Anna joululahja, joka on aina ajankohtainen

– Tilaa lahjaksi Hesari

Tiede

Viljelysmaa voisi sitoa hurjasti hiiltä ilmasta – salaisuus on tuttu Suomen metsistä, mutta liika lannoitus näivettää sen

Ilkka Herlinin Qvidja ja sata muuta suomalaista tilaa osallistuvat tutkimukseen, jossa pelloista ja laitumista muokataan tehokkaita hiilivarastoja.

Haluaisitko vaihteeksi lukea toivoa herättävän kirjoituksen ilmastonmuutoksesta, Suomen maataloudesta ja Itämeren tilasta? Se on tässä.

Toivon kipinä kytee maan alla, ja sitä kutsutaan mikrobien hiilipumpuksi. Kyse on tapahtumasarjasta, jossa sienet ja bakteerit sitovat hiiltä pysyvästi maaperään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mekanismin kuvasivat soveltavan ekologian professori Chao Liang Kiinan tiedeakatemiasta ja hänen kaksi kollegaansa Nature Microbiology -lehdessä kesällä 2017.

Artikkeli on jo mullistanut maaperätiedettä, ja mikrobien hiilipumppu voi muuttaa maailmaa. Sen avulla saatetaan vielä hillitä maapallon lämpenemistä, vähentää ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesiin ja parantaa maan tuottavuutta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nykyisin ihmisen toiminnasta syntyy joka vuosi kymmenen miljardia tonnia hiilipäästöjä. Niistä 2,5 miljardia tonnia liukenee valtamerten pintaveteen ja kuluu levien yhteyttämiseen.

Suunnilleen yhtä suuren annoksen imevät maailman metsät, muu kasvillisuus ja maaperä. Loppu jää ilmakehään lämmittämään ilmastoa.

Maapallon keskilämpötila ei saa nousta 1,5 astetta esiteollisen ajan tasosta, jos vakavilta seurauksilta halutaan välttyä, toteaa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tuoreessa raportissaan. Tämä vaatii hiilidioksidipäästöjen lopettamista vuoteen 2050 mennessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Yleinen johtopäätös on, että tavoitetta ei saavuteta pelkästään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmakehään jo kulkeutunutta hiiltä on jotenkin saatava sieltä pois”, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitoksesta.

Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin on olemassa tekniikoita, mutta ne ovat kalliita ja niihin sisältyy riskejä. Halvempia ja turvallisempia ovat niin sanotut luonnolliset ilmastoratkaisut, kuten hiilen sitominen viljelysmaihin, metsittäminen ja soiden suojelu.

Ekologi Bronson Griscom ja hänen kollegansa laskivat lokakuussa 2017 Pnas-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa, kuinka suuri vaikutus näillä pehmeillä hiilensitomiskeinoilla voisi olla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Laskelman mukaan maapallon viherryttäminen 20:llä eri tavalla voisi kattaa 37 prosenttia niistä toimista, joita lämpötilan nousun pitäminen alle kahdessa asteessa vaatii vuoteen 2030 mennessä.

Lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5:een tai enintään kahteen asteeseen sovittiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vastaava vaikutus saataisiin, jos öljyn poltto lopetettaisiin koko maailmassa kertalaakista, havainnollistaa The Guardian -lehti.

Peltoihin ja laitumiin voidaan säilöä niin paljon hiiltä, että se tarkoittaisi viidesosaa ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämistä luonnollisista maankäytön ratkaisuista. Osuus nousee neljäsosaan, jos huomioidaan vain hinnaltaan edulliset vihreät keinot, arvioivat tutkijat.

Ranska ehdotti Pariisin ilmastokokouksessa, että kaikki valtiot pyrkisivät kasvattamaan viljelymaiden hiilivarastoa neljällä promillella vuosittain. Ranskalaisten asiantuntijoiden mielestä tämä riittäisi poistamaan ylimääräisen hiilen ilmakehästä.

Toistaiseksi ei tiedetä tarkalleen, miten tavoitteeseen päästäisiin. Sitä tutkitaan eri puolilla maailmaa. Monessa hankkeessa tärkeä rooli on mikrobien hiilipumpulla – vaikka kukaan ei vielä tunne sen toimintaa kovin hyvin.

Mekanismi löytyi, kun Liangin ryhmä kokosi yhteen tutkimustuloksia ja havaitsi, että suuri osa maassa olevasta, mineraaleihin sitoutuneesta vanhasta hiilestä on peräisin sienistä ja bakteereista.

Nämä mikrobit syövät kuihtunutta kasviainesta ja rakentavat siitä omaa biomassaansa. Kun ne kuolevat, niiden soluseinien rakenteet säilyvät maassa pitkään.

”Mikrobien jäänteet ja niiden tuottamat yhdisteet sitoutuvat tiukasti maaperän mineraaleihin. Maaperän hiili on jatkumo yhdisteitä, jotka hajoavat päivien ja vuosien aikana. Mineraaleihin sitoutunut hiili voi olla jopa tuhansien vuosien ikäistä”, kertoo apulaisprofessori Kristiina Karhu Helsingin yliopistosta.



Ennen ajateltiin, että maaperän hiili muodostuu lähinnä hajoamattomista ja eriasteisesti hajonneista kasvinjäänteistä. Ilmastonmuutoksen tutkijat eivät keskittyneet siihen, mitä maahan jää.

Mikrobien toiminnan kahdesta puolesta he tutkivat lähinnä sitä, paljonko hiilidioksidia kasvijätteen hajottajat vapauttavat hengityksensä mukana ilmaan.

Nyt on ymmärretty, kuinka tärkeä maaperän hiilivarasto ovat mikrobien kuollessaan jälkeen jättämät yhdisteet.

Liskin mukaan tähänastiset arviot viljelymaiden hiilensidontakyvystä on tehty olettaen, ettei sitä pystytä parantamaan. Liang kollegoineen kehitti päinvastaisen hypoteesin: jos maata muokataan sienivaltaisemmaksi, se imee enemmän hiiltä.

Jotta näin kävisi, maahan pitää lisätä nimenomaan mykorritsoja eli sienijuuria. Ne tekevät maasta muruista, ja maamurujen sisällä säilyy paljon hiiltä.


Moni on kuullut sienten ja puiden symbioosista. Samanlainen molemmille hyödyllinen yhteis­elo on tavallista myös viljelykasvien ja keräsienijuurten kesken. Sieni antaa kasville maasta ottamiaan ravinteita ja saa kasvilta hiiliyhdisteitä.

Viljelykasvien jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että ne osaavat liittoutua sienen kanssa. Lisäksi mykorritsat näivettyvät tarpeettomina, jos peltoon lisätään liukoisia tai nopeasti liukenevia keinolannoitteita. Maan muokkaus puolestaan rikkoo sienirihmastoja.

Suomessa on meneillään laaja Carbon Action -hanke, joka mittaa ja mallintaa maan hiilivaraston muutoksia ja kehittää menetelmiä hiilen sitomiseksi viljelymaihin.

Mukana on satakunta maatilaa ja tutkijoita Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Helsingin yliopistosta sekä Sitra. Työtä koordinoi Ilmatieteen laitos.

Verkoston ovat luoneet Itämerta puolustava Baltic Sea Action Group -säätiö sekä kaksi sen perustajista, Suomen rikkaimpiin ihmisiin kuuluva Ilkka Herlin ja hänen puolisonsa Saara Kankaanrinta.

He ostivat vuonna 2014 Paraisilla sijaitsevan Qvidjan tilan, jota on viljelty jo 1400-luvun alkupuolella. Tilan aiemmat isännät ovat nimekkäitä aatelisia Flemingeistä alkaen.

Keskiaikaisen kivilinnan hallitsemaan maisemaan pariskunta perusti koetilan. Siellä ja muilla Carbon Actioniin osallistuvilla tiloilla yritetään lisätä hiilensidontaa pitämällä maa kasvipeitteisenä läpi vuoden.

Etenkin rinnepelloilla paljaasta maasta karkaa hiiltä, koska eroosio hajottaa maan muruja. Hankkeessa peltoja muokataan vain kevyesti eikä myllätä kyntämällä.


Maata parannetaan eloperäisellä aineksella: biohiilellä ja erilaisilla kuidulla, kuten sellutehtaissa syntyvällä nollakuidulla.

Tärkeää on monipuolinen viljelykierto. Samalla pellolla kasvatetaan vuorovuosin viljaa, palko- ja öljykasveja sekä nurmea.


Useiden kasvilajien yhdistämistä nurmessa eli säilörehun tuotannossa kokeillaan. Nykyisin siemenseos koostuu muutamista lajeista, mutta kymmenen lajin sekoitus käyttää pellon resurssit paremmin. Epätavallisina kesinä ainakin jokin laji pärjää.

Yksi hankkeen tavoite on vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Itämerta rehevöittävästä typestä ja fosforista yli kymmenen prosenttia tulee Suomesta, ja suurin kuormittaja on maatalous.

Päästöt eivät ole juuri vähentyneet 2000-luvulla, mutta suunta on käännettävissä, uskoo Juuso Joona. Hän on agronomi, luomuviljelijä ja Carbon Action -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Myös ravinnevalumat vesistöihin vähenevät, jos pelloilla pidetään kasvipeite kasvukauden ulkopuolellakin. Lisäksi runsaasti orgaanista ainesta sisältävä, muruinen ja mikrobeja kuhiseva maa pidättää tehokkaasti vettä.


Pieneliöiden vilkas toiminta liimaa hiukkasia yhteen ja estää typpeä ja fosforia pakenemasta viljelyksiltä.


Joona on kehittänyt omalla Tyynelän tilallaan Joutsenossa jo toistakymmentä vuotta samanlaisia menetelmiä, joita nyt tutkitaan Carbon Action -hankkeessa.

Viime vuosina hän on saanut yhtä suuria ja jopa parempia satoja kuin aiemmin tavanomaisessa tuotannossa, jossa apuna olivat kemialliset lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet.

Amerikkalaisen maailmanlaajuisen analyysin mukaan maissi ja vehnä tuottavat enemmän siellä, missä pelloilla on runsaasti eloperäistä ainesta. Tuloksia esittelevä artikkeli on tarkastettavana Soil-lehdessä.

”Eloperäinen aines parantaa satovarmuutta ja kohentaa maan puskurikykyä ääreviä säitä vastaan”, Joona sanoo. Viime kesän helteillä korostui vedenpidätyksen merkitys, edellisvuoden sateilla veden läpäisykyky.


”Vireä pieneliöstö sitoo hiiltä, hoitaa ravinteiden kierrätystä maassa ja ehkäisee kasvitauteja”, Joona lisää.

Tulevaisuudessa maan hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa muuttua toisellakin tavalla tuottoisaksi. EU:ssa on keskusteltu siitä, että maataloustukia alettaisiin suunnata hiilen varastointiin ja muihin niin sanottuihin ekosysteemipalveluihin.

Ainakin Australiassa, Yhdysvalloissa ja Itävallassa on jo toteutettu ”hiiliviljelyä”, jossa viljelijöille maksetaan korvauksia hiilensidonnasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ilmastonmuutos
  • Maanviljely
  • Tiede
  • Arja Kivipelto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi kuva näyttää, miten julmasti sairaudet kasautuvat Helsingissä – ”Pyrimme löytämään riski­ryhmiä”

    2. 2

      Näissä kymmenessä matkakohteessa jokaisen kannattaisi käydä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    3. 3

      Ainakin yksitoista kuoli ja yli 90 sairastui syötyään hindutemppelin tomaattiriisiä Intiassa

    4. 4

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    5. 5

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    6. 6

      Tuomioistuin Yhdysvalloissa julisti Obamacaren perustuslain vastaiseksi – Trump: ”Suurenmoinen uutinen”

    7. 7

      Mitä ihmettä Euroopassa oikein tapahtuu? ”Hallitseminen on käymässä lähes mahdottomaksi”, sanoo Matti Vanhanen

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    10. 10

      Opetetaanko arkkitehdeille lainkaan värien käyttöä? Uusista kaupunginosista tuli värien ilotulitusta, mutta Helsinkiä elävöittänyt ilmiö voi jäädä lyhytaikaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    2. 2

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    3. 3

      ”Onnistuuko huomenna käteistä 4 000?” – Karhu-ryhmän yli­konstaapelin ja Finnrappel-yhtiön johto­hahmon viestit kertovat vilkkaasta ”säädöstä”

    4. 4

      EU:n kunnianhimoinen maahan­muutto­politiikan uudistus ei etene: Suomi haraa vastaan rajavalvojien lisäämisessä

    5. 5

      Se, että ihmiset tuijottavat, on Julia Fonsenista alentavaa – mutta sitten vastaan tuli mies, joka katsoi juuri oikealla tavalla

    6. 6

      Näissä kymmenessä matkakohteessa jokaisen kannattaisi käydä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    7. 7

      Helsingistä saa vihdoin kunnon pastaa – testasimme annoksen kuudessa ravintolassa, ja yksi ylsi viiteen tähteen

      Tilaajille
    8. 8

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    9. 9

      Ahdistaako tavara, mutta joulu­lahjat pitäisi hankkia? Tässä 86 erinomaista vinkkiä aineettomaksi joululahjaksi

    10. 10

      Aamulehden jutussa punk-yhtye ”Huorasta” sensuroitiin voimasanat bändin nimeä myöten – päätöksen takana oli piikki Suomen mediavalvojalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    6. 6

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tänään – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    9. 9

      Helsinkiläismiehet kehittivät päivässä takuuvarman ratkaisun kauppakeskus Rediin eksyneille

    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää