Tiede

Sosiologi pohtii maailman seuratuimman urheilutapahtuman viehätystä: Messi ja muut sankarit saapuvat ensi viikolla ”globaalille uhrialttarille”

Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen selittää, mistä johtuu jalkapallon MM-kisojen vetovoima. Vastauksessa yhdistyvät historia, kapitalismi, omakohtaiset kokemukset ja uskonnolliset uhrit.

Ensi viikon torstaina sadat miljoonat ihmiset ympäri maapalloa kerääntyvät katsomaan, kun Venäjä ja Saudi-Arabia kohtaavat Luzhnikin stadionilla Moskovassa, jalkapallon maailmanmestaruuskisojen avausottelussa.

Jalkapallon MM-kisat ovat maailman seuratuin urheilutapahtuma. Neljä vuotta sitten kisoja katsoi kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan mukaan 3,2 miljardia ihmistä. Siis lähes puolet maapallon väestöstä.

Aika paljon huomiota tapahtumalle, jossa kuukauden ajan 22 miestä vuorollaan potkii palloa 90 minuuttia kentän päästä päähän.

Miksi jalkapallo kiinnostaa?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen aloittaa selityksensä historiasta. Jaloilla pelattavilla peleillä on pitkät perinteet. Merkkejä niistä on löytynyt kaikilta mantereilta.

”Pelitavat ovat toki eronneet paljonkin. Esimerkiksi Kiinassa kyse oli enemmän jonglöörauksen kaltaisesta taitolajista”, Itkonen kertoo.

Nykymuotoinen jalkapallo on teollisen vallankumouksen luomus. Kun siirryttiin maaseudulta kaupunkeihin tehdastyöhön, työväestölle jäi vapaa-aikaa.

Erilaiset pelit olivat oivallinen tapa käyttää sitä. Jalkapallo oli yksi helpoimmista osallistua. Ei tarvittu kuin ihmisiä ja jonkin sortin peliväline.

Tehdasyhteisöissä peli muuttui nopeasti osaksi arkea. Pian parhaista pelaajista tuli esiintyviä taiteilijoita, jotka ottivat yhteen naapuriyhteisön parhaiden pelaajien kanssa.

Patruunat tukivat pelejä, koska uskoivat niiden vahvistavan yhteishenkeä ja pitävän pelaajat poissa juopottelemasta.

Teollisen vallankumouksen myötä jalkapallo levisi ympäri maailmaa. Valkeakoskellekin perustettiin brittimallin mukainen Tehtaan kenttä.

Nykyään jalkapalloa pelataan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se on seuratuin urheilulaji suurimmassa osassa maailmaa, muun muassa lähes koko Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Suomi, jossa jääkiekko on ykkönen, on siis poikkeus.

Lajin globaali valta-asema ruokkii itseään. Lähes jokainen on pelannut jalkapalloa lapsena koulussa tai pihalla. Tämä tuo peliin omakohtaista kokemuspohjaa.

”Usein meitä kiinnostavat asiat, joista meillä on omaa kokemusta. Jos katsotaan vaikka maastohiihdon yleisöjä, aika paljon siinä korostuvat vanhemmat ikäluokat.”

Vastaavasti tietokonepeliturnaukset kiinnostavat lähinnä pelien kanssa kasvanutta sukupolvea.

Jalkapallon nousua globaaliksi ykköslajiksi ei kuitenkaan voi kuitata pelkällä sattumalla. Nykymuotoinen jalkapallon maailmanmestaruusturnaus on kapitalistisessa järjestelmässä luotu tuote, jota myydään meille hyvin taitavasti.

”Selkeä esimerkki tästä on Fifan kieltäytyminen olympialaisista. Oman tuotteen erityisyyttä ei haluta vaarantaa.”

Turnausmuoto tekee jokaisesta pelistä kiinnostavan. Turnauksen kesto on tarkkaan rajattu, ja se pelataan vain neljän vuoden välein, jotta erityisyys ei kuluisi pois.

Medialla on tässä suuri merkitys.

”Tuote tarvitsee mediaspektaakkelin. Englannin vuoden 1966 kisojen televisiolähetykset toivat lajin esiin aivan uudella tavoin.”

Vaikka varsinaista tuotetta – lippuja kisoihin – on myynnissä rajoitetusti, television kautta tavoitettaville markkinoille ei ole rajaa. Tämänkertaisella turnauksella myydään muun muassa autoja, olutta, maakaasua ja hampurilaisia.

Kolmas tekijä ovat Itkosen mukaan yleisöt, joita hän luonnehtii kerroksisiksi. Syvimmällä ovat fanit, joille sitoutuminen jalkapallon seuraamiseen on osa identiteettiä.

Osa heistä suhtautuu maailmanmestaruuskisoihin epäluuloisesti: maajoukkueet eivät tarjoa samanlaista samaistumiskohdetta kuin omiksi koetut seurajoukkueet.

”Faneille esimerkiksi tieto joukkueiden historiasta on tärkeää. Tieto on tapa lunastaa paikkansa fanina ja erottautua muista.”

Suuren suosion myötä jalkapallosta on tullut myös osa yleissivistystä, Itkonen väittää.

”Jos viisikymmentä vuotta sitten yritti Keski-Euroopassa keskustella jalkapallosta, pidettiin hieman junttina. Nyt suurinta sivistystä on osata puhua jalkapallosta vaikka oopperan väliajalla.”

Maailmanmestaruuskisojen yleisö on globaali.

”Viime vuosisadan lopussa puhuttiin usein maailmasta kylänä, yhtenä suuren yhteisönä. Jalkapallossa kohtaavat rikkaat ja köyhät, totalitaariset ja demokraattiset maat. Katsomalla samaa peliä voimme kokea olevamme yhtä joukkoa.”

Mutta mikä pelissä lopulta kiehtoo?

Yksi tekijä on tietysti sattuma. Urheilussa lopputulosta ei kaikesta analysoinnista huolimatta voi koskaan tietää ennalta. Jalkapallossa maaleja tulee vähän, ja voitto voi riippua pienistä tekijöistä.

”Ajattele nyt vaikka Mestarien liigan toissa viikon finaalia. Liverpoolin maalivahti Loris Karius teki kaksi emämokaa – ei sellaista voi ennustaa”, Itkonen huomauttaa.

Itkonen puhuu jalkapallokentästä myös näyttämönä, teatterina.

”Tässä näytelmässä kaikilla on roolinsa. On sankareita ja roistoja, voittajia ja häviäjiä”, Itkonen kuvaa.

Tähtihyökkääjä Mo Salahin loukkaantuminen Mestarien liigan finaalissa teki Sergio Ramosista roiston. Rangaistusta vaativaan adressiin tuli nopeasti puoli miljoonaa nimeä.


Yleisö on mukana esityksessä.

”Pitää hurrata, kun tulee maali, saa itkeä jos hävitään.” Peli tulee ottaa tosissaan, aivan kuin lopputuloksella olisi todellista merkitystä.

Ja kuten aina näyttämöillä, vallanpitäjät haluavat näyttäytyä katsomoissa. Vladimir Putinille kisan isännöinti on suuri voitto, kävi Venäjän joukkueelle miten tahansa.

Myös poliitikkojen odotetaan osallistuvan esitykseen ja hurraavan maaleille, vaikka he muuten olisivat pidättyviä.

Nationalismin merkitystä Itkonen ei näe jalkapallossa suurena.

Nykyaikaisen olympialiikkeen perustaja Pierre de Coubertin totesi aikoinaan, että kansakuntien paremmuus ratkaistaan urheilukentillä. Nykyjalkapallossa nationalismi on pitkälti karnevalisoitu.

”Sitä ei oteta niin vakavasti. Vaikka oma maa ei pelaa, useimmat silti kannattavat jotain joukkuetta, ihan vain mielenkiinnosta.”

”Ehkäpä menestys kisoissa kertoo enemmän maan jalkapallojärjestelmästä kuin kansakunnan paremmuudesta.”

Jalkapallon merkitystä pohtiessa mieleen nousee Väli-Amerikassa ennen siirtomaakautta pelattu pallopeli, johon liittyi runsaasti uskomuksia ja rituaaleja.

Mayat uskoivat, että pallopelin ansiosta aurinko nousi ja sateet saapuivat ajallaan. Joskus hävinneet pelaajat uhrattiin. Onko jalkapallossa kyse jonkinlaisesta modernista rituaalista tai peräti uskonnosta?

Itkonen näkee siinä uskonnollisia piirteitä. Hän kutsuukin jalkapallostadionia globaaliksi uhrialttariksi.

Silmäkulmassa on hieman pilkettä, mutta tulkinta on ihan mahdollinen, professori toteaa.

”Nythän on käyty paljon keskustelua siitä, onko oikein järjestää kisat Venäjällä. Eli onko alttari tarpeeksi pyhä pelille?”

Uhrialttari tarvitsee myös uhrin. Kenet jalkapallossa siis uhrataan? ”Häviäjät tietysti”, Itkonen vastaa.

”Kisojen alla puhutaan, miten Lionel Messi, Cristian Ronaldo ja Neymar ovat sankareita, jotka tavoittelevat suurinta voittoa. Mutta vain yksi voi voittaa. Loput poistuvat voitettuina.”


Voittajille luvataan paikka legendoina. Silti sija huipulla ei koskaan ole ikuinen. Aina tulevat uudet kisat ja uudet voittajat.

Tämän sai kokea Espanjan maajoukkue edellisissä maailmanmestaruuskisoissa. Kaiken jo voittanut joukkue jäi alkulohkoon. Entiset sankarit joutuivat poistumaan häviäjinä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tiede
  • Jalkapallo
  • Juha Merimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”

    2. 2

      HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön

    3. 3

      Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin

    4. 4

      Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee reiteistä jokaisen

      Tilaajille
    5. 5

      ”Trumpin kultti” joutuu puntariin

      Tilaajille
    6. 6

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    7. 7

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti

    9. 9

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    10. 10

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvat näyttävät, miten hääpukumuoti on muuttunut vuosien varrella – 1980-luvun puvut ovat hapantuneet pahimmin: ”Kankaatkin tuntuvat vähän noloilta”

      Tilaajille
    2. 2

      Li Andersson HS:n mielipidepalstalla: Hyvinvointivaltiota uhkaa hyvin pärjäävien ymmärryksen puute

    3. 3

      Vaimo oli pitkällä raskaana, kun Pekka Ruuska karkasi biisintekoon Pariisiin – Rafaelin enkeli syntyi suuresta tuskasta ja muutti lopulta koko elämän

    4. 4

      Kuva: Viiden maan presidentit eläytyivät tunteella Islanti-peliin, järkytys paistaa Sauli Niinistönkin kasvoilta – kuvaaja kertoo salamana levinneen otoksen tallennushetkestä

    5. 5

      Game of Thronesin suosikki­pariskunta meni oikeasti naimisiin, ja internet riemastui – kokosimme parhaat meemit seremoniasta

    6. 6

      Isännöitsijä uhkasi: ”Joko koirat lähtevät tai te” – Voiko koiran haukunta todella viedä kodin alta?

    7. 7

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    8. 8

      Yhdysvalloissa valittiin maailman rumin koira – viisi vuotta pentu­tehtaassa viettänyt Zsa Zsa on esimerkki koirien vaarallisesta jalostamisesta

    9. 9

      Valkoisen talon työn­tekijät avautuvat elämästä Washingtonissa: kaduilla solvataan eikä kukaan halua lähteä treffeille – lauantaina ravintolasta poistettiin Trumpin tiedottaja

    10. 10

      Ruotsi ja Saksa ajautuivat kuumaan käsirysyyn loppuvihellyksen jälkeen – ”He hieroivat tappiota kasvoihimme”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    4. 4

      Vatsaonteloon kerääntynyt rasva paisuttaa vyötäröä ja on terveys­uhka – HS kokosi täsmä­ohjeet, joilla rasva alkaa häipyä viikoissa

      Tilaajille
    5. 5

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    9. 9

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    10. 10

      ”Miksi?” kysyi Ulla Donner romahdettuaan – Miksi parikymppisten sukupolvi uupuu ja masentuu kohtuuttomiin odotuksiin ja onnen tavoitteluun?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Trumpin kultti” joutuu puntariin Tilaajille
    3. Korkea­kouluun voi päästä myös ilman pääsy­koetta tai todistus­valintaa – HS esittelee reiteistä jokaisen Tilaajille
    4. Kyllä, kansanedustajien poissaoloilla on väliä – mutta kuinka paljon?
    5. Erdoğan voittajaksi Turkin vaaleissa – presidentti saamassa entistä enemmän valtaa
    6. HS:n selvitys paljastaa eduskunnan puurtajat ja poissaolijat – katso hakukoneesta, miten kukin edustaja osallistuu eduskunnan perustyöhön
    7. Peräti joka kolmas uudis­kodin ostaja löysi asunnostaan valitettavaa – asiakas­tyytyväisyys­tutkimuksen ykkös­rakentaja ja hännän­huippu kertovat, miksi kävi näin
    8. 4 tuntia sitten
    9. Amerikkalaisen mediajätin johtaja kertoo, miksi Facebook hänestä riistää laatulehtiä ja miksi Aki Riihilahdesta tuli The Timesin kolumnisti
    10. Keinoäly ymmärtää jo suomea ja jopa murteita – puhetta tunnistava moottori muuttaa lääkärien sanelut pian suoraan tekstiksi
    11. Pentti Aaltonen, 92, ja Tellervo Aaltonen, 93, pitivät kahden viikon ajan kirjaa kotihoidosta: 14 päivää, 14 eri hoitajaa – ”Kyllä me yhdessä pärjäämme”
    12. Suomen kuningas­hanke meni 1918 aina vain hullummaksi: lopulta monarkiksi kutsuttiin vammautunut saksalais­prinssi Väinö I, joka ei edes halunnut tehtäväänsä ja jonka ulkonäköä suomalaiset kritisoivat Tilaajille
    13. Näytä lisää