Tiede    |   Essee

Lumelääke tehoaa, vaikka potilas tietäisi syövänsä vain kalkkitabletteja – Opittuja reaktioita tutkinut psykologi sai jopa rotat kuolemaan pelkällä sokerivedellä

Mieli ja ruumis ovat yhtä, toisin kuin René Descartes 1600-luvulla järkeili. Siksi plasebovaikutusta tulisi järjestelmällisesti tutkia ja opettaa myös lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Kaikki lapset ja vanhemmat tietävät, että puhaltaminen parantaa pienet kolhut. Kipu, pelästys ja itku lientyvät, kun lasta hoidetaan ja kerrotaan, ettei hätää ole.

Aikuisia ei enää puhalleta, mutta ehkä pitäisi. Hoidon saaminen ja odotus sen voimasta on tehokas parannuskeino. Sitä kutsutaan plaseboksi.

Pitkään ajateltiin, että vaikutus on puhtaasti psykologinen eli pelkästään potilaan päässä. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että se on myös fysiologisesti mitattavissa.

 

Jos hoidolla todetaan kokeissa pelkkä plasebovaikutus, hoito todetaan tehottomaksi. Se on hullua.

Kun ihminen saa kipulääkkeen sijasta lumelääkettä, hänen kehonsa alkaa tuottaa endorfiineja eli elimistön omia opioideja. Näin on käynyt erityisesti kokeissa, joissa on tutkittu opiaattilääkkeiden vaikutusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos potilas olettaa saavansa jotain muuta lääkettä, myös hänen kehonsa reagoi toisin. Parkinson-tutkimuksessa lumelääkkeellä hoidettujen potilaiden oma dopamiinintuotanto kiihtyi, ja se paransi heidän motoriikkaansa.

Plasebovaikutukset ovat siis todellisia sanan kaikissa merkityksissä.

Silti niitä ei arvosteta lääketieteessä. Jos hoidolla todetaan kokeissa pelkkä plasebovaikutus, hoito todetaan tehottomaksi. Se on hullua.

Turhat leikkaukset kannattaa tietenkin jättää tekemättä ja turhat lääkeaineet antamatta. Tehokas plasebo sen sijaan pitäisi omaksua hoitokeinoksi.

Tätä ehdottaa muun muassa Harvardin yliopiston plasebotutkimusohjelman johtaja Ted Kaptchuck. Hänen mukaansa moni lääke jäljittelee kehon omia parannuskeinoja, joita hoitokokemus aktivoi. Ei niinkään päinvastoin.

 

Lumelääkkeiden on havaittu vaikuttavan, vaikka potilas tietää syövänsä pelkkiä kalkkitabletteja.

Käytännössä lääkärit ja muut parantajat ovat hyödyntäneet plasebovaikutusta tarkoituksellisesti tai puolivahingossa kautta aikojen. Sen käyttöä olisi korkea aika järjestelmällisesti tutkia ja opettaa myös lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Näin ei nyt tehdä, ja siihen on syynsä.

Uskomushoitajat käyttävät plaseboa joko häpeämättömästi huijaten tai yksisarvisiin itsekin uskoen. Lääketieteen etiikka taas ei salli potilaan huiputtamista.

Hyvä uutinen on, että valheita ei tarvita. Lumelääkkeiden on havaittu vaikuttavan, vaikka potilas tietää syövänsä pelkkiä kalkkitabletteja.

Tänä vuonna julkaistun katsaustutkimuksen mukaan rehellisen plasebon vaikuttavuudesta on tähän mennessä löytynyt näyttöä masennuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän, allergisen nuhan, selkäkivun ja adhd:n kohdalla.

 

Kaikki ajatuksemme, tunteemme ja tietoisuutemme liikkeet ovat fysiologista toimintaa.

Tärkeä reunahuomautus on, että plasebo ei paranna mitä tahansa. Se ei poista syöpäkasvainta eikä avaa tukkeutuneita verisuonia. Leikkauksia ja lääkkeitä kyllä tarvitaan.

Suurin este plasebohoidoille on länsimainen ihmiskäsitys.

Kun tieteellisen maailmankuvan peruskiviä aseteltiin uudella ajalla, pari meni pahasti vinoon. Kuulu ranskalainen filosofi René Descartes (1596–1650) järkeili, että ihmisellä on erikseen aineellinen ruumis ja aineeton mieli. Brittifilosofi Gilbert Rylen sanoin: Descartesin mieli on kuin aave koneessa.

Kartesiolainen dualismi eli ihmisen kahtiajako on juurtunut länsimaiseen tajuntaan. Emme millään tahdo päästä siitä irti, vaikka tiedämme sen vääräksi.

Mieltä ei ole olemassa erikseen ruumiista. Kaikki ajatuksemme, tunteemme ja tietoisuutemme liikkeet ovat fysiologista toimintaa: hermosolujen sytkähtelyä, synapsien syntymistä ja välittäjäaineiden hersyntää.

Sama vääjäämätön yhteys vaikuttaa toiseenkin suuntaan. Aivoissa syntyvä tulkinta ympäristön ja ruumiin syötteistä vaikuttaa voimakkaasti ruumiin tilaan – niin hyvässä kuin pahassa.

Plasebolla on ikävä kääntöpuoli, nosebo. Noseboilmiössä oletus voinnin huononemisesta toteuttaa itse itsensä.

 

Tuoksuyliherkillä tekoruusukin on laukaissut oireita tieteellisissä kokeissa.

Syksyn kuluessa olen kirjoittanut useista erilaisista oireyhtymistä, jotka kiertyvät aivojen virhetulkintoihin. Sellaisia ovat esimerkiksi ympäristöherkkyys, krooninen väsymysoireyhtymä, pitkittynyt ylikunto, fibromyalgia ja osa muistakin kroonisista kivuista.

Niissä aivot alkavat pitää vaarallisena jotain tavanomaista, normaalisti vaaratonta. Siitä seuraa fysiologinen hälytystila, joka kuormittaa ruumista ja aiheuttaa piinallisia, elämää rajoittavia oireita.

Nosebon ja plasebon ongelmatiikkaan liittyy vahvasti ehdollistuminen. Se tarkoittaa, että ruumis oppii reagoimaan ärsykkeeseen, joka ei alun perin voi aiheuttaa reaktiota.

Tuoksuyliherkillä tekoruusukin on laukaissut oireita tieteellisissä kokeissa. Sähköyliherkille aiheuttavat reaktioita sähkölaitteet, jossa ei ole virtaa.

Pitkittyneeseen ylirasitustilaan joutuneilla urheilijoilla ja kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla potilailla aivot tulkitsevat vaaraksi vähäisenkin fyysisen rasituksen.

Kroonistuneessa kivussa kipujärjestelmä on mennyt häiriötilaan ja kipu juuttunut aivoihin. Se ei enää varoita todellisista vauriosta.

Nyt ei kannata ilkkua luulosairaudesta eikä hengen heikkoudesta. Nosebon voima on vahva. Se yltää ihmisen lisäksi myös muuhun luomakuntaan.

Yhdysvalloissa psykologi Robert Ader alkoi vuonna 1975 tutkia kokeellisesti, kuinka pahoinvointia aiheuttanut ruoka saa aikaan oksetusta myöhemminkin. Hän halusi tietää, miten pitkään opittu reaktio säilyy.

Ader antoi rotille sakariinilla makeutettua vettä, josta rotat yleensä pitävät. Samalla Ader pisti rottiin oksentelua aiheuttavaa aihetta.

Myöhemmin Ader antoi rotille makeutettua vettä ilman ruiskeita. Kävi kuten hän oli arvannut: rotat yhdistivät maun pahoinvointiin eivätkä enää halunneet juoda sakariinivettä.

Ader alkoi juottaa rotille sokerivettä pipetillä selvittääkseen, kuinka kauan mielleyhtymä säilyy. Silloin seurasi yllätys. Maku sai ne aina vain voimaan pahoin, ja lopulta ne kuolivat yksi kerrallaan.

 

Se mikä on opittu, voidaan oppia pois.

Ader halusi tietää, mikä rotat oli tappanut. Hän oli antanut niille oksennuslääkkeenä solusalpaajaa, joka heikentää immuunijärjestelmää. Annostus oli kuitenkin liian pieni tappamaan.

Loppupäätelmä tutkimuksesta oli, että ehdollistaminen ei ainoastaan opettanut rottia voimaan pahoin. Jatkossa pelkän sokeriveden juottaminen heikensi rottien immuunipuolustusta. Siksi vakavat tartuntataudit pääsivät jylläämään eläimissä.

Tuohon aikaan luultiin, etteivät aivot ja immuunijärjestelmä viesti keskenään, mutta nyt tiedetään enemmän. Aivojen mantelitumakkeesta laukeava stressi vaikuttaa immuunivasteisiin.

Ehdollistamalla immuunijärjestelmän toimintaa voidaan myös tehostaa.

Se mikä on opittu, voidaan oppia pois. Haitallinen ehdollistuma voi purkautua vahingossa, mutta usein sen purkaminen vaatii oikeaa, täsmällistä tietoa ja aktiivista työtä.

Aivoilla teetetään harjoituksia ja toistetaan niin kauan, että ne oppivat toimimaan halutulla tavalla.

Harjoituksissa oireita aiheuttavaan asiaan liitetään miellyttäviä mielikuvia. Asia opetellaan vähän kerrassaan kohtaamaan luottavaisesti ja ilman stressireaktiota. Kipupotilaan ensimmäinen kotiharjoitus voi olla oman koiran silittäminen kipeällä kädellä.

Kroonisista kiputiloista kuntoutetaan myös peiliterapialla, joka saa aivot uskomaan, että kipeä käsi on kunnossa ja sitä voi liikuttaa.

Tällainen hoito vaatii hoitajiltakin aikaa, osaamista ja empaattista paneutumista potilaan tilanteeseen. Näistä kolmesta on toistaiseksi pulaa.

 

Loukatut ja hylätyt potilaat alkavat herkästi taistella oikeudesta olla kunniallisesti sairas.

Kun lääkäri ei löydä potilaan ruumiista korjattavaa vikaa, hänen päätelmänsä on usein se, että vika on vain korvien välissä. Sen hoito ei kuulu lääkärille. Tai jos kuuluu, niin psykiatrille.

Tämä on vallitsevassa kulttuurissa loukkaus, joka katkaisee lääkärin ja potilaan yhteyden. Hoidon plasebovaikutuskin jää saamatta.

Loukatut ja hylätyt potilaat alkavat herkästi taistella oikeudesta olla kunniallisesti sairas sen sijaan, että luottaisivat tulevansa taas terveiksi.

Lääketieteessä ja käytännön hoitotyössä kannattaisi nähdä paljonkin vaivaa, jotta kartesiolaisesta kahtiajaosta viimeinkin päästään. Mielen ja ruumiin yhteyttä täytyy opetella ymmärtämään ja hoitamaan paremmin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Plasebo
  • Annikka Mutanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Urheiluministeri Sampo Terho lupasi tehdä ”arhinmäet”, jos Iivo Niskanen ottaa kultaa – Arhinmäeltä tuli viiltävä kuitti, mutta Terho oli jo baarissa

    2. 2

      ”Kevät siirtyy” – Brittejä varoitetaan nyt hurjista pakkasista ja tiet katkaisevasta lumisateesta: luvassa −8 astetta

    3. 3

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    4. 4

      Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija

    5. 5

      Miksi Jehovan todistajat välttävät yhä siviilipalveluksen, vaikka yhteisö ei enää kiellä sitä? Jari-Pekka Peltoniemi istui uskonsa vuoksi vankilassa 70-luvulla mutta arvelee, ettei nykynuoriso ryhtyisi samaan

    6. 6

      Yllätykset jatkuvat Jätkäsaaressa: nyt 20 miljoonaa maksavan Bunkkerin haluaa ostaa myös rakennuksen alkuperäinen suunnittelija – Virkamiehet eivät pidä tarjousta uskottavana

    7. 7

      Suomalaisten Tallinnan-retket noudattavat liian usein samaa kaavaa – Tässä vinkit helpoimpaan, halvimpaan ja hauskimpaan pika­matka­kohteeseen

    8. 8

      ”Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta käyttää kansalaisiaan sotakoneistona” – Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 19, toivoo poikkeuksellisen päätöksen johtavan suureen muutokseen asepalveluksessa

    9. 9

      Puistotyöntekijät luulivat nykytaideteosta roskaksi, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    10. 10

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    2. 2

      Puistotyöntekijät luulivat nykytaideteosta roskaksi, nyt Helsinki kiistelee taiteilijan kanssa korvauksista – ”Esineiden yhteydessä ei ollut mitään kylttiä”

    3. 3

      ”Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta käyttää kansalaisiaan sotakoneistona” – Totaalikieltäytyjä Elsa Tauria, 19, toivoo poikkeuksellisen päätöksen johtavan suureen muutokseen asepalveluksessa

    4. 4

      Kulutamme itsemme kuoliaiksi, jyrisee ympäristö­professori Lassi Linnanen: Suomessa on vallalla harhainen mantra, joka syöksee koko planeetan perikatoon

      Tilaajille
    5. 5

      Paljonko vanhemman pitää sijoittaa, että lapsella on 35-vuotiaana 60 000 euroa? Ison pesämunan kasvattaminen on monille helppoa

    6. 6

      Iivo Niskanen otti kultaa huimalla vedolla 50 kilometrillä – ”Oli aika kerrankin käyttää järkeä, nyt on huojentunut olo”, Niskanen sanoi Ylen haastattelussa

    7. 7

      Kanadan Justin Trudeau herätti Intiassa myötähäpeää ja raivoa – pukeutui ”liian intialaisesti jopa intialaiselle” ja kutsui ministerin murhayrityksestä tuomitun miehen illalliselle

    8. 8

      Urheiluministeri Sampo Terho lupasi tehdä ”arhinmäet”, jos Iivo Niskanen ottaa kultaa – Arhinmäeltä tuli viiltävä kuitti, mutta Terho oli jo baarissa

    9. 9

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    10. 10

      Tutkimus: Vakavaa masennusta sairastavilla on vajetta arginiinista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    4. 4

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    7. 7

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    8. 8

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    9. 9

      Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

    10. 10

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    11. Näytä lisää