Tiede
Miehiä kuoli 7 000 vuotta sitten heimosodissa niin paljon, että yhtä miestä kohden oli 17 naista – jäljet näky
Siinä 10 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat asettua aloilleen Euroopassa ja Lähi-idässä. Metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin hiljalleen maanviljelykseen ja karjankasvatukseen. Pienet heimoyhteisöt kasvoivat yhä järjestäytyneemmiksi, ja lopulta tuhansien vuosien aikana syntyi suuria yhteiskuntia.
Noin 5 000–7 000 vuotta sitten kivikaudella tapahtui kuitenkin jotain sellaista, joka näkyy yhä geeneissämme. On kuin 95 prosenttia miehistä olisi kadonnut jälkeläisiä jättämättä.
Miesten y-kromosomien moninaisuus väestössä romahti, ja tuohon aikaan paikantuu hurja geneettinen pullonkaula.
Ihmiskunnan geneettinen monimuotoisuus on vaihdellut kautta historian, mutta tämä kivikautinen romahdus on askarruttanut tutkijoita. Se havaittiin kolmisen vuotta sittenhttps://www.nature.com/articles/ncomms8152.
Y-kromosomit siirtyvät isältä pojalle. Näyttää, että vain erittäin harva mies siirsi geenejään eteenpäin kyseessä olevana aikana. Niin harva, että 5 000–7 000 vuotta sitten yhtä miestä kohden näyttää olleen noin 17–20 naista.
Äidiltä lapselle siirtyvässä mitokondriaalisessa dna:ssa ei vastaavaa romahdusta ole havaittu. Pullonkaula näkyy vain y-kromosomissa.
Pullonkaulalle on tarjottu montaa selitystä. Varhaisissa maanviljelystä ja karjanhoitoa harjoittaneissa kulttuureissa valta saattoi keskittyä miesjohtoisille klaaneille ja siirtyä aina isältä pojalle. Nämä saattoivat ottaa useita vaimoja, jolloin väestössä oli enemmän näiden miesten lapsia.
Tämä vähentäisi y-kromosomien moninaisuutta populaatiossa. Tällaisessa patrilineaarisessa yhteisössä klaanin miehet polveutuivat lopulta yhdestä miehestä.
Kuuluisa esimerkki löytyy lähempää historiasta. Y-kromosomien perusteella on arveltu, että eräillä Aasian alueilla jopa kahdeksan prosenttia miehistä eli puoli prosenttia koko maapallon miehistä polveutuu lopulta https://www.nature.com/news/genghis-khan-s-genetic-legacy-has-competition-1.16767Tšingis-kaanistahttps://www.hs.fi/haku/?query=tsingis-kaanista. Mongolivalloittaja levitti geenejään tehokkaasti ja hänellä oli luultavasti satoja lapsia.
Ero sukupuolten lisääntymissuhteessa oli kuitenkin kivikaudella niin hurja – lähes 20 naista yhtä miestä kohden – että tutkijat eivät usko sen voivan selittyä pelkästään harvojen miesten moniavioisuudella ja valtasuhteilla.
Todennäköistä sen sijaan on, että klaanien keskinäiset sodat olivat hyvin tuhoisia. Kun y-kromosomin monimuotoisuus on jo entuudestaan pientä yhden klaanin sisällä ja taisteluissa kuolee sitten valtaosa miehistä, jää jäljelle yhä harvempi mies jatkamaan sukua.
Stanfordin yliopiston tutkijat katsovat nyt Nature Communications https://www.nature.com/articles/s41467-018-04375-6#Abs1-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että kivikaudella niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin heimosodat niittivät todennäköisesti hirvittävän määrän miehiä.
Tutkijat mallinsivat tietokoneella muinaisten yhteisöjen taistelua resursseista ja huomasivat, että patrilineaaristen yhteisöjen keskinäiset sodat todella vähensivät y-kromosomin moninaisuutta dramaattisesti. Tällaista pullonkaulailmiötä ei syntynyt yhteisöissä, joissa miehet ja naiset saivat pariutua klaanien välillä vapaasti.
Lisääntymisikäisiä miehiä kuoli niin paljon ja harvat miehet saivat useiden vaimojen kanssa niin paljon lapsia, että tuon 2 000 vuoden ajanjakson aikana kivikaudella y-kromosomin monimuotoisuudesta säilyi vain viisi prosenttia.
Kun klaaneissa valta siirtyi isältä pojalle ja kaikki yhteisön miehet polveutuivat samasta esi-isästä, niin kokonaisten klaanien tuhoutuessa sodissa vain harvojen miesten sukulinjat jäivät jäljelle.
Arkeologinen todistusaineistokin kertoo, että kivikaudella elämä oli kovaa ja raakaa. Esimerkiksi Keski-Euroopasta on löydetty kivikautinen joukkohautahttp://www.pnas.org/content/112/36/11217, jossa on 26 ihmisen runnellut jäänteet.
Valtaosa vainajista oli miehiä, ja luissa on merkkejä kidutuksesta. Uhreilta oli runnottu jalat ennen kuin heidät oli surmattu murskaamalla kallo.
Nuoria naisia haudasta ei löytynyt, mikä viittaa siihen, että toinen heimo on ryöstänyt yhteisön naiset vaimoikseen ja tappanut miehet.
”On ihan totta, että 5 000–7 000 vuotta sitten ei ollut kovin mukavaa olla mies, ellet sitten sattunut kuulumaan näihin muutamaan menestyneeseen klaaniin, joista me kaikki lopulta periydymme”, kommentoi evoluutiogenetiikan professori Mark Thomas https://www.hs.fi/haku/?query=mark+thomasLontoon Imperial Collegesta Newsweek-lehdessähttp://www.newsweek.com/y-chromosome-ancient-clans-wars-950587. Thomas ei ollut mukana uudessa tutkimuksessa.
Korjaus 6.6. klo 11.35: Muutettu virke, jonka mukaan 95 prosenttia lisääntymisikäisistä miehistä olisi kuollut sodissa. Tutkijat eivät mainitse, että millään tietyllä ajanjaksolla 95 prosenttia miehistä olisi kuollut, vaan heidän perimälinjansa ovat hiipuneet muun muassa sotien vaikutuksesta niin, että vain viisi prosenttia y-kromosomin monimuotoisuudesta säilyi kivikauden yli.
Noin 5 000–7 000 vuotta sitten kivikaudella tapahtui kuitenkin jotain sellaista, joka näkyy yhä geeneissämme. On kuin 95 prosenttia miehistä olisi kadonnut jälkeläisiä jättämättä.
Miesten y-kromosomien moninaisuus väestössä romahti, ja tuohon aikaan paikantuu hurja geneettinen pullonkaula.
Ihmiskunnan geneettinen monimuotoisuus on vaihdellut kautta historian, mutta tämä kivikautinen romahdus on askarruttanut tutkijoita. Se havaittiin kolmisen vuotta sittenhttps://www.nature.com/articles/ncomms8152.
Y-kromosomit siirtyvät isältä pojalle. Näyttää, että vain erittäin harva mies siirsi geenejään eteenpäin kyseessä olevana aikana. Niin harva, että 5 000–7 000 vuotta sitten yhtä miestä kohden näyttää olleen noin 17–20 naista.
Äidiltä lapselle siirtyvässä mitokondriaalisessa dna:ssa ei vastaavaa romahdusta ole havaittu. Pullonkaula näkyy vain y-kromosomissa.
Pullonkaulalle on tarjottu montaa selitystä. Varhaisissa maanviljelystä ja karjanhoitoa harjoittaneissa kulttuureissa valta saattoi keskittyä miesjohtoisille klaaneille ja siirtyä aina isältä pojalle. Nämä saattoivat ottaa useita vaimoja, jolloin väestössä oli enemmän näiden miesten lapsia.
Tämä vähentäisi y-kromosomien moninaisuutta populaatiossa. Tällaisessa patrilineaarisessa yhteisössä klaanin miehet polveutuivat lopulta yhdestä miehestä.
Kuuluisa esimerkki löytyy lähempää historiasta. Y-kromosomien perusteella on arveltu, että eräillä Aasian alueilla jopa kahdeksan prosenttia miehistä eli puoli prosenttia koko maapallon miehistä polveutuu lopulta https://www.nature.com/news/genghis-khan-s-genetic-legacy-has-competition-1.16767Tšingis-kaanistahttps://www.hs.fi/haku/?query=tsingis-kaanista. Mongolivalloittaja levitti geenejään tehokkaasti ja hänellä oli luultavasti satoja lapsia.
Ero sukupuolten lisääntymissuhteessa oli kuitenkin kivikaudella niin hurja – lähes 20 naista yhtä miestä kohden – että tutkijat eivät usko sen voivan selittyä pelkästään harvojen miesten moniavioisuudella ja valtasuhteilla.
Todennäköistä sen sijaan on, että klaanien keskinäiset sodat olivat hyvin tuhoisia. Kun y-kromosomin monimuotoisuus on jo entuudestaan pientä yhden klaanin sisällä ja taisteluissa kuolee sitten valtaosa miehistä, jää jäljelle yhä harvempi mies jatkamaan sukua.
Stanfordin yliopiston tutkijat katsovat nyt Nature Communications https://www.nature.com/articles/s41467-018-04375-6#Abs1-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että kivikaudella niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin heimosodat niittivät todennäköisesti hirvittävän määrän miehiä.
Tutkijat mallinsivat tietokoneella muinaisten yhteisöjen taistelua resursseista ja huomasivat, että patrilineaaristen yhteisöjen keskinäiset sodat todella vähensivät y-kromosomin moninaisuutta dramaattisesti. Tällaista pullonkaulailmiötä ei syntynyt yhteisöissä, joissa miehet ja naiset saivat pariutua klaanien välillä vapaasti.
Lisääntymisikäisiä miehiä kuoli niin paljon ja harvat miehet saivat useiden vaimojen kanssa niin paljon lapsia, että tuon 2 000 vuoden ajanjakson aikana kivikaudella y-kromosomin monimuotoisuudesta säilyi vain viisi prosenttia.
Kun klaaneissa valta siirtyi isältä pojalle ja kaikki yhteisön miehet polveutuivat samasta esi-isästä, niin kokonaisten klaanien tuhoutuessa sodissa vain harvojen miesten sukulinjat jäivät jäljelle.
Arkeologinen todistusaineistokin kertoo, että kivikaudella elämä oli kovaa ja raakaa. Esimerkiksi Keski-Euroopasta on löydetty kivikautinen joukkohautahttp://www.pnas.org/content/112/36/11217, jossa on 26 ihmisen runnellut jäänteet.
Valtaosa vainajista oli miehiä, ja luissa on merkkejä kidutuksesta. Uhreilta oli runnottu jalat ennen kuin heidät oli surmattu murskaamalla kallo.
Nuoria naisia haudasta ei löytynyt, mikä viittaa siihen, että toinen heimo on ryöstänyt yhteisön naiset vaimoikseen ja tappanut miehet.
”On ihan totta, että 5 000–7 000 vuotta sitten ei ollut kovin mukavaa olla mies, ellet sitten sattunut kuulumaan näihin muutamaan menestyneeseen klaaniin, joista me kaikki lopulta periydymme”, kommentoi evoluutiogenetiikan professori Mark Thomas https://www.hs.fi/haku/?query=mark+thomasLontoon Imperial Collegesta Newsweek-lehdessähttp://www.newsweek.com/y-chromosome-ancient-clans-wars-950587. Thomas ei ollut mukana uudessa tutkimuksessa.
Korjaus 6.6. klo 11.35: Muutettu virke, jonka mukaan 95 prosenttia lisääntymisikäisistä miehistä olisi kuollut sodissa. Tutkijat eivät mainitse, että millään tietyllä ajanjaksolla 95 prosenttia miehistä olisi kuollut, vaan heidän perimälinjansa ovat hiipuneet muun muassa sotien vaikutuksesta niin, että vain viisi prosenttia y-kromosomin monimuotoisuudesta säilyi kivikauden yli.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24