Tiede

Kauppatorilta pääsee vesibussilla salaisuuksien saareen, jolla lepattaa tuhat perhoslajia – ja Vallisaaren lampi on täynnä muumioituneita rapuja

Auringonpaistetta ja avointa maastoa riittää paitsi Vallisaaressa, myös muualla Helsingin edustalla.

Vallisaaren lehmuskujaa kehystävät muhkuraiset rungot ja taivaita hipovat latvukset. Ympärillä rehottaa villi lehto. Vehmauden keskellä ei tulisi ikinä mieleen, että paikalla on ollut avohakkuu ja että maasto on runneltu rikki valtavin räjäytyksin, tarkoituksella ja vahingossa.


Helsingin edustalla ja Suomenlinnan vieressä sijaitsevan saaren puut kaadettiin 1700-luvulla ja hakattiin haloiksi silloisen Viaporin kaupungin tarpeisiin. Lisäksi viaporilaisten karja kalusi kankaista kaiken, minkä irti sai. Seuraavalla vuosisadalla Vallisaaresta ja viereisestä Kuninkaansaaresta pirstottiin paloiksi isoja kallioita. Kivistä rakennettiin linnakkeet, komeita valleja varten rahdattiin Santahaminasta valtavasti hiekkaa.

Tsaarin armeijan tukikohta näytti tuolloin varmasti ankealta. Niinpä venäläiset istuttivat Vallisaaren tykkiteiden varsille jotain kaunista kotimaastaan: puistolehmuksia, saarnia, poppeleita ja vuorijalavia.

Lukuisat lehdot ovat syntyneet luontaisesti, kun tervaleppiä, haapoja, vaahteroita ja koivuja levisi saaren tavallista viljavamman kallioperän kuoppiin. Lehmuskujan lehdon kehittymisessä ihmisellä on tosin ollut lapionsa pelissä. Sotamiesten tykkitien turvaksi pystyttämät vallitukset loivat sille kellarimaisen ja suojaisan kolkan. Sitä lannoittaa linnakkeiden muurauksista sateiden mukana kulkeutuva kalkki.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt puut ovat saaneet kasvaa rauhassa yli 150 vuotta, ja jotkin niistä ovat tulleet tiensä päähän.


Jos metsän uumenissa rysähtää, emme tee mitään, kertoo suojelubiologi Hanna-Leena Keskinen Metsähallituksesta. Runko jääköön lahoamaan.

Kun puu rojahtaa kulkureitille, se siirretään pois, mielellään niin, ettei sitä sahata lainkaan.

Sahalle ja oksasaksille riitti töitä sen jälkeen kun Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat siirtyneet Puolustusvoimilta Metsähallitukselle vuonna 2016. Maailman luonnonsäätiön WWF:n talkoolaiset raivasivat ensiksi pöheiköistä esiin väylät, rakenteet, rinteet ja arvokkaimmat kedot. Sittemmin vapaaehtoiset porukat ovat paljastaneet lisää niittyjä ja pitäneet niitä avoimina.

Kuin kiitoksena entisille laitumille on ilmestynyt ahdekaunokin ja ketoneilikan kaltaisia niittykasveja. Myös erittäin uhanalainen peltorusojuuri ja silmälläpidettävä ketonoidanlukko ovat löytäneet sopivia kasvupaikkoja.

Venäläisten perintö näkyy alkukesällä, kun idänukonpalko värittää vallit. Vau, huokaa kävijä keltaisena hehkuvan maiseman lumoissa.

Sekä idänukonpalko että valkokukkainen harmio ovat kulkeutuneet Vallisaareen tsaarin joukkojen huoltokuljetuksissa, etenkin hevosten heinän ja viljan seassa.


Molemmat ovat alun perin kuivan aron lajeja. Ukonpalko selviää vähällä vedellä vankan, jopa toista metriä pitkän paalujuurensa avulla. Harmion valtti on karvapeite, joka pidättää pisaroita ja vähentää haihduntaa.


Kasvitieteilijä Arto Kurtto on kartoittanut Vallisaaren kasveja ja saanut tulokseksi 437 lajia.

Perhoslajeja saarelta on laskettu peräti 1 050. Niistä sata kuuluu uhanalaisiin tai silmälläpidettäviin. Pienet siivekkäät viihtyvät luonnoltaan monimuotoisessa, mosaiikkimaisessa saaressa. Siellä on isoja korkeusvaihteluita, avoimia paahteisia niittyjä ja kallioita sekä varjoisia ja kosteita sopukoita.


”Rikkaan kasvillisuuden ansiosta perhoset löytävät saarelta sekä toukkina että aikuisina sopivia elinympäristöjä”, sanoo hyönteistieteilijä Jaakko Kullberg.

Saari toimii ikään kuin astinkivenä etelästä vaeltaville lajeille. Ne saattavat asettua ensiksi sinne ja lähteä sitten leviämään Manner-Suomeen.

Vaeltavia perhosia on kahdenlaisia. On niitä, jotka etsivät uusia alueita vasta, kun kanta etelämpänä on kasvanut suureksi. Ne lentävät yleensä kymmenien tai satojen metrien päässä maanpinnasta sopivassa ilmavirtauksessa. Sitten on elämäntavaltaan vaeltavia lajeja, joiden joukkoliikkeet ovat jokavuotinen ilmiö. Niiden parvet voivat edetä jopa muutamien kilometrien korkeudella taivaalla.

”Varsinkin heikommin lentävät perhoset suuntaavat meren ylitettyään kohti ensimmäisiä maaplänttejä, koska ne kaipaavat lepoa. Perhoset näkevät ultraviolettivaloa ja huomaavat maan, kun säteily ei enää heijastu takaisin taivaalle veden pinnasta”, Kullberg kertoo.

Etenkin keskikesän ja loppukesän lajit liikkuvat sujuvasti meren yli. Kevätlajien lentoaikaan meri on kylmä ja ylitys vaarallinen. Monet hyönteiset kykenevät aistimaan infrapunasäteilyä ja hakeutuvat suoraan porotukseen kuumille kallioille ja kedoille.

Auringonpaistetta ja avointa maastoa riittää paitsi Vallisaaressa, myös muualla Helsingin edustalla, kuten Suomenlinnassa, Santahaminassa ja Isosaaressa. Kullberg korostaa, että saaret muodostavat tärkeän kokonaisuuden. Myös mantereella on toki perhosille suotuisia paikkoja, mutta ne ovat kovin pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan.

”On matemaattisesti laskettavissa, että kun perhosille suotuisan elinympäristön määrä vähenee ja pirstoutuu, niiden populaatioiden verkostot eivät enää pärjää. Eri lajeille tulee huonoja ja hyviä vuosia, ja mitä runsaammin soveliaita laikkuja on käytössä, sitä paremmin perhoset selviytyvät vaikeista vuosista.”

Vallisaaren perhosista on tietoa pitkältä ajalta. Harrastajat kartoittivat niitä jo silloin, kun alue kuului vielä Puolustusvoimille. Nykyisin saarella kulkevan polun varrella voi nähdä sekä yöperhosia pyytäviä valorysiä että janoisille perhosille viritettyjä nestesyöttejä. Nämä kaksi menetelmää antavat hyvin erilaisen kuvan lajien runsaudesta, mikä paljastaa, kuinka hankalaa määrien arviointi voi olla.


Saarelta on tavattu jaloja lehtipuita vaativia harvinaisuuksia, kuten uhanalaisia lehmuspikkumittareita ja viime vuosina Suomeen levinneitä jalava- ja poppelikeltayökkösiä. Puulle tappava jalavatauti on koetellut lajeja muualla Euroopassa.

Lisäksi Vallisaaressa lentelee muun muassa hietaheinäperhosia, saaristoraanumittareita, saarnilovimittareita, kohokkipikkumittareita, sulkanirkkoja ja tulimittareita.

Jos haluat kuulla lehtojen lintuja, mene Vallisaareen. Siellä lurittelee poikkeuksellisen paljon kultarintoja ja satakieliä, ja viitakerttusten reviirejä on toistakymmentä. Hyönteissyöjät löytävät kosolti ravintoa varsinkin kosteista painanteista.


Pensaikkoisilla piha-alueilla viheltää punavarpunen. Se houkuttelee saareen brittiläisiä lintuharrastajia, sillä laji on Euroopan länsilaidalla harvinainen. Lintukirjojen mukaan idän lintu hihkaisee ”hyyi-tsy-pityy”. Englannin puhujat kuulevat siinä tervehdyksen ”nice to meet you”, suomalaiset jotain tuhmempaa.


Yksinäinen valkoselkätikkakoiras eli vuoden Vallisaaressa ja rummutteli itsekseen. Syksyllä 2015 vaeltava venäläinen naaras kuuli kutsun, ja sen jälkeen pari on pesinyt monta kertaa onnistuneesti. Liitto on kuin muistutus paikan menneisyydestä.


Tikkojen ja muiden kolopesijöiden määrät lisääntyvät pikkuhiljaa, kun iäkkäimmät puut alkavat lahota.

Kaksi huuhkajaa on viihtynyt Vallisaaressa ja sen lähistöllä koko 2000-luvun. Kun talkooväki sai vuonna 2015 raivattua pusikosta esiin komean rakennuksen, Aleksanterin patterin, sen eteen syntyi myyriä vilisevä aukio. Pöllöpariskunta asettui pesimään linnakkeen katolle ilmastointiputken viereen. Kohde jouduttiin sulkemaan yleisöltä siihen asti, kunnes kolme lihavaa poikasta olivat varttuneet.

”On spekuloitu, että Helsingin kuuluisat city-huuhkajat olisivat Vallisaaren pariskunnan jälkeläisiä”, kertoo suojelubiologi Antti Below Metsähallituksesta.

Huuhkajaparille on sittemmin tehty tekopesiä saaren suojaisempiin kolkkiin. Ne eivät kuitenkaan ole kelvanneet, vaan huhuilijat siirtyivät toissa vuonna pesimään reviirinsä Suomenlinnan puoleiseen osaan. Huuhkaja on paikkauskollinen mutta ei käytä samaa pesää pitkään.


Myös teeriä on tavattu Vallisaaressa. Nuo Helsingin viimeiset yksilöt asuvat oikeastaan Kuivasaaressa, mutta käyvät joskus soitimella naapurissa.

Lepakot käyttävät hämärän aikaan samoja reittejä kuin turistit päivisin. Ne liikkuvat mieluusti avoimia polkuja pitkin ja hakeutuvat ihmisten tavoin lammille. Nahkasiivet saalistavat veden päällä.

Vallisaari on yksi Helsingin tärkeimmistä lepakkopaikoista. Tämä on selvinnyt, kun lentäviä nisäkkäitä on pyydetty verkoilla ja rengastettu. Lisäksi niitä on kartoitettu kaikuluotausääniä rekisteröivien detektorien avulla.


Saaressa on tavattu kuuden lajin yksilöitä. On vesisiippoja, pohjanlepakoita, korvayökköjä ja pikkulepakoita. Havaintoja on myös viiksisiipoista ja isoviiksisiipoista. Nämä kaksi lajia on vaikea erottaa toisistaan, sillä tuntomerkki löytyy poskihampaista.

Metsähallitus on ottanut huomioon lepakoiden tarpeet alueen kehittämissuunnitelmissa. Sinne ei esimerkiksi asenneta kirkasta valaistusta. Myös vanhat puut ja kasvillisuuden peitteisyys sekä varjoisat ja kosteat olot säilytetään.

Ennen kuin saari avattiin yleisölle, asiantuntijat selvittivät, mitkä maanalaisista onkaloista ovat lepakoiden käytössä. Niihin muilla kävijöillä ei ole pääsyä.

Lepakot hakeutuvat pesimään ja talvehtimaan koloihin ja bunkkereihin, joissa säilyy tasainen lämpötila. Vetoa ei saa olla, ja ilmastointi on pahasta. Talvella iso ihmisryhmä saattaisi tuoda mukanaan valoa ja lämpöä, mikä herättää horrostajat ja sotkee niiden luontaisen rytmin.

Tutkijat ovat luultavasti paikantaneet vain pienen osan lepakoiden piiloista, sillä saari on täynnä koloja kuin reikäjuusto. Koko eteläosassa liikkuminen on poliisilain nojalla kielletty muilta kuin opastetuilta ryhmiltä. Siellä on ryteikköistä luontoa, vaarallisia kallioloukkoja ja rakenteita, jotka voivat romahtaa.


Lisäksi rannoille ja maahan on hautautunut räjähtämättömiä ammuksia ja ammusten osia. Ne ovat peräisin vuoden 1906 Viaporin kapinasta ja vuoden 1937 isosta pamauksesta, jossa puolustusvoimien ammusvarikko lensi taivaan tuuliin ja räjähdysten sarja eteni varastosta toiseen koko päivän.


Merkityt reitit ja oleskelupaikat ovat turvallisia, sillä niiden maaperä on tutkittu noin 60 senttimetrin syvyyteen asti.


Myös suurimman lammen pinnan alla piilee salaisuuksia.

Lammen pohjassa on lähde. Se tuotti venäläisten aikaan paikalliselle varuskunnalle, Viaporille ja keisarilliselle laivastolle juomavettä. Venäläiset kivesivät lähteen ympäristön ja kaivoivat lähistölle pienempiä altaita tulvavesien varastoiksi.

Tätä nykyä kiveys on jäänyt veden peittoon ja järvivehkat sekä muut kosteikkokasvit ovat vallanneet pikkulammet.

Iso lampi taas on täynnä metallirojua ja täplärapuja, kertoo saaristo-opas Jarmo Nieminen. Kummatkin ovat päätyneet veteen silloin, kun saari oli Suomen armeijan aluetta. Roinan vuoksi lammessa ei saa uida.


Joku istutti täpläravut, ja ne pääsivät lisääntymään aivan liikaa. Osa niistä on kuollut ja muumioitunut, hengissä sinnittelevät ovat kooltaan kääpiöitä. Tavallisilla pyyntimenetelmillä niitä ei enää saa pois, eikä tehokalastus ole Metsähallituksen suunnitelmissa.

Viime vuonna Vallisaaressa vieraili 70 000 kävijää, edellisenä 91 000. Määrät ovat suuria, mutta väki käyttäytyi erittäin hyvin, Hanna-Leena Keskinen kehuu.

Saaressa saa kulkea omatoimisesti vain merkittyjä reittejä pitkin, sillä kasvillisuus kuluisi ja linnusto häiriintyisi, jos ihmisten laumat talloisivat lehtoja ja niittyjä.


Joihinkin kohtiin, joissa vieras voi harhautua ohjatulta polulta, Metsähallituksen työntekijät ovat kiskoneet kaatuneita puita. Aika harva lähtee kapuamaan runkojen yli.

Ehkä kieltomerkiksi riittäisi iso punkin kuva. Niitä Vallisaaressa on yllin kyllin, sillä metsän siimeksessä elää lukuisia metsäkauriita ja valkohäntäkauriita, kymmeniä supikoiria ja mäyriä sekä kesäisin jokunen hirvi vasoineen.

Nieminen neuvookin kävijöille Vallisaari-lookin: pitkät housut jalkaan ja sukanvarret lahkeiden päälle.

 

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Luonnonsuojelu
  • Tiede
  • Vallisaari
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    2. 2

      Touko Aallon tapaus tarjosi Venäjän medialle varsinaisen herkkupalan – siihen yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita suomalaisista yritetään iskostaa venäläisiin

    3. 3

      Yksityistetty vankila luisui niin pahaan kaaokseen, että brittihallitus joutui ottamaan sen takaisin haltuunsa

    4. 4

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    5. 5

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    7. 7

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – ”Käsivoimin on revitty kiviä alas”

    8. 8

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    10. 10

      Hallituspuolueet jyräsivät opposition: Eduskunnan sote-valiokunta ei enää kuule asiantuntijoita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    2. 2

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    3. 3

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    4. 4

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    5. 5

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    8. 8

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    9. 9

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    10. 10

      New York Times: #metoo-johto­hahmo Asia Argento maksoi satoja­tuhansia dollareita häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle miehelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Näyttämötaiteilija Urho Somersalmi surmasi vaimonsa eläkelahjaksi saamallaan kirveellä, eikä jättänyt Kansallisteatteria kuolemankaan jälkeen – Uusi kirja kokoaa Helsingin hirveät kummitustarinat
    3. Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun
    4. Yksityistetty vankila luisui niin pahaan kaaokseen, että brittihallitus joutui ottamaan sen takaisin haltuunsa
    5. Uusi voimistelu­skandaali muhii Yhdysvalloissa: arvostettua valmentajaa syytetään henkisestä ja fyysisestä ahdistelusta – treenien aluksi kootaan ”läskiryhmä”
    6. Paavi julkaisi kirjeen, jossa hän tuomitsee lapsia hyväksi­käyttäneet papit: ”Hylkäsimme pienokaiset”
    7. Kokoomuksen ex-ministeri Lenita Toivakka ei lähde enää ehdolle vaaleissa – jättää politiikan kokonaan
    8. Espanjan poliisi ampui poliisi­asemalle veitsen kanssa hyökänneen miehen
    9. Hallituspuolueet jyräsivät opposition: Eduskunnan sote-valiokunta ei enää kuule asiantuntijoita
    10. Tunti sitten
    11. Fiasko uintikilpailun palkintojenjaossa – kaikki liput putosivat, kultamitalisti ei tyytynyt tilanteeseen: ”Kerran vielä”
    12. Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta
    13. Näytä lisää