjoitti hollantilaisen Groningenin yliopiston neurobiologiryhmä vuonna 2013. Sekä hypoteesin todistaminen että sen osoittaminen vääräksi on osoittautunut vaikeaksi.


HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Pieni osa on molempikätisiä


 Ihmisistä noin 90 prosenttia on oikeakätisiä ja 10 prosenttia vasenkätisiä.

 Lisäksi pieni osa on molempikätisiä. He tekevät eri tehtäviä eri käsillä. Amfidekstria eli molempien käsien yhtäläinen kätevyys on äärimmäisen harvinaista.

 Vasenkätisyys on yhdistetty esimerkiksi skitsofreniaan, mutta myös matemaattiseen lahjakkuuteen.

 Voimakas, varhain lapsuudessa kehittyvä kätisyys on yhteydessä kielelliseen lahjakkuuteen. Kätisyyden suunnalla ei ole merkitystä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Uusnatsit ja heidän vastustajansa osoittavat mieltään Tampereella – junaliikenne Porin ja Seinäjoen suuntaan poikki

    4. 4

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    5. 5

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    6. 6

      Neljä ihmistä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, yksi otettu kiinni – HS seuraa

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Keskustelu Sofi Oksasen kirjoituksesta ei laannu – Nyt kirjailija Johanna Holmström vastaa Svenska Dagbladetissa

    10. 10

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    4. 4

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    7. 7

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    8. 8

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    9. 9

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää