Tiede

Tutkijaryhmä selittää uudella tavalla Suomen murrealueet – Luonnonolojen synnyttämät kulttuurikuplat eriyttivät puhetavat

Savolaiskiila syntyi Pohjanmaalle, koska kaskiviljelyä harjoittaneiden savon puhujien oli helpompi siirtyä uusille alueille.

Suomalainen menee metsään, mehtään, mettään tai messään riippuen siitä, missä päin hän asuu.

Maamme murrejako on syntynyt osaksi luonnonolojen vaikutuksesta, ehdottaa nyt ryhmä kielitieteen ja biologian tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Varhaiset suomalaiset ovat kehittäneet toistaan eroavia tapoja sopeutua paikallisiin oloihin ja hankkia niistä elantonsa. Tutkijoiden hypoteesin mukaan esimerkiksi erilaiset tavat viljellä maata ovat johtaneet yhteisöjen eriytymiseen, niin että myös niiden kielet erkaantuvat.

Tämä tuottaa murteita ja myöhemmin jopa kokonaisia uusia kieliä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Mekanismi voisi olla se, että jos ympäristön erot ovat suuria, ihmiset eivät ole niin paljon tekemisissä kuin, jos he elävät samanlaisissa ympäristöoloissa. Myös muuttoliike on voinut muotoutua luonnonolojen mukaan ”, selittää evoluutiobiologian tutkija Terhi Honkola Turun yliopistosta.

Ryhmien väliset kontaktit ja kommunikaatio saattavat ylläpitää yhteisöjen samankaltaisuutta ja pienentää murre-eroja.

Voisi helposti luulla, että maantieteellinen läheisyys lähentää puheenparsia.



Yllättävä havainto ryhmän tutkimuksessa kuitenkin oli, että koko Suomen murrejaossa maantieteellisellä etäisyydellä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, miten erilaisia murteet ovat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vierekkäisiin murrealueisiin kuuluvat voivat puhua hyvin erilaista murretta. Toisaalta samanlaista murretta voivat puhua ihmiset, jotka elävät eri puolilla maata.

Jyrkkä murreraja kulkee esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan murteen ja niin sanotun savolaiskiilan välissä, vaikka puhujat elävät vieretysten.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Etelä-Pohjanmaalla tiettyjen sanojen lopputavuissa esiintyy h: Menthijn toishen kylähän. Kyläs eteläpohjalaisia voi olla seittemän. He ovat myös ittekseen, kun ovat omissa oloissaan.

Savolaiskiilalla tarkoitetaan aluetta, jossa puhutaan Keuruun ja Evijärven välimurteita.

Evijärvellä savolaisuuden paljastaa se, että sikäläiset sanovat pijän ja kuvon, kun he pitävät tai kutovat. Jos he eivät ehdi tehdä jotain, he sanovat em minä jouva.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Savolaiskiila muodostui, kun savolaiset lähtivät kotikonnuiltaan länteen ja asuttivat Etelä-Pohjanmaan järviseudun 1600-luvulla.

Tilaisuuden levittäytymiseen antoi se, että savolaisten harjoittama kaskiviljely mahdollisti siirtymisen uusille asuinalueille helpommin kuin lännessä harjoitettu peltoviljely. Kaskiviljelijät raivasivat ja lannoittivat pellon polttamalla metsän.

”Ihmisten kulttuuri on vaikuttanut siihen, millaisille alueille he ovat olleet valmiita siirtymään”, selittää suomen kielen yliopistonlehtori Unni-Päivä Leino Tampereen yliopistosta.

Myös Kaakkois- ja Pohjois-Suomessa puhutaan melko samanlaisia murteita, vaikka puhujat asuvat kaukana toisistaan.

Suomen murteet ovat tiettävästi kehittyneet tuhannen viime vuoden aikana, kun puhujat ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta eri puolille maata.

On esitetty, että tuhat vuotta sitten esisuomenkieliset asutukset sijaitsivat Turun seudulla Varsinais-Suomessa, Kokemäenjoen ja Hämeen järvialueella, Mikkelin seudulla ja Laatokan rannalla. Muualla puhuttiin saamelaiskieliä.

Kaskenpoltto on tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen tekijä, joka selittää ajan oloon kehittynyttä jakoa itä- ja länsimurteisiin.

Kaskeamista harjoitettiin niin lännessä kuin idässä. Kuitenkin lännessä lähinnä raivattiin peltoja lehtimetsistä ja siirryttiin pian pysyvien peltojen viljelyyn.

Itä-Suomessa sen sijaan kaskenpoltto jatkui kauemmin. Läntiset viljelytekniikat eivät välttämättä sopineet sikäläisiin oloihin. Viljelty kaskiruis ja kaskeamisen menetelmät tuotiin idästä, sillä ne soveltuivat paremmin Itä-Suomen vaikeampaan maastoon.

Itä- ja länsimurteiden lisäksi kolmas suuri kupla löytyy pohjoisesta. Myös pohjoiset murteet on saattanut erottaa omaksi ryhmäkseen elinkeinojen erilaisuus. Karjatalous, metsästys ja kalastus soveltuivat Pohjois-Suomen oloihin paremmin kuin peltoviljely.

Murrerajan pohjoispuolella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet ovat sanastoltaan lähellä Kainuun murretta.

”Vaikka Kainuun alkujaan asuttivat savolaiset, kontakteja rannikolle on ollut turkis- ja tervakaupan vuoksi niin paljon, että ne ovat lähentäneet näitä murteita toisiinsa”, Leino sanoo.

Elinkeinot tavallaan sulkivat itä-, länsi- ja pohjoismurteiden puhujat omiin kupliinsa. Elinkeino on tutkijoiden mukaan kulttuurinen sopeutuma, joka muistuttaa eläinlajien sopeutumista omaan ympäristöönsä.

”Luonnonmaantiede vaikuttaa siihen, millainen maanviljely tai elinkeino on ollut mahdollista, helppoa ja luontevinta”, Leino sanoo. Kun on kerran omaksuttu tietyt toimeentulon tavat, niistä ei hevin luovuta.

”Voi olla, että suuremmalla todennäköisyydellä pysytään vanhassa kuin kokeillaan jotain uutta”, Honkola pohtii.

Suomen verrattain pienetkin ympäristöerot ovat riittäneet synnyttämään kulttuurisia saarekkeita. Ei tarvita vuorta, kanjonia, merta tai suurta jokea, joilla on muualla maailmassa selitetty kielten erkaantumista.

Tutkimuksessaan Honkola, Leino ja heidän työtoverinsa tarkastelivat Suomen murretilannetta 1920-luvulla. Silloinen murrekartta perustui professori Lauri Kettusen keräämään, koko maan kattaneeseen aineistoon.

Tutkijat vertasivat murrejakoa tietoaineistoihin maaperästä, vesistöistä ja muista ympäristöoloista sekä entisaikain maatalouskulttuurin piirteistä, kuten kaskenpoltosta ja savupirteistä.

Erot ympäristössä ja kulttuurissa selittivät yli puolet vaihtelusta murrealueiden välillä. Maantieteellisellä etäisyydellä taas ei ollut paljonkaan painoa.

Etäisyydet laskettiin linnuntietä pitkin. Mahdollisuus kontakteihin ihmisten välillä ei kuitenkaan välttämättä riipu niinkään välissä olevista kilometreistä kuin siitä, miten kulkukelpoista välissä oleva maasto on.

Metsä oli ennen vanhaan usein ryteikköä, jonka läpi oli vaikea päästä. Vesistöjä myöten oli helpompi kulkea, sulan aikaan veneillä ja talvisin jäätä pitkin.

Ryhmällä onkin jo tekeillä uusi tutkimus, jossa he ottavat huomioon liikkumisen helppouden tai vaikeuden.

Alustavat tulokset vaikuttavat yllättäviltä. Suomeen rakennettiin 1500-luvulla tieverkosto, mutta sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta murteiden erilaisuuteen tai samankaltaisuuteen.

”Tieverkko on verrattain myöhäistä perua, ja voi olla, että murteet ovat syntyneet jo sitä ennen”, Honkola aprikoi.

Tiestöä tärkeämpiä näyttävät olleen ennen kaikkea harjut. Jäätiköiden sulaessa muodostuneet hiekka- ja soraharjut ovat olleet puustoltaan suhteellisen harvoja ja tarjonneet kulkureittejä.

Korjaus 19.9. klo 13.25: Kaskiviljely helpotti savon puhujien siirtymistä uusille alueille, ei kasviviljely.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Murteet
  • Kieli
  • Tiede
  • Mikko Puttonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autoilijalta vaaditaan nyt suuria muutoksia: Työryhmä tekisi autoilusta niin kallista, että kaikki vaihtaisivat menopeliä

    2. 2

      Angela Merkel katseli punaiselta matolta, kun lapsilukko sulki Theresa Mayn autoonsa – tämä oli paras brexit-vertauskuva ehkä ikinä

    3. 3

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    4. 4

      Miestä epäillään lapsen murhasta Nurmijärvellä

    5. 5

      Räjähdysmäisellä tulipalolla Käpylässä tehdystä murhan yrityksestä epäilty mies jatkaa pakoaan, poliisi julkaisi nimen – ”Kiinnisaaminen välttämätöntä”

    6. 6

      Pitäisikö ylipainon vuoksi sairastuneen maksaa hoito itse? Tutkija uskoo tietävänsä ainoan keinon, jolla koko kansa saadaan laihtumaan

      Tilaajille
    7. 7

      Tämä Strasbourgin ammuskelusta tiedetään: Kuolonuhreja on kolme, tekijää etsitään yhä ja pormestarin mukaan kyseessä oli ”kiistatta terrori-isku”

    8. 8

      Koiran käytöshäiriöillä ja ihmisen mielen­terveysongelmilla on yllättävä yhteys, paljastaa väitöstutkimus

    9. 9

      HS-raati löysi viiden tähden jouluviinin – Portugalin punaviineissä on joulupöytään sopivaa täyteläisyyttä ja kiehtovaa aromikkuutta

      Tilaajille
    10. 10

      Kela teki virheen – Nyt odotamme ja pyydämme ymmärrystä lapsilta, laskuttajilta sekä vuokranantajalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    2. 2

      Tämä Strasbourgin ammuskelusta tiedetään: Kuolonuhreja on kolme, tekijää etsitään yhä ja pormestarin mukaan kyseessä oli ”kiistatta terrori-isku”

    3. 3

      Käpylän räjähdysmäistä tulipaloa tutkitaan murhan yrityksenä – Poliisi julkaisi kuvan epäillystä, jonka uskotaan heittäneen asuntoon poltto­pullon

    4. 4

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    5. 5

      Kauppakeskus Redi aikoo nyt ratkaista ongelmat 30 000 euron kilpailulla – Miksi ei vain piirretä nuolia lattiaan?

    6. 6

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    7. 7

      Oulun seksuaalirikoksesta etsitty mies otettiin kiinni Saksassa

    8. 8

      Saksalaislehti: Vladimir Putinin henkilö­kortti löytyi Stasin arkistosta

    9. 9

      Miss Norja esiintyi Miss Universum -kilpailussa saamenpuvussa, ja saamelaiset osoittivat suosiotaan: ”Olen erittäin ylpeä”

    10. 10

      Suomeen rekisteröitiin uusi maahanmuutto­vastainen puolue

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    9. 9

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    10. 10

      Kahden eri miehen epäillään yrittäneen suistaa linja-auton tieltä kahdella paikkakunnalla – Bussiyhtiön toimitusjohtaja kertoo HS:lle, mitä Uuraisilla tapahtui 85 kilometrin tuntivauhdissa

    11. Näytä lisää