Tiede

Linnunradassa lienee yli sata miljardia planeettaa, ja niistä osa on elinkelpoisia – Maan ulkopuolinen elämä saattaa olla yleisempää kuin arvasimme, sanoo professori

”Jos elämää kerran muodostuu helposti Maan kaltaisissa oloissa, luulisi sen alkaneen täällä useamman kerran.”

Mieliala Maassa on muuttunut. Ennen pidimme omaa elämäämme harvinaisena oikkuna universumissa, oikeastaan ihmeenä.

Nyt olemme alkaneet uskoa, että maailmankaikkeus suorastaan kuhisee elämää.

Näin kuvaili muutosta kosmologi, astrobiologi, tiedekirjailija ja Arizonan valtionyliopiston professori Paul Davies Yhdysvaltain tiedeviikolla Austinissa helmikuussa.

Davies on uransa aikana osallistunut moniin elämän etsintöihin, esimerkiksi Seti-projektiin, jossa haravoidaan vieraiden sivilisaatioiden viestejä radioaalloilta. Aina on jäänyt tyhjä käteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mistä voimistuva usko Maan ulkopuoliseen elämään kumpuaa, kun yhtään todistetta siitä ei ole vielä löytynyt?

Ensimmäinen Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta löytyi kiertämästä Auringon kaltaista tähteä vuonna 1995. Ensimmäinen mieleen noussut kysymys painettiin silloin Time-lehden kanteen: Onko siellä ketään?

Sen jälkeen on havaittu jo 3 700 eksoplaneettaa, ja tahti vain kiihtyy.

Tähänastisen saaliin perusteella näyttää siltä, että jokaisella Linnunradan tähdellä on keskimäärin ainakin yksi planeetta,

Se tarkoittaa, että pelkästään omassa galaksissamme Linnunradassa purjehtii yli sata miljardia planeettaa.

”Elämä saattaa siis olla yleisempää kuin arvasimme”, tähtitieteen professori Deborah Fischer Yalen yliopistosta totesi eksoplaneettoja käsitelleessä seminaarissa. Fischer oli mukana ryhmässä, joka löysi ensimmäisen usean eksoplaneetan järjestelmän.

Suurin osa lähitähdistämme on punaisia kääpiöitä, joilla on usein enemmän kuin yksi planeetta. Joukossa on kokoluokaltaan ja kiertoajaltaan Maan kaltaisia kiviplaneettoja, jotka kiertävät tähteä niin sanotulla elämän vyöhykkeellä.

Elämän vyöhyke tarkoittaa sellaista etäisyyttä tähteen, että planeetalla vallitsee sopiva lämpötila. Siinä vesi ei ole ikijäässä, muttei myöskään kiehu ja karkaa höyrynä avaruuteen.

Elämän vyöhykkeiltä on tähän mennessä tunnistettu 30 kiviplaneettaa. Joillain näyttää olevan vettäkin, mutta elämän havainnointi niiltä on toistaiseksi lähes mahdotonta.

”Lähimmätkin eksoplaneetat ovat yhä ihmisille vain pieniä mustia varjoja”, huomautti Aki Roberge Nasan Goddard-keskuksen eksoplaneettalaboratoriosta.

Eksoplaneetat havaitaan useimmiten siitä, että ne himmentävät tähteään kulkiessaan sen editse. Lisäksi planeetan painovoima huojauttaa tähteä ja taivuttaa takaansa tulevaa valoa.

Tällaisten havaintojen pohjalta pystytään laskemaan eksoplaneettojen massaa, kokoa ja kiertoaikaa.


Joiltakin planeetoilta pystytään mittaamaan myös spektri, joka kertoo kaasukehän ominaisuuksista. Yliajalla toimiva avaruuskaukoputki Hubble on saanut tässä uuden tehtävän. Se on osoittautunut erityisen näppäräksi vesihöyryn tunnistajaksi.

Maan kaltaisten planeettojen kaasukehää ei vielä voida kunnolla tutkia. Ne ovat liian pieniä. Tulevina vuosina se onnistuu, kun uusia havaintolaitteita otetaan käyttöön.

Pian avaruuteen lähtevät Nasan Tess-satelliitti ja James Webb -avaruusteleskooppi. Hubblesta on suunnitteilla uusi ”super-hyper”-versio nimeltä Luvoir. Sen päätehtävä olisi paikantaa Maan kokoisia planeettoja elämän vyöhykkeiltä ja etsiä niiltä merkkejä elämästä.

Luvoirin työryhmä on simuloinut aurinkokunnan havainnoimista kymmenen kertaa kauempaa kuin lähin tähti Proxima Centauri on Maasta. Robergen mukaan sillä saatiin näkyviin jopa Jupiterin Europa-kuun geysirit.

Miksi pääosassa on aina vesi? Maan elämälle se on ehdoton edellytys, ja olemme keskittyneet etsimään samanlaista elämää kuin omamme.

Maan spektri kertoo avaruudesta katsovalle tarkkailijalle, että ilmakehässämme on vesihöyryä, happea ja metaania.

Maan happi on peräisin kasvien yhteyttämisestä. Metaanin tuottavat mikrobit soiden uumenissa ja karjaeläinten ruoansulatuskanavissa.

Itse asiassa elämä on muokannut koko maapallon hyvin toisenlaiseksi kuin se oli ennen. Ilmakehän happi on lähes kokonaan elämän tuottamaa.

Menneisyydessä myös spektrimme näytti toisenlaiselta. Kun täällä elivät vasta arkeonit, kaasu­kehässä oli vähän happea mutta paljon metaania.

Yhteyttämisen alkaessa ilmatilaa hallitsivat metaani ja otsoni. Nykyinen hapekas ilmakehä on vasta viimeinen vaihe.

”Maan elämä on siis tuottanut kolme hyvin erilaista spektriä”, Roberge huomauttaa. Ainakin niiden kaltaisia kannattaa etsiä muiltakin planeetoilta.

Marsin kaasukehässä havaittiin vuonna 2003 metaania. Sitä voi syntyä geologisissa prosesseissa, mutta on myös mahdollista, että Marsin pinnan alla on nestemäistä vettä ja metaania tuottavia mikrobeja.

Emme tiedä, miten elämä Maassa alkoi neljä miljardia vuotta sitten. Ensimmäinen ­itseään kopioiva molekyyli ja sen synty ovat hämärän peitossa.

Elävät organismit rakentuvat proteiineista, jotka ovat aminohappojen ketjuja. Nykyisin kasvit valmistavat näitä aminohappoja. Me syömme niitä ja järjestämme ne uudelleen.

”On vain 20 aminohappojen tyyppiä, joista kaikki elämän proteiinit muodostuvat”, sanoi Georgian teknillisen yliopiston professori Nicholas Hud Austinissa. Hän johtaa keskusta, joka tutkii elämän kemiallista evoluutiota.

Laboratorioissa on kokeiltu, miten aminohappoja saadaan syntymään ja ketjuuntumaan. Kuuluisassa Millerin kokeessa 1953 tutkijat saivat aikaan 13 elämän käyttämää aminohappoa. He johtivat veden, metaanin, vedyn ja ammoniakin seokseen sähköpurkauksia. Ne esittivät alkumereen iskeviä salamoita.

Hudin kokeissa on saatu kehittymään elämän tarvitsemia kemiallisia rakenteita kastelemalla ja kuivattamalla molekyylejä uudelleen ja uudelleen.

Kun molekyylit joutuvat veteen, vain vakaimmat säilyvät. Muut hajoavat. Ympäristön kuivuessa syntyy uusia sidoksia. Vedessä niistä osa taas hajoaa, mutta jotkin pysyvät. Näin syntyy sykli sykliltä monimutkaisempia ketjuja.

”Elämän muodostuminen ei näytä jännittävältä. Se on kuin seuraisi maalin kuivumista”, Hud sanoo.

Kastuminen ja kuivuminen on jatkunut vuosimiljoonia myös muinaisella maapallolla. Elämän synnyn aikaan Maassa ei geologien arvion mukaan ollut mantereita vaan valtameri, josta pisti esiin saaria. Saarissa molekyylit voivat kastua, kuivua ja järjestyä uudelleen loputtomasti.


Myös Aurinko oli tuolloin toisenlainen. Se lähetti vähemmän valoa, mutta enemmän kosmista säteilyä. Se saattoi tarjota energian sidosten muodostumiseen.

Aiemmin on esitetty, että elämä syntyi meressä, mahdollisesti valtamerten pohjilla mustien savuttajien antaman energian turvin. Jo Charles Darwin esitti aikoinaan, että elämä syntyi lämpimässä lammikossa.

Hudin näkemys on, että lammikon täytyi välillä kuivua.

Aurinkokunnan kappaleet ovat törmäilleet keskenään niin paljon, että naapureista saattaa Davisin mielestä hyvin löytyä pilkkeitä samasta elämästä. Kovin runsaana se ei kukoista.

”Jos Marsissa on elämää, se on ehkä vanhaa, tylsää ja kuihtunutta”, Davies veikkaa.

Meidän elämämme ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen. Elämä voisi kenties käyttää rakennuspalikoina myös toisia aminohappoja ja liuottimena muuta kuin vettä.

Muun elämän merkkejä on vaikea löytää, kun emme tiedä, mitä etsiä. Davis ehdottaa, että yrittäisimme ensiksi etsiä helpoimmasta ja todennäköisimmästä kohteesta. Se on Maa.

”Jos elämää kerran muodostuu helposti Maan kaltaisissa oloissa, luulisi sen alkaneen täällä useamman kerran.”

Toisenlainen biosfääri voisi löytyä mikrobeista, jotka yhä muodostavat enemmistön Maan elämästä. Vasta pikkuruinen osa mikrobien lajistosta on kuvattu ja genomi avattu.

Mikäli toisin toimivaa elämää on joskus syntynyt, se on voinut jo kuolla. Jälkiä siitä saattaisi olla esimerkiksi oudoissa mineraaleissa, Davis ja kumppanit esittivät Astrobiology-lehden artikkelissa 2009.

Mitä sitten, jos toisenlainen elämänmuoto paljastuisi maailmankaikkeudesta. Mediakohu olisi varmaan valtava, mutta muuttaisiko se välttämättä mitään?

”Kun Kopernikus ilmoitti, että Maa kiertää Aurinkoa, en tiedä millaisen mediahuomion se sai, mutta varmaan se viikon oli puheenaiheena,” Davies aloitti vastauksen.

Sitten ihmiset luultavasti syventyivät tavallisiin toimiinsa ja oluen juomiseen. Parin sadan vuoden kuluessa tieto silti pesiytyi ihmiskunnan tajuntaan.

”Samalla tavalla tieto uudesta elämästä vaikuttaisi lopulta voimakkaasti siihen, mitä ajattelemme maailmasta, miten käsitämme itsemme ja asemamme.”

Siihen ei tarvita ulkoavaruuden sivilisaatiota.

”Yksi ainoa mikrobi riittää.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tähtitiede
  • eksoplaneetat
  • Tiede
  • Annikka Mutanen
  • Sanoma Pro

Nyt voit järjestää kommentit myös suosituimmuuden mukaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poliisi on huolissaan albanialaisten huumerikollisten tulosta Suomeen – ”Suoraviivaisia, tehokkaita, kovan luokan aseistautuneita ryhmiä”

    2. 2

      Liian moni suomalainen elää sosiaalituilla, ja pian edessä on järjestelmän iso remontti – Tällaisia ovat suurten puolueiden suunnitelmat

    3. 3

      Asuntojen stailaus myyntikuntoon on huolestuttava ilmiö

    4. 4

      Vieläkö saisit ajokortin? Moni meistä pitää itseään mestarikuskina – testaa, miten oikeasti pärjäisit autokoulun teoriakokeessa

    5. 5

      Nopea lounas Tukholmassa? Liikenne tulee katoamaan maan pinnalta, eikä tunnin matka New Yorkiin ole enää vain utopia

      Tilaajille
    6. 6

      Bill Cosbyn uhrit saivat vihdoin oikeutta – tuomio on dramaattinen ja surkea loppu menestykselliselle uralle

    7. 7

      Aviciin perhe julkaisi avoimen kirjeen 28-vuotiaana kuolleesta pojastaan – ”Hän ei jaksanut enää”

    8. 8

      Etelä- ja Pohjois-Korean historiallinen tapaaminen alkoi johtajien kädenpuristuksella – Leppoisasti esiintynyt Kim Jong-un lupasi tarjota nuudeleita Moon Jae-inille, jos tämä tulee Pjongjangiin

    9. 9

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    10. 10

      Katajanokalla koettiin rakennustarina, jossa lähes kaikki meni pieleen – nyt uudistalon pääurakoitsija meni konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    2. 2

      ”Ylös sieltä, kyllä se siitä!” – Suomalaiset pojat kasvatetaan umpimieliseen kovuuteen, ja asiantuntijan mukaan koko yhteiskunta toistaa väärää signaalia

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokalla koettiin rakennustarina, jossa lähes kaikki meni pieleen – nyt uudistalon pääurakoitsija meni konkurssiin

    4. 4

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme

    5. 5

      Aviciin perhe julkaisi avoimen kirjeen 28-vuotiaana kuolleesta pojastaan – ”Hän ei jaksanut enää”

    6. 6

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    7. 7

      Esteitä tielle asetellut 70-vuotias ammuttiin riidan päätteeksi pellolle Porvoossa – syytetty meni teon jälkeen elokuviin

    8. 8

      Jalankulkija jähmettyy keskelle suojatietä Itäkeskuksessa – Video näyttää, miten autot puikkelehtivat ohi täyttä vauhtia jalankulkijasta piittaamatta

    9. 9

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    10. 10

      Mies saa käydä vieraissa, kunhan kertoo siitä, kirjoitti 36-vuotias nainen – mitä muuta kertoivat ne 3 000 ihmistä, jotka vastasivat HS:n kyselyyn seksittömästä parisuhteesta?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    2. 2

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    3. 3

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    4. 4

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    5. 5

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    7. 7

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    8. 8

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    9. 9

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää