Tiede
Tutkijat varoittavat yhä kasvavan lihansyönnin vaaroista: ”Siitä tulee massiivinen ongelma”
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat koonneet laajan katsauksen maailmanlaajuisesta lihansyönnistä ja sen ympäristövaikutuksista hiljattain ilmestyneessä Sciencehttp://science.sciencemag.org/content/361/6399/eaam5324-lehdessä.
Sen ydinhavainto on, että lihansyönti kasvaa maapallolla jatkuvasti kestämättömällä tahdilla.
”On vaikea nähdä, miten planeetta voisi ylläpitää yli kymmentä miljardia ihmistä ilman vakavia ympäristövaikutuksia sellaisilla lihamäärillä, joita vauraissa länsimaissa kulutetaan”, tutkijat kirjoittavat raportin johtopäätöksissä.
Karjatalous vaatii valtavia määriä vettä ja peltoalaa, ja sen osuus ihmisen toiminnan tuottamista vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 15 prosenttia.
Lihansyönnillä ja karjataloudella viitataan raportissa ja tässä jutussa kaikkeen ruoaksi kasvatettuun lihaan.
Nykytahdilla jatkuva karjatalous lämmittää laskelmien mukaan ilmastoa vuosisadan loppuun mennessä noin 0,1 astetta, jos katsotaan pelkkää hiilidioksidin määrää. Tämän lisäksi lihan kasvatus ja maatalous tuottavat myös paljon dityppioksidia sekä metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi, mutta lyhytikäisempi kasvihuonekaasu. Kun nämä otetaan mukaan laskelmiin, ilmastoa lämmittävä vaikutus voi olla jo 0,44 astetta.
Lihan kulutus henkilöä kohti on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Vuonna 1961 ihmiset söivät keskimäärin 23 kiloa lihaa vuodessa, kun nyt lihaa kuluu 43 kiloa per henkilö. Samalla lihantuotanto on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin väestönkasvu. Vuodesta 1961 lihantuotanto on noin viisinkertaistunut.
Meidän suomalaisten lihankulutus on varsin tarkasti linjassa raportin havaintojen kanssa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen raportin mukaan suomalaiset söiväthttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005767102.html yhteensä noin 40 kiloa lihaa vuodessa. Luku tarkoittaa kypsän lihan määrää, ja siitä on siis poistettu luut ja huomioitu paistohävikki.
Oxfordin tutkijoiden raportin mukaan lihansyönti näyttää joissakin länsimaissa jo saavuttaneen lakipisteensähttps://www.theguardian.com/environment/2018/jul/19/rising-global-meat-consumption-will-devastate-environment. Esimerkiksi Britanniassa se on jopa hieman vähentynyt viime vuosina.
Kehittyvissä maissa lihan kulutus kasvaa voimakkaasti. Eniten lihaa maailmassa syövät kiinalaiset, noin kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa. Maailmanlaajuisestihttps://d2ufo47lrtsv5s.cloudfront.net/content/sci/361/6399/eaam5324/F1.large.jpg?width=800&height=600&carousel=1 lihaa syödään 30 miljoonaa tonnia eli 30 miljardia kiloa vuodessa.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioihttp://www.fao.org/fileadmin/templates/esa/Global_persepctives/world_ag_2030_50_2012_rev.pdf, että lihan kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti jopa 76 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Siipikarjaa syödään kaksi kertaa niin paljon kuin nykyään, naudanlihan kulutus nousee 69 prosenttia ja sianlihan 42 prosenttia.
”Kyse on isosta huolenaiheesta jo nyt, ja jos lihankulutus kasvaa, siitä tulee massiivinen ongelma”, varoittaa epidemiologian professori Timothy Keyhttps://www.hs.fi/haku/?query=timothy+key Oxfordin yliopistosta The Guardianhttps://www.theguardian.com/environment/2018/jul/19/rising-global-meat-consumption-will-devastate-environment -lehdessä.
Karjatalous uhkaa myös luonnon monimuotoisuutta, kun metsiä raivataan peltojen ja laidunten tieltä. Mittakaavaa voi suhteuttaahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html siihen, että maapallon kaikkien nisäkkäiden massasta 60 prosenttia on ihmisen karjaeläimiä kuten nautoja ja sikoja ja 36 prosenttia on ihmisiä.
Ihmisen ruoaksi kasvatetaan ja teurastetaan vuodessa lähes 60 miljardia kanaahttps://www.theguardian.com/environment/2016/aug/31/domestic-chicken-anthropocene-humanity-influenced-epoch.
Onkin jopa ehdotettuhttps://www.theguardian.com/environment/2016/aug/31/domestic-chicken-anthropocene-humanity-influenced-epoch, että ympäri maailmaa kertyvät ja ennen pitkää fossiloituvat kananluut olisivat tulevaisuuden arkeologeille kiistaton merkki ajasta, jolloin ihminen valjasti koko planeetan palvelemaan itseään.
Sen ydinhavainto on, että lihansyönti kasvaa maapallolla jatkuvasti kestämättömällä tahdilla.
”On vaikea nähdä, miten planeetta voisi ylläpitää yli kymmentä miljardia ihmistä ilman vakavia ympäristövaikutuksia sellaisilla lihamäärillä, joita vauraissa länsimaissa kulutetaan”, tutkijat kirjoittavat raportin johtopäätöksissä.
Karjatalous vaatii valtavia määriä vettä ja peltoalaa, ja sen osuus ihmisen toiminnan tuottamista vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 15 prosenttia.
Lihansyönnillä ja karjataloudella viitataan raportissa ja tässä jutussa kaikkeen ruoaksi kasvatettuun lihaan.
Nykytahdilla jatkuva karjatalous lämmittää laskelmien mukaan ilmastoa vuosisadan loppuun mennessä noin 0,1 astetta, jos katsotaan pelkkää hiilidioksidin määrää. Tämän lisäksi lihan kasvatus ja maatalous tuottavat myös paljon dityppioksidia sekä metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi, mutta lyhytikäisempi kasvihuonekaasu. Kun nämä otetaan mukaan laskelmiin, ilmastoa lämmittävä vaikutus voi olla jo 0,44 astetta.
Lihan kulutus henkilöä kohti on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Vuonna 1961 ihmiset söivät keskimäärin 23 kiloa lihaa vuodessa, kun nyt lihaa kuluu 43 kiloa per henkilö. Samalla lihantuotanto on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin väestönkasvu. Vuodesta 1961 lihantuotanto on noin viisinkertaistunut.
Meidän suomalaisten lihankulutus on varsin tarkasti linjassa raportin havaintojen kanssa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen raportin mukaan suomalaiset söiväthttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005767102.html yhteensä noin 40 kiloa lihaa vuodessa. Luku tarkoittaa kypsän lihan määrää, ja siitä on siis poistettu luut ja huomioitu paistohävikki.
Oxfordin tutkijoiden raportin mukaan lihansyönti näyttää joissakin länsimaissa jo saavuttaneen lakipisteensähttps://www.theguardian.com/environment/2018/jul/19/rising-global-meat-consumption-will-devastate-environment. Esimerkiksi Britanniassa se on jopa hieman vähentynyt viime vuosina.
Suomessa lihankulutus on hienoisessa kasvussa, mutta pysyi viime vuonna jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2016. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi meillä viime vuonna kuusi prosenttia ja naudanlihan kulutus prosentin verran, mutta sianlihan kulutus väheni neljä prosenttia, kertoo Lukenhttps://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ raportti.”Kyse on isosta huolenaiheesta jo nyt, ja jos lihankulutus kasvaa, siitä tulee massiivinen ongelma.”
Kehittyvissä maissa lihan kulutus kasvaa voimakkaasti. Eniten lihaa maailmassa syövät kiinalaiset, noin kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa. Maailmanlaajuisestihttps://d2ufo47lrtsv5s.cloudfront.net/content/sci/361/6399/eaam5324/F1.large.jpg?width=800&height=600&carousel=1 lihaa syödään 30 miljoonaa tonnia eli 30 miljardia kiloa vuodessa.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioihttp://www.fao.org/fileadmin/templates/esa/Global_persepctives/world_ag_2030_50_2012_rev.pdf, että lihan kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti jopa 76 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Siipikarjaa syödään kaksi kertaa niin paljon kuin nykyään, naudanlihan kulutus nousee 69 prosenttia ja sianlihan 42 prosenttia.
”Kyse on isosta huolenaiheesta jo nyt, ja jos lihankulutus kasvaa, siitä tulee massiivinen ongelma”, varoittaa epidemiologian professori Timothy Keyhttps://www.hs.fi/haku/?query=timothy+key Oxfordin yliopistosta The Guardianhttps://www.theguardian.com/environment/2018/jul/19/rising-global-meat-consumption-will-devastate-environment -lehdessä.
Karjatalous uhkaa myös luonnon monimuotoisuutta, kun metsiä raivataan peltojen ja laidunten tieltä. Mittakaavaa voi suhteuttaahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html siihen, että maapallon kaikkien nisäkkäiden massasta 60 prosenttia on ihmisen karjaeläimiä kuten nautoja ja sikoja ja 36 prosenttia on ihmisiä.
Ihmisen ruoaksi kasvatetaan ja teurastetaan vuodessa lähes 60 miljardia kanaahttps://www.theguardian.com/environment/2016/aug/31/domestic-chicken-anthropocene-humanity-influenced-epoch.
Onkin jopa ehdotettuhttps://www.theguardian.com/environment/2016/aug/31/domestic-chicken-anthropocene-humanity-influenced-epoch, että ympäri maailmaa kertyvät ja ennen pitkää fossiloituvat kananluut olisivat tulevaisuuden arkeologeille kiistaton merkki ajasta, jolloin ihminen valjasti koko planeetan palvelemaan itseään.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Liharuoka Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Tiede Seuraa
- Niko Kettunen Seuraa
- Sanoma Pro Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24