Tiede

Mummot ovat tärkeitä norsulapsillekin – Jätit voivat auttaa ratkaisemaan vanhenemisen arvoitusta

Evoluutiobiologi Virpi Lummaa on tutkinut, miten isoäidit ovat auttaneet lastenlapsia pysymään hengissä. Nyt hän tutkii Myanmarin työnorsuja, joille mummot ovat yhtä tärkeitä. Kiintoisa kysymys on, miksi stressaantuneiden norsuemojen jälkeläiset vanhenevat muita nopeammin.

Myanmarin työnorsut nousisivat kärkeen, jos maailmasta valittaisiin ryhmä, jonka terveys tunnetaan tarkimmin ja pisimmältä ajalta.

Niiden nimet, henkilötunnukset, syntymät, mahdolliset pyydystystavat, kesytysiät, sairaudet ja kuolinsyyt on kirjattu ylös yli sadan viime vuoden ajalta.

Lisäksi eläinlääkärit ovat joka toinen viikko tarkastaneet, ovatko ne kyllin hyvässä kunnossa korjaamaan puuta viidakosta.

Kymmenisen vuotta sitten evoluutiobiologi Virpi Lummaa sai haltuunsa rekisterin, joka sisältää 10 000 norsun koko elämän kattavat terveystiedot.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt hän on akatemiaprofessori Turun yliopistossa ja johtaa ryhmää, joka tutkii viidestä tai kuudesta norsusukupolvesta kerättyjä lokikirjoja.

Tiimin toinen tärkeä aineisto on koottu suomalaisista kirkonkirjoista. Se sisältää 15 sukupolvea suomalaisia 1700-luvulta nykypäivään, ja siihen perustuvat Lummaan kuuluisat mummohypoteesia koskevat tutkimukset.

Lummaan työ vahvisti, että isoäidit ovat edistäneet lastenlastensa pysymistä elossa menneinä vuosisatoina, jolloin taudit tappoivat ison osan pikkulapsista.

Mummohypoteesi näyttää pätevän myös Myanmarin norsujen savotoilla, Lummaa toteaa.

”Jos mummonorsu on samassa paikassa töissä tyttärensä kanssa silloin, kun tämä synnyttää ensimmäisen kerran, poikasen todennäköisyys selvitä kriittisistä varhaisista vuosista kasvaa. Mitä enemmän omaa jälkikasvua mummonorsulla on, sitä parempi isoäiti se on.”

Kun nuoren emon äiti on lähellä, sen poikasen kuoleman riski on kahdeksan kertaa pienempi kuin poikasella, jonka isoäiti on kaukana. Tuloksen julkaisivat Lummaa ja Mirkka Lahdenperä Scientific Reports -lehdessä viime vuonna.

Läsnä oleva äiti lyhensi tyttären synnytysten välejä vuodella.

Norsujen poikaskuolleisuus ennen viidettä ikävuotta on suuri, 30 prosenttia. Vasta viiden vanhana norsu kykenee löytämään omin avuin syötävää ja voi pärjätä itsenäisesti. Pikkunorsujen kuolemia voitaisiin ehkä vähentää, jos niiden mummoja ei siirreltäisi työmailta toisille.

Onneksi jokaisella norsunpoikasella on myös auntie, eli toinen naaras, joka on kiinnostunut siitä. Kun omasta emosta otetaan vaikkapa verinäyte ja poikanen hermostuu, se juoksee heti tädin kylkeen turvaan.

Myös Afrikan luonnonvaraisten norsulaumojen tiedetään pitävän yhdessä huolta pienokaisistaan. On esimerkiksi havaintoja siitä, että muutkin naaraat kuin oma emo imettävät pienokaisia.

Villejä norsuja on kuitenkin vaikea tutkia – eikä 70-vuotiaaksi elävä laji ylipäätään ole helppo tutkimuskohde.

Luonnossa matriarkka johtaa norsulaumaa. Naaraat tulevat sukukypsiksi 15-vuotiaina, mutta useim­mat niistä aloittavat lisääntymisen vasta parikymppisinä. Ne voivat tulla kantaviksi viiden vuoden välein. Raskaus kestää lähes kaksi vuotta.

Naarasnorsuilla ei ole menopaussia. Niiden hedelmällisyys heikkenee 30 ikävuoden jälkeen, muttei ehdy. Norsumamma on todistetusti synnyttänyt peräti 68-vuotiaana. Aasian­norsut elävät usein yli kymmenen vuotta sen jälkeen kun ovat lopettaneet lisääntymisen.

Vaikka norsut voivat synnyttää vanhempina kuin ihmiset, niiden kehot vanhenevat keskimäärin samaa tahtia kuin meidän. Juuri tämä on Lummaan ryhmästä kiinnostavaa. Tiimi yrittää ratkaista ikääntymisen arvoitusta.

Mitä elimistössä tapahtuu, kun vanhenemme? Miksi rupsahdamme eri tahtia? Voiko elämänhistoria selittää, miksi yksi haurastuu nopeasti, toinen ei.

”Pystymme vaikkapa katsomaan, näkyykö stressitasoissa ja dna:n rapistumisessa se, kuinka paljon kukin norsu on sairastanut ja montako poikasta se on tehnyt. Lastensaantihan on iso kustannus”, Lummaa sanoo.

”Toivon, että opimme ennustamaan, mitkä yksilöt vanhenevat nopeasti.”

Äkkiä rupsahtavat ainakin stressaantuneille äideille syntyneet norsut. Ne myös synnyttävät itse nuorempina mutta saavat yhteensä vähemmän poikasia kuin muut, osoittaa Scientific Reports -lehden artikkeli vuodelta 2015.

Työnorsulle huonoin aika syntyä on sadekaudella kesä–elokuussa, jolloin täysikasvuiset painavat raskaimpia päiviä savotoilla. Tuolloin niiden ulosteista löytyy eniten jäämiä stressistä kertovasta glukokortikoidista.

Lummaa on käynyt Myanmarissa kymmenkunta kertaa. Syrjäisissä metsissä, joihin pääsee vain erikoisluvalla, työskentelee nykyään 2 500 norsua.


Luonnon kannalta norsut ovat parempia kuin isot metsätyö­koneet. Viidakot säilyvät monimuotoisina, kun maastoa ei jyrätä konevoimin, vaan väkivahvat eläimet kiskovat järeät rungot pois polkuja pitkin.

Juhtia ohjaavat ratsastajat. Tähän suhteeseen liittyy paljon ongelmia, Lummaa toteaa. Norsut on perinteisesti alistettu julmin ottein. Moni poikanen kuolee, kun se erotetaan emosta ja opetetaan kantamaan ihmistä. Viisivuotiaaksi asti se on juoksennellut villinä ja vapaana, ja yhtäkkiä se pakotetaan kuriin.

Osa norsuista on syntynyt vankeudessa, osa on pyydystetty luonnosta. Vangiksi jääminen on eläimille järkytys, jonka seuraukset ilmenevät pitkään stressihormonien suurina määrinä ja huonona syntyvyytenä.

Norsut saavat tehdä kevyttä työtä 17-vuotiaaksi asti. Sitten niiltä vaaditaan täyttä panosta 55 vuoden eläkeikään asti. Naarailla on parin vuoden äitiys­loma, ja ne imettävät poikasiaan työmaalla kunnes nämä ovat noin nelivuotiaita.

Aikaisemmin norsun ja ratsastajan suhde oli elinikäinen. Nykyisin hakkuilla käytetään kausityöläisiä, jotka vaihtuvat. Siinä miten kukin heistä saa neljän tonnin painoisen ratsunsa tottelemaan, on isoja eroja. Jotkut käyttävät ronskisti väkivaltaa.

Lummaata onkin arvosteltu siitä, että hän tutkii eläimiä, joita kohdellaan kaltoin.

”Tutkimukseni ei muuta sitä, pidetäänkö norsuja töissä vai ei. Voimme selvittää, millainen käsittely altistaa eläimiä stressille ja mikä olisi lempeämpi vaihtoehto. Ryhmääni kuuluva Jennie Crawley tekee Turussa väitöskirjaa siitä, miten ratsastajien käytös vaikuttaa norsujen stressi­hormonitasoihin.”

Lisäksi Lummaan ryhmä on järjestänyt kursseja pehmeistä koulutusmenetelmistä, jotka perustuvat palkitsemiseen.

Tutkijoita auttaa se, että norsut ovat ihmisiin tottuneita. Ne antavat ottaa verinäytteen hermostumatta ja sallivat mitata maharasvansa paksuutta. Ihan kaikki ei kuitenkaan onnistu.

Myanmarin norsut näet viettävät yönsä ja vapaa-aikansa omissa oloissaan metsässä. Silloin ne syövät mitä haluavat ja parittelevat kenen kanssa tahtovat – eivätkä siedä tarkkailijoita.

Lummaan tuttu yritti seurata salaa, mitkä norsuista pitävät poikasista huolta. Hän joutui raivostuneen emon jahtaamaksi ja pakeni pian takaisin ihmisten ilmoille.

”Norsu on ongelmallinen laji eläintarhoissa, sillä poikaset eivät pysy niissä hengissä. Yksi syy on, etteivät eläimet saa elää perheryhmissä eikä kokemattomilla naarailla ole auttajia. Jos minulta kysyttäisiin, kieltäisin norsujen pitämisen tarhoissa.”

Samaan hengenvetoon Lummaa ihmettelee nykypäivän suomalaista käytäntöä, joka panee äidit tai isät hoitamaan vauvoja yksin kotona vuoden tai kaksi.

”Tämä on ihan uutta ihmisen evoluutiossa. Pitkän historiamme ajan lastenhoitoon on osallistunut koko kylä. Ei ole ihme, jos joku ei pärjää kotiäitinä.”

Mummohypoteesi selittää elämän menopaussin jälkeen

  Yleensä eläimet ovat lisääntymiskykyisiä koko aikuisuutensa, mutta ihmisen, miekkavalaan ja lyhyteväpallopäävalaan naaraat voivat elää pitkään menopaussin jälkeen.

  Mummohypoteesin mukaan isoäidit edistävät lastenlastensa selviämistä.

  Vanhojen naaraiden antamasta lastenhoitoavusta on havaintoja myös monilla lajeilla, joilla ei ole menopaussia. Niitä ovat norsut, leijonat ja monet kädelliset.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eläimet
  • Luonto
  • Norsut
  • vanheneminen
  • Tiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    8. 8

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää