Tiede

50 vuotta salaisia tutkimuksia – HS vieraili Puolustus­voimien laitoksessa, jossa testataan ase­hankinnat ja varaudutaan yllätyksiin

Suomen ainoalla häivetekniikan mittaradalla testataan parasta tapaa suojata panssarivaunu tutkalta.

Ylöjärvi Sotilasalue, pääsy kielletty ilmoittaa kyltti verkkoaidassa. Lisäkyltit varoittavat räjähteistä.

Aidan toisella puolen näyttää kuitenkin lähinnä pienteollisuusalueelta. Keskellä nouseva torni tuo mieleen kaivosalueen.

Entinen kuparikaivos paikka onkin. Outokumpu kuitenkin poistui täältä jo 1967, ja siitä lähtien kaivos on toiminut Puolustusvoimien tutkimusalueena.

Nykyään Ylöjärven Lakiala on yksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kolmesta toimipisteestä, muut ovat Tuusulassa ja Riihimäellä. Lakialassa toimivat laitoksen esikunta sekä räjähde- ja suojelutekniikan ja asetekniikan osastot.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kesäisenä iltapäivänä täällä on hiljaista, mutta kyllä räjähdyksiäkin kuuluu – viimeksi vierailupäivän aamuna, kertoo aluetta esittelevä tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja insinöörieverstiluutnantti Jouni Koivisto.

”Koekentällä pidettiin koulutusta”, Koivisto selittää. Puolustus­voimien väelle esiteltiin jotain uutta varustetta. Sen tarkemmin hän ei halua koulutuksen luonnetta avata.

Sotilaalliseen tutkimus­työhön liittyy aina salailun luomaa jännitystä. Sotilasalueella kuvaaminen on luvanvaraista. Räjähde- ja suojelutekniikan osaston seinällä on ohjeet, miten tulee suhtautua, jos alueella näkyy tuntematon drooni.

Tutkimuslaitoksen perustiedot kerrotaan kuitenkin avoimesti verkossa: Laitoksessa työskentelee noin 200 henkeä, heistä 95 Lakialassa. Suurin osa työntekijöistä on siviilejä. Tyypillisin tehtävänimeke on tutkija. Ruokalassa asepukuja näkee lähinnä tutkimusavustajina toimivilla varusmiehillä.

Osa laitoksen tutkimuksesta johtaa julkisiin tieteellisiin julkaisuihin. Koivisto nostaa esimerkiksi Riihimäen informaatiotekniikkaosaston tuoreen julkaisun Game Changer – Structural transformation of Cyberspace, jossa arvioidaan tietoverkoissa käytävän sodankäynnin tulevaisuutta. Teksti julkaistiin laitoksen omassa julkaisusarjassa.

Käytännönläheisempi työ päätyy usein salatuksi. Vaikka keksittäisiin jotain käyttökelpoista, ei laitos yleensä hae patentteja.

”Yleensä käytämme lain meille antamaa mahdollisuutta määritellä asiat salaisiksi”, Koivisto kertoo.

Kansainvälisesti vertailtuna tutkimuslaitos on pieni. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan vastaavissa laitoksissa työskentelee noin tuhat henkeä kummassakin. .

Koivisto vakuuttaa laitoksen kompensoivan kokoaan tehokkaalla organisaatiolla.

”Vuodesta 2014 meidän alle on yhdistetty iso osa alan tutkimuksesta, aina tulevaisuuden sotataitoa pohtivasta doktriiniosastosta käytännön asetesteihin ja sotilaiden toimintakyvyn ylläpitoon”, Koivisto selittää.

”Monialaisuus auttaa meitä katsomaan asioita monesta kulmasta yhtä aikaa. Ei ole enää tarkkarajaista kemian tai fysiikan tutkimusta, eikä koskaan tarkastella vain yhtä laitetta tai järjestelmää. Ihmisen näkökulma on aina mukana.”

Jos suunnitellaan uusia kalustohankintoja, laitos osaa ottaa niihin kantaa monella tavalla, alkaen tulevaisuuden tarpeiden pohdinnasta ja päättyen käytännön mittaustyöhön.

Mittaustyötä tehdään esimerkiksi Suomen ainoalla häivetekniikan mittaradalla. Se ulottuu entisen avolouhoksen paikalle syntyneen järven rannalta toiselle.

Vanhan kaivostornin vieressä on tutka-asema ja sen vieressä kontti.

Noin 200 metrin päässä vastarannalla on puolestaan pienen tanssilavan kokoinen teräksinen kääntöpöytä. Se voidaan nostaa pystyyn kuin maalitaulu ikään.


Kääntöpöydälle tutkija Vesa-Jukka Salminen kiinnittää tutkittavia kohteita, kuten autoja tai ohjuslavoja. Sitten pöytä nostetaan pystyyn niin että tutkalla voi osoittaa kohdetta ikään kuin ylhäältä, kuin satelliitista käsin.

Tosin jos kohde on kovin painava, esimerkiksi panssarivaunu, ei pöytää voi nostaa täyteen 90 asteen kulmaan. Silloin tutka voidaan kuitenkin nostaa vanhaan kaivostorniin, noin 40 metrin korkeuteen.

Tämän jälkeen kääntöpöydälle asetettuja kohteita kuvataan useilla aallonpituuksilla ja erilaisilla kameroilla. Näin saadaan käsitys, miten kohde näkyy eri laitteilla.

Yleensä pyrkimys on näkyä mahdollisimman huonosti. Tätä piiloutumista kutsutaan häivetekniikaksi.

”Tyypillinen tutkimuskohde on järjestelmä, jonka näkyvyyttä tutkassa on pyritty eri tavoin häivyttämään.”

”Sitten katsomme, missä kohden häivetekniikka toimii ja missä ei”, tutkimusta vetävä Salminen kertoo.


Tyypillisiä tapoja suojautua tutkilta ovat muotoilu ja erilaiset tutkia hämäävät maalit ja pinnoitteet. Näistä Salminen arvioi tärkeimmiksi muotoilun.

Mitään ei saada täysin näkymättömäksi, mutta pienilläkin parannuksilla voi olla iso merkitys.

”Jos ajatellaan vaikka hävittäjiä, jo muutamien sekuntien ero havainnossa vastaa satojen metrien lentomatkaa. Se voi käytännössä erottaa onnistuneen operaation epäonnistuneesta”, Salminen selittää.

Jos suunnitellut hävittäjäkaupat etenevät, päätyvät kandidaatit luultavasti Salmisenkin testattaviksi.

Ylöjärvelle niitä ei silti ole pakko kuljettaa. Tutka-asema on mahdollista siirtää paikasta toiseen. Kontrollilaitteisto kulkee kontissa, johon on rakennettu työpiste tutkijalle.

Hankinnoissa auttaminen on tyypillinen osa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintaa. Toinen keskeinen aihe on ennakointi. Jos valittavaksi tulee vaikka uusi ase, ammus tai kuljetusneuvo, testataan kandidaatit jossain toimipisteessä.

Lisäksi tutkitaan Puolustusvoimien omia kehitelmiä – esimerkiksi sitä, kuinka hyvin uusi naamiointi suojaa mitäkin aaltopituutta vastaan.

”Suurin osa tutkimuksesta on tilaustöitä sisäisiltä asiakkailta”, Koivisto kertoo. Niillä hän tarkoittaa Puolustusvoimien muita osia.

”On jokin uusi laite tai idea, ja halutaan tietää, onko siitä hyötyä.”



Jonkin verran tehdään tutkimusta myös ulkopuolisten kanssa. Kauppakeskus Myyrmannissa 2002 räjähtäneen panoksen koostumusta selvitettiin täällä. Myös kaupallisten hengityssuojainten suodattimia on testattu tutkimuslaitoksen tiloissa. Usein testit tukevat Puolustusvoimien omia hankintoja.

Häivetekniikalle on vaikea keksiä juurikaan käyttöä armeijakaluston ulkopuolella.

Päinvastaisesta näkökulmasta tutkiin kohdistuu kuitenkin paljon mielenkiintoa.

Esimerkiksi itseajavia autoja kehittävät teknologiayritykset käyttävät tutkia jatkuvasti. Niiden tavoite on saada autojen tutkat huomaamaan kohteet mahdollisimman hyvin.

Armeijoiden tutkimuslaitoksilla onkin täysin työ pysyä siviilipuolen perässä, Koivisto arvioi.

”Vielä 50 vuotta sitten kehittynein teknologia oli armeijoilla. Nyt esimerkiksi kommunikaatioteknologian ja tietotekniikan oivallukset tulevat kuitenkin siviilipuolelta.”

Hyvä esimerkki tästä ovat tekoälyt ja itsenäiset, autonomiset laitteet, kuten itsenäisesti lentävät droonit. Koiviston arvion mukaan ne mullistavat sodankäynnin pian. Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole omaan kehitystyöhön juuri resursseja.

”Meidän täytyy miettiä tarkkaan, mihin käytämme omaa tutkimusta ja miten hyödynnämme olemassa olevaa. Lisäksi täytyy aina pohtia, olisiko uudella tekniikalla sovelluksia Puolustusvoimia hyödyntävään erityiskäyttöön”, Koivisto kuvaa.

Tätä varten tutkijoille on määritelty omat seuranta-alueet, ja he saavat käyttää osan työajastaan määrättyjen projektien ulkopuolella omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Näin heidän oletetaan seuraavan alan kehitystä.

Tarkoituksena olisi varmistaa, ettei ainakaan tule yllätetyksi jollain uudella ja odottamattomalla.

”Suojautuminen on tärkeä näkökulma. Että mitä tehdään, jos vihamiehisellä taholla on kyky hyödyntää uusinta teknologiaa.”

Vaikka kiihkeimmät muutokset ovat sotateknologiassakin luultavasti automaatiossa, tietoverkoissa ja tekoälyssä, muutkin alat kehittyvät jatkuvasti.

Yksi kiinnostava tutkimuskohde on ilmassa räjähtävä, etälaukaistava hyppypanos. Niiden on tarkoitus korvata jalkaväkimiinat.

Hyppypanosten kehitystä on tehty yksityisellä puolella. Puolustusvoimien tutkimuslaitos saattaa kuitenkin osallistua niiden arviointiin, puolustusministeriöstä kerrotaan.

Häivetekniikkaan on puolestaan vaikuttanut kameroiden parantuminen, Salminen kertoo.

”Nykyiset kamerat tunnistavat valtavan määrän värisävyjä. Jos esimerkiksi naamioverkko käyttää tiettyjä, tunnettuja sävyjä, kamera voi tekoälyyn yhdistettynä havaita naamioverkon puhtaasti värisävyjen pohjalta. Tämä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut mahdollista.”

Kyse on siis jatkuvasta kilpajuoksusta. Jos Ylöjärvellä ei ehkä kaikilla aloilla kärjessä ollakaan, ainakin siellä pyritään pysymään sen vauhdissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Puolustusvoimat
  • Aseet
  • Tutkimus
  • Tiede
  • Juha Merimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Maksan seksistä, koska vaimo ei ole "sillä tuulella" edes kuukausittain

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    5. 5

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    6. 6

      Kaura­juomien menekki kasvaa, ja maito­yritykset lähtivät kisaan mukaan – suomalaiset suosivat silti ruotsalaista

    7. 7

      Tuloerot saavat tarttumaan pulloon, väittävät tutkijat – aiheuttaako taloudellinen epätasa-arvo todella mielenterveyden ongelmia?

    8. 8

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    9. 9

      Kirjan voi valita kannen perusteella ja 49 muuta vinkkiä kesäkirjan valintaan – Riikka Utriainen keksi hetken mielijohteesta lukuhaasteen, joka on villinnyt jo tuhannet suomalaiset

    10. 10

      Kaupunki­bulevardeilla on runsaasti vastustajia – ”Varmasti ei löydy vaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä”, sanoo apulais­pormestari Sinnemäki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    4. 4

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    5. 5

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    6. 6

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    7. 7

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    8. 8

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    9. 9

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    10. 10

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    5. 5

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    6. 6

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    7. 7

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    10. 10

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    11. Näytä lisää