Tiede

Olemme kohta kaikki likinäköisiä, kun tuijotamme pientä ruutua sisätiloissa – ulkoilu auttaa, mutta yllättävästä syystä

Singaporessa ja Taiwanissa lapsilla on kokeiltu jo silmätippojakin hidastamaan taittovian etenemistä.

Likinäköisyys lisääntyy niin hurjasti kehittyneissä maissa, että vuosisadan puolivälissä maailman kymmenestä miljardista ihmisestä joka toinen on likinäköinen. Heistä voimakkaasti likinäköisiä on liki miljardi, arvioidaan laajassa katsauksessa Ophtalmology-tiedelehdessä.

Erityisen likinäköisiä ovat itäisen Aasian vauraat alueet. Soulissa ja Singaporessa jo nyt yli 90 prosenttia kaksikymmentävuo­tiaista tarvitsee silmälasit. Läntisessä Euroopassa arviolta joka toinen nuori aikuinen eli 25–29-vuotias on likinäköinen.

Likinäköisen silmämuna kasvaa liian pitkäksi syvyyssuunnassa. Se painaa ja venyttää verkkokalvoa, joka altistuu näin repeytymille ja voi irrota. Verkkokalvo on valoherkkien hermosolujen valkokangas silmän takaseinällä.

Voimakkaan likinäköisyyden – eli yli 5–6 diopterin miinuksen – yleistyminen huolestuttaa silmälääkäreitä. Likinäköiset kärsivät muita enemmän kaihista, ikääntymisestä johtuvasta verkkokalvon rappeumasta ja silmänpainetaudista eli glaukoomasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syitä likinäköisyyden yleistymiseen on tutkittu, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Se vaikuttaa yhä varmemmin modernin elämäntavan vaivalta, koska perimä selittää sitä vain osin.

Lukeminen ja jatkuva lähityöskentely lisäävät nykyisen käsityksen mukaan likitaitteisuutta, kuten myös sisällä oleskelu ja valon vähäisyys.

”Varhain aloitetun koulunkäynnin on todettu selvästi lisäävän likinäköisyyttä. Siihen ei ole kiinnitetty huomiota, kun suunnitellaan koulutuksen varhentamista”, sanoo vuosikymmeniä asiaa tutkinut silmälääkäri dosentti Olavi Pärssinen.

Hän havaitsi jo vuonna 1986, että suomalaisista 26-vuotiaista ylioppilaista likinäköisiä oli 63 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista. Hän arvioi suomalaisten likinäköisyyden tämän jälkeen vain lisääntyneen.

Likinäköisyyttä lisäävät etenkin Aasian vaurailla alueilla kova pänttääminen jo lapsena sekä älylaitteisiin liimautuminen.

”Kun seuraa lapsia, niin tuntuu, että kännykkä tai läppäri on ahkerassa käytössä. Pitäisin sitä selvänä riskinä likinäköisyydelle”, Pärssinen sanoo.

Varmasti ei tiedetä, miksi lähityöskentely lisäisi likinäköisyyttä.

Nyt tutkitaan muun muassa, voisiko likinäköisyyttä lisätä se, että lähelle katsellessa vain tarkan näön keskukseen tulee tarkka kuva ja muualle epätarkka. Se käynnistää jostain syystä silmässä pituuskasvun mekanismin.

”Se on havaittu eläinkokeissa. Silmä saattoi kasvaa pituutta jopa vain toiselta laidalta, kun sumennettu kuva kohdistettiin tälle laidalle”, professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta sanoo.

Jos likinäköisyyden syy on lukemisen ja lähityöskentelyn lisääntyminen, vaivaa on vaikea ehkäistä. Koulutusta tuskin voi vähentää eikä tietokoneella työskentelyäkään.

Likinäköisyyttä pitää joka tapauksessa ehkäistä ajoissa lapsena. Se alkaa Uusitalon mukaan tyypillisesti 7–15 vuoden ikäisenä. Mitä aiemmin se alkaa, sitä voimakkaammaksi se kehittyy.

Jo Pärssisen vuosien takainen väitöskirja totesi, että runsas lähityöskentely lisäsi koululaisten likinäköisyyden esiintyvyyttä ja runsas ulkoilu vähensi sitä.

Sama on sittemmin havaittu lukuisissa arvovaltaisissa lehdissä julkaistuissa seurantatutkimuksissa niin länsimaissa kuin Kiinassakin.

Arkijärkeen käy oivasti se, että ulkona avarassa maisemassa juoksennellessa silmä kehittyy normaalimmaksi kuin ruutua tuijottaessa sisällä.

Syy ei silti välttämättä ole maiseman avaruus tai suppeus.

Ulkoilun hyöty voi liittyä niin sanottuun valoteoriaan. Sen mukaan likinäköisyyttä ehkäisee se, että oleskellaan paljon luonnonvalossa.

Silmä toimii kuin kameran linssi. Runsaassa valossa silmän mustuainen on pieni, jolloin syväterävyys on iso. Syväterävyyttä riittää verkkokalvon reunoille, eikä silmän tarvitse terävöittää kuvaa kasvamalla pituutta.

Kiinalainen tutkimus myös havaitsi, että likinäköisyys eteni lapsilla kesällä hitaammin kuin talvella.

Valoteoriaa tukee kansainvälinen tuore tutkimuskatsaus likinäköisyyden geneettisestä taustasta. Likinäköisyyteen liittyviä geenejä tunnetaan 161. Geenimuunnoksia havaittiin kaikissa silmän kymmenessä solutyypissä.

”Valoteoria voi pitää paikkansa. Likinäköön liittyvät erityisesti geenimuutokset soluissa, jotka vastaavat valon havaitsemisesta ja käsittelystä. Siitä voi päätellä, että valon määrä ja etenkin sen puute altistavat likinäköisyydelle”, sanoo geenikartoitukseen osallistunut professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

Likinäköisyyden geneettinen tausta on silti monimutkainen. Aasiassa voi olla alttiutta likinäköisyydelle, joka sitten toteutuu kurinalaisesti lähityötä tekevissä väestöissä.

Geenit selittävät Lehtimäen mukaan vain 8–10 prosenttia likinäköisyydestä. Sattumoisin sen verran saattoi olla likinäköisiä Suomessa edellisen vuosisadan alussa, kun koulutus ja lähityöskentely oli vähäisempää, Pärssinen toteaa.

Jos muut keinot loppuvat, likinäköisyyteen voi kokeilla lääkkeitä. Yksi on atropiini, joka tunnetaan ainakin armeijassa hermokaasun vastamyrkkynä.

Sen on todettu hidastavan likinäköisyyden kehittymistä lapsilla. Atropiinia on tiedelehti Naturen tuoreen katsauksen mukaan kokeiltu lapsilla laimeina tippoina muun muassa Singaporessa ja Taiwanissa. Tulokset ovat olleet hyviä.

Atropiini laajentaa mustuaista, jolloin ihminen ei pysty tarkentamaan kovin lähelle. Siksi silmämunalle ei tule tarvetta kasvaa pituutta tarkan kuvan saamiseksi.

Atropiinilla on kuitenkin sivuvaikutuksia, kuten altistuminen häikäisylle, kun mustuainen ei supistu. Tällöin silmä altistuu myös haitalliselle ultra­violetille valolle. Lääke voi aiheuttaa pahoinvointia.

”Atropiinitippoja saaneet lapset eivät pysty normaaliin lähitarkennukseen ja joutuvat jopa käyttämään silmälaseja, jos haluavat tarkentaa katseensa” Uusitalo sanoo.

Suomessa atropiinia ei ole hänen mukaansa käytetty sivuvaikutusten takia. Eikä sille ole täällä samaa tarvetta, koska likinäköisyys ei ole niin yleistä kuin Aasiassa.

Keskushemoston välittäjä­aineen dopamiinin on havaittu koe-eläimillä estävän silmän pituuskasvua. Dopamiinilla on haittavaikutuksia, eikä sen tehosta ole kliinistä näyttöä. Sama pätee D-vitamiiniin, jonka saantia ulkoilu lisää.


Mekaaninen keino hillitä likinäköisyyttä on panna silmiin yöksi kovat piilolinssit, jotka muokkaavat silmän uloimman kerroksen muotoa.

Se korjaa taittovikaa, jos linssejä käytetään säännöllisesti. HS:n toimittaja kokeili linssejä joitakin vuosia sitten – näkö tarkentui, mutta käyttö oli vähän epämukavaa.

Kiinassa näitä ortokeratologisia linssejä on kokeiltu lapsilla hidastamaan likinäköisyyden kehitystä. Joidenkin tutkimusten mukaan se toimii. Lapsilla käyttö voi olla hankalaa. Siihen liittyy Pärssisen mukaan myös hankauma- ja tulehdusriski.

Vaikka likinäköön ei ole helppoa keinoa, näköä kannattaa korjata oikein määrätyillä silmälaseilla. Likinäköisyyden vajaa korjaus pahentaa taittovikaa.

”Joskus on ajateltu, että käyttämällä vähän tarvetta heikompia miinuslaseja voitaisiin korjata likinäköisyyttä. Havaintojen mukaan käy juuri päinvastoin”, Uusitalo sanoo.

Se on silti varmaa, että likinäköisyyden juurisyytä eli liian pitkää silmämunaa ei voi korjata leikkauksella. Soikeaa silmämunaa ei saa enää pyöreäksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    2. 2

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    3. 3

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    5. 5

      The Eaglesin kokoelmalevy nousi kaikkien aikojen myydyimmäksi albumiksi – Michael Jackson jäi taakse

    6. 6

      Kirjeenvaihtajan kommentti: Oikeustaju on koetuksella yksityistämisien takia Britanniassa – Vankila on rappiolla, junat eivät kulje ja vesi maksaa maltaita

    7. 7

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    8. 8

      Ihmisoikeusjärjestö: Vietnamilaiset lapsiorjat työskentelevät Lontoon laittomilla kannabisviljelmillä

    9. 9

      Sierra Leonen presidentti haluaa maan lapset ilmaisen koulutuksen piiriin – Vanhempia uhkaa jopa vankeus, jos lapsi jää kotiin

    10. 10

      Helsinkiläinen keksijä matkasi saunalla Tallinnaan – ”Hurja meno, mutta on grillattu ja saunottu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    3. 3

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    4. 4

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    5. 5

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    6. 6

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    7. 7

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    8. 8

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – Osa vaurioista syntyi mahdollisesti takaa-ajossa

    9. 9

      New York Times: #metoo-johto­hahmo Asia Argento maksoi satoja­tuhansia dollareita häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle miehelle

    10. 10

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    2. 2

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    4. 4

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    5. 5

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    6. 6

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    7. 7

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    8. 8

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    9. 9

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    10. 10

      ”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista” – HS ajoi 700 kilometriä nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvitti, kuinka suomalaiset ohittelevat

    11. Näytä lisää