Tiede

50 vuotta salaisia tutkimuksia – HS vieraili Puolustus­voimien laitoksessa, jossa testataan ase­hankinnat ja varaudutaan yllätyksiin

Suomen ainoalla häivetekniikan mittaradalla testataan parasta tapaa suojata panssarivaunu tutkalta.

Ylöjärvi Sotilasalue, pääsy kielletty ilmoittaa kyltti verkkoaidassa. Lisäkyltit varoittavat räjähteistä.

Aidan toisella puolen näyttää kuitenkin lähinnä pienteollisuusalueelta. Keskellä nouseva torni tuo mieleen kaivosalueen.

Entinen kuparikaivos paikka onkin. Outokumpu kuitenkin poistui täältä jo 1967, ja siitä lähtien kaivos on toiminut Puolustusvoimien tutkimusalueena.

Nykyään Ylöjärven Lakiala on yksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kolmesta toimipisteestä, muut ovat Tuusulassa ja Riihimäellä. Lakialassa toimivat laitoksen esikunta sekä räjähde- ja suojelutekniikan ja asetekniikan osastot.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kesäisenä iltapäivänä täällä on hiljaista, mutta kyllä räjähdyksiäkin kuuluu – viimeksi vierailupäivän aamuna, kertoo aluetta esittelevä tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja insinöörieverstiluutnantti Jouni Koivisto.

”Koekentällä pidettiin koulutusta”, Koivisto selittää. Puolustus­voimien väelle esiteltiin jotain uutta varustetta. Sen tarkemmin hän ei halua koulutuksen luonnetta avata.

Sotilaalliseen tutkimus­työhön liittyy aina salailun luomaa jännitystä. Sotilasalueella kuvaaminen on luvanvaraista. Räjähde- ja suojelutekniikan osaston seinällä on ohjeet, miten tulee suhtautua, jos alueella näkyy tuntematon drooni.

Tutkimuslaitoksen perustiedot kerrotaan kuitenkin avoimesti verkossa: Laitoksessa työskentelee noin 200 henkeä, heistä 95 Lakialassa. Suurin osa työntekijöistä on siviilejä. Tyypillisin tehtävänimeke on tutkija. Ruokalassa asepukuja näkee lähinnä tutkimusavustajina toimivilla varusmiehillä.

Osa laitoksen tutkimuksesta johtaa julkisiin tieteellisiin julkaisuihin. Koivisto nostaa esimerkiksi Riihimäen informaatiotekniikkaosaston tuoreen julkaisun Game Changer – Structural transformation of Cyberspace, jossa arvioidaan tietoverkoissa käytävän sodankäynnin tulevaisuutta. Teksti julkaistiin laitoksen omassa julkaisusarjassa.

Käytännönläheisempi työ päätyy usein salatuksi. Vaikka keksittäisiin jotain käyttökelpoista, ei laitos yleensä hae patentteja.

”Yleensä käytämme lain meille antamaa mahdollisuutta määritellä asiat salaisiksi”, Koivisto kertoo.

Kansainvälisesti vertailtuna tutkimuslaitos on pieni. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan vastaavissa laitoksissa työskentelee noin tuhat henkeä kummassakin. .

Koivisto vakuuttaa laitoksen kompensoivan kokoaan tehokkaalla organisaatiolla.

”Vuodesta 2014 meidän alle on yhdistetty iso osa alan tutkimuksesta, aina tulevaisuuden sotataitoa pohtivasta doktriiniosastosta käytännön asetesteihin ja sotilaiden toimintakyvyn ylläpitoon”, Koivisto selittää.

”Monialaisuus auttaa meitä katsomaan asioita monesta kulmasta yhtä aikaa. Ei ole enää tarkkarajaista kemian tai fysiikan tutkimusta, eikä koskaan tarkastella vain yhtä laitetta tai järjestelmää. Ihmisen näkökulma on aina mukana.”

Jos suunnitellaan uusia kalustohankintoja, laitos osaa ottaa niihin kantaa monella tavalla, alkaen tulevaisuuden tarpeiden pohdinnasta ja päättyen käytännön mittaustyöhön.

Mittaustyötä tehdään esimerkiksi Suomen ainoalla häivetekniikan mittaradalla. Se ulottuu entisen avolouhoksen paikalle syntyneen järven rannalta toiselle.

Vanhan kaivostornin vieressä on tutka-asema ja sen vieressä kontti.

Noin 200 metrin päässä vastarannalla on puolestaan pienen tanssilavan kokoinen teräksinen kääntöpöytä. Se voidaan nostaa pystyyn kuin maalitaulu ikään.


Kääntöpöydälle tutkija Vesa-Jukka Salminen kiinnittää tutkittavia kohteita, kuten autoja tai ohjuslavoja. Sitten pöytä nostetaan pystyyn niin että tutkalla voi osoittaa kohdetta ikään kuin ylhäältä, kuin satelliitista käsin.

Tosin jos kohde on kovin painava, esimerkiksi panssarivaunu, ei pöytää voi nostaa täyteen 90 asteen kulmaan. Silloin tutka voidaan kuitenkin nostaa vanhaan kaivostorniin, noin 40 metrin korkeuteen.

Tämän jälkeen kääntöpöydälle asetettuja kohteita kuvataan useilla aallonpituuksilla ja erilaisilla kameroilla. Näin saadaan käsitys, miten kohde näkyy eri laitteilla.

Yleensä pyrkimys on näkyä mahdollisimman huonosti. Tätä piiloutumista kutsutaan häivetekniikaksi.

”Tyypillinen tutkimuskohde on järjestelmä, jonka näkyvyyttä tutkassa on pyritty eri tavoin häivyttämään.”

”Sitten katsomme, missä kohden häivetekniikka toimii ja missä ei”, tutkimusta vetävä Salminen kertoo.


Tyypillisiä tapoja suojautua tutkilta ovat muotoilu ja erilaiset tutkia hämäävät maalit ja pinnoitteet. Näistä Salminen arvioi tärkeimmiksi muotoilun.

Mitään ei saada täysin näkymättömäksi, mutta pienilläkin parannuksilla voi olla iso merkitys.

”Jos ajatellaan vaikka hävittäjiä, jo muutamien sekuntien ero havainnossa vastaa satojen metrien lentomatkaa. Se voi käytännössä erottaa onnistuneen operaation epäonnistuneesta”, Salminen selittää.

Jos suunnitellut hävittäjäkaupat etenevät, päätyvät kandidaatit luultavasti Salmisenkin testattaviksi.

Ylöjärvelle niitä ei silti ole pakko kuljettaa. Tutka-asema on mahdollista siirtää paikasta toiseen. Kontrollilaitteisto kulkee kontissa, johon on rakennettu työpiste tutkijalle.

Hankinnoissa auttaminen on tyypillinen osa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintaa. Toinen keskeinen aihe on ennakointi. Jos valittavaksi tulee vaikka uusi ase, ammus tai kuljetusneuvo, testataan kandidaatit jossain toimipisteessä.

Lisäksi tutkitaan Puolustusvoimien omia kehitelmiä – esimerkiksi sitä, kuinka hyvin uusi naamiointi suojaa mitäkin aaltopituutta vastaan.

”Suurin osa tutkimuksesta on tilaustöitä sisäisiltä asiakkailta”, Koivisto kertoo. Niillä hän tarkoittaa Puolustusvoimien muita osia.

”On jokin uusi laite tai idea, ja halutaan tietää, onko siitä hyötyä.”



Jonkin verran tehdään tutkimusta myös ulkopuolisten kanssa. Kauppakeskus Myyrmannissa 2002 räjähtäneen panoksen koostumusta selvitettiin täällä. Myös kaupallisten hengityssuojainten suodattimia on testattu tutkimuslaitoksen tiloissa. Usein testit tukevat Puolustusvoimien omia hankintoja.

Häivetekniikalle on vaikea keksiä juurikaan käyttöä armeijakaluston ulkopuolella.

Päinvastaisesta näkökulmasta tutkiin kohdistuu kuitenkin paljon mielenkiintoa.

Esimerkiksi itseajavia autoja kehittävät teknologiayritykset käyttävät tutkia jatkuvasti. Niiden tavoite on saada autojen tutkat huomaamaan kohteet mahdollisimman hyvin.

Armeijoiden tutkimuslaitoksilla onkin täysin työ pysyä siviilipuolen perässä, Koivisto arvioi.

”Vielä 50 vuotta sitten kehittynein teknologia oli armeijoilla. Nyt esimerkiksi kommunikaatioteknologian ja tietotekniikan oivallukset tulevat kuitenkin siviilipuolelta.”

Hyvä esimerkki tästä ovat tekoälyt ja itsenäiset, autonomiset laitteet, kuten itsenäisesti lentävät droonit. Koiviston arvion mukaan ne mullistavat sodankäynnin pian. Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole omaan kehitystyöhön juuri resursseja.

”Meidän täytyy miettiä tarkkaan, mihin käytämme omaa tutkimusta ja miten hyödynnämme olemassa olevaa. Lisäksi täytyy aina pohtia, olisiko uudella tekniikalla sovelluksia Puolustusvoimia hyödyntävään erityiskäyttöön”, Koivisto kuvaa.

Tätä varten tutkijoille on määritelty omat seuranta-alueet, ja he saavat käyttää osan työajastaan määrättyjen projektien ulkopuolella omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Näin heidän oletetaan seuraavan alan kehitystä.

Tarkoituksena olisi varmistaa, ettei ainakaan tule yllätetyksi jollain uudella ja odottamattomalla.

”Suojautuminen on tärkeä näkökulma. Että mitä tehdään, jos vihamiehisellä taholla on kyky hyödyntää uusinta teknologiaa.”

Vaikka kiihkeimmät muutokset ovat sotateknologiassakin luultavasti automaatiossa, tietoverkoissa ja tekoälyssä, muutkin alat kehittyvät jatkuvasti.

Yksi kiinnostava tutkimuskohde on ilmassa räjähtävä, etälaukaistava hyppypanos. Niiden on tarkoitus korvata jalkaväkimiinat.

Hyppypanosten kehitystä on tehty yksityisellä puolella. Puolustusvoimien tutkimuslaitos saattaa kuitenkin osallistua niiden arviointiin, puolustusministeriöstä kerrotaan.

Häivetekniikkaan on puolestaan vaikuttanut kameroiden parantuminen, Salminen kertoo.

”Nykyiset kamerat tunnistavat valtavan määrän värisävyjä. Jos esimerkiksi naamioverkko käyttää tiettyjä, tunnettuja sävyjä, kamera voi tekoälyyn yhdistettynä havaita naamioverkon puhtaasti värisävyjen pohjalta. Tämä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut mahdollista.”

Kyse on siis jatkuvasta kilpajuoksusta. Jos Ylöjärvellä ei ehkä kaikilla aloilla kärjessä ollakaan, ainakin siellä pyritään pysymään sen vauhdissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Puolustusvoimat
  • Aseet
  • Tutkimus
  • Tiede
  • Juha Merimaa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    3. 3

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    4. 4

      Sukupuoli-identiteetillä ei pidä vitsailla

    5. 5

      Laulaja Janna Hurmerinta koki kaksi vuotta sitten elämässään suhdekatastrofin, joka nyt on luettavissa hänen uusista lauluistaan – mutta ei haastatteluista

    6. 6

      Järjestö: Lesboksen pakolaisleirillä jopa lapset ovat yrittäneet itsemurhaa – ”En ole koskaan nähnyt samanlaista kärsimystä”

    7. 7

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Venäjän tulli luopuu hankalasta ja kalliista vakuudesta – Nyt rahoitusyhtiön omistamalla autolla pääsee taas rajan yli

    10. 10

      Kahdeksan ihmistä sai tuomiot Turun parkkimittarijutussa – työntekijät veivät mittareista satojatuhansia euroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    5. 5

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    8. 8

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    9. 9

      Aftonbladet: Pitkän uran tehnyttä ruotsalaisnäyttelijää epäillään 28-vuotiaan naisen murhasta

    10. 10

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää