”Taika­sienten” tehoa masennus­lääkkeenä aletaan kokeilla kansain­välisessä tutkimuksessa – myös Helsingissä, jos lupa heltiää

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on alkamassa historiallinen tutkimushanke, jonka tarkoitus on viimein selvittää, onko psykedeelisistä aineista apua vaikean masennuksen hoidossa.

Suomalainen ryhmä on hankkeessa mukana, jos lupa eettiseltä lautakunnalta heltiää kahden kieltävän päätöksen jälkeen.

Psykedeeleillä tarkoitetaan tajunnantilaa voimakkaasti muuttavia aineita, joita alkuperäiskansat ympäri maailmaa ovat käyttäneet rituaaleissaan tuhansien vuosien ajan. Tunnetuimpia niistä tietyistä sienistä saatavat psilosybiinit ja synteettinen lsd.

Psykedeelit on 1960-luvun villien hippivuosien jälkeen luokiteltu laittomiksi huumeiksi lähes kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Ne eivät kuitenkaan vaurioita elimistöä eivätkä aiheuta fyysistä riippuvuutta, kuten monet muut huumausaineet.

Aineet ovat silti voimakkaita. Ne vaikuttavat aivoissa pääasiallisesti serotoniinireseptoreihin ja aiheuttavat tajunnantilan muutoksia, esimerkiksi visuaalisia harhoja.

Tyypillisesti ihminen erottaa, mikä on todellista ja mikä aineen aiheuttamaa. Maltillisilla annoksilla ei synny varsinaisia hallusinaatioita, joissa todellisuus hämärtyisi täysin.

Psilosybiinin vaikutus kestää 3–6 tuntia. Lsd voi vaikuttaa kymmenenkin tuntia.

Psykedeelit muokkaavat hetkellisesti ajattelua ja voivat saada ihmisen irtautumaan arkiminästään. Juuri tämän takia niistä voisi olla hyötyä vaikeasti masentuneille.

”Masennuksen yksi oire on, että ajatusmallit jäykistyvät ja ajattelu jumiutuu. Aivokuvausten perusteella psilosybiini saattaa löystyttää jumiutuneita aivoyhteyksiä. Kun ajatusmallit vapautuvat hetkeksi, ihminen voi ehkä saada psykologisia ahaa-elämyksiä”, kertoo aivotutkija Mona Moisalahttps://www.hs.fi/haku/?query=mona+moisala.

Moisala ja Turun yliopiston psykiatrian professori Jesper Ekelundhttps://www.hs.fi/haku/?query=jesper+ekelund ovat käynnistämässä koetta, jossa selvitetään psykedeelisen psilosybiinin tehoa masennuksen hoidossa.

Hyksin Psykiatriakeskuksessa Helsingissä tehtävä tutkimus on osa kansainvälistä Compass Pathways -yhtiön hanketta, jossa psilosybiiniä tutkitaan kymmenessä Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa.

Tutkimukseen rekrytoidaan Suomessa 20–40 vapaaehtoista, joilla on todettu keskivaikea tai vaikea masennus. He ovat kokeilleet lääkkeitä ja psykotera­piaa, mutta eivät ole hyötyneet niistä.

Osallistujat saavat annoksen psilosybiiniä valvotuissa olosuhteissa. Henkilöt jaetaan kolmeen ryhmään niin, että osa koehenkilöistä saa 10 milligramman ja osa 25 milligramman annoksen. Kolmas ryhmä saa vain yhden milligramman, joka vastaa käytännössä lumelääkettä.

Koehenkilöt eivät tiedä, mihin ryhmään he kuuluvat, kuten eivät tutkijatkaan kokeen aikana. Tutkimus on siis kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu.

Potilaiden vointia arvioidaan heti kokeen jälkeen ja uudestaan kolmen kuukauden päästä, jolloin selviää, onko hoidosta ollut pitkäaikaista hyötyä.

Aiemmin psilosybiiniä on tutkittu vain pienillä ryhmillä ilman lumekontrollia ja sokkouttamista. Lupaavista tuloksista huolimatta aiemmat tutkimukset eivät siis ole täyttäneet kliinisen tutkimuksen kriteerejä.

Hanke sai viime viikolla Yhdysvalloissa vihreää valoa lääkevirasto FDA:lta. Virasto luokitteli psilosybiinin niin sanotuksi läpimurtohoidoksi. Se tarkoittaa, että virasto pitää mahdollisia hyötyjä niin merkittävinä, että se jouduttaa tutkimusta ja lääkekehitystä nopeammalla lupakäsittelyllä.

Täysin uudenlaisia masennuslääkkeitä ei ole kehitetty vuosikymmeniin, eivätkä nykyiset sovi kaikille.

Psykedeelejä tutkittiin aktiivisesti 1950- ja 1960-luvuilla ja lääkeyhtiö Sandozin ”taikasienistä” valmistamaa Indocybin-lääkettä käytettiin jopa osana psykoterapiaa. Vakavia haittoja ei ilmennyt, mutta ajan kliininen lääketutkimus oli osin niin löperöä, ettei hyödyistäkään saatu kunnon näyttöä.

Villi 1960-luku romutti psykedeelien maineen, kun Harvardin psykologi Timothy Leary https://www.hs.fi/haku/?query=timothy+learyhankki itselleen potkut ja ryhtyi julistamaan lsd:n ilosanomaa.

Learystä tuli aikansa vastakulttuurin näkyvä hahmo ja tajuntaa laajentavasta lsd:stä hippien tunnetuin päihde. 1970-luvulle tultaessa psykedeelit julistettiin laittomaksi lähes kaikkialla maailmassa ja tieteellinen tutkimus pysähtyi kuin seinään.

Tällä vuosituhannella muutama tutkija on lähtenyt viemään tutkimusta uutterasti eteenpäin. Niiden hyödyistä on saatu alustavaa näyttöä useassa tutkimuksessa.

Kaksi vuotta sitten Lontoon Imperial Collegessa työskentelevän psilosybiinitutkija Robin Carhart-Harrisin https://www.hs.fi/haku/?query=robin+carhart-harrisinryhmä julkaisi arvovaltaisessa Lancet-lehdessähttps://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(16)30065-7/fulltext tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin aineen tehoa masennukseen.

Siinä 12 vaikeaa masennusta sairastavaa koehenkilöä sai ensin pienen annoksen psilosybiiniä ja viikkoa myöhemmin vähän suuremman. Lääkkeet otettiin rauhassa selällään maaten huoneessa, jonka valot oli himmennetty. Taustalla soi rauhoittava musiikki. Psykiatri oli läsnä valvomassa tilannetta.

Hoito lievitti kaikkien koehenkilöiden oireita. Seitsemän potilasta kertoi voivansa paremmin vielä kolmen kuukauden päästä ja viisi kertoi masennuksen hellittäneen kokonaan.

Ihmeellistä on, että psykedeelit voivat ilmeisesti tuottaa pitkäkestoista hyötyähttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005379284.html jo parilla käyttökerralla.

Tutkimuksen luettuaan Moisala halusi käynnistää kokeet myös Suomessa.

”Ajattelin, että olisi korkea aika, koska masennus on iso ongelma täällä.”

Tutkimuksen alkaminen riippuu kuitenkin vielä suomalaisen viranomaisen päätöksestä.

Muista tutkimukseen osallistuvista maista koe on hyväksytty jo Yhdysvalloissa, Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa ja Portugalissa. Suomessa eettinen toimikunta on hylännyt kaksi aiempaa hakemusta.

”Se on hieman harmillista, kun kaikki on valmiina ja porukka innostunut. Fimean lupa, maahantuonti, laadunvarmistus ja muu byrokratia on hoidettu”, Ekelund kertoo.

Ryhmä toivoo, että Yhdysvaltain lääkeviraston myönteinen päätös voisi kääntää myös suomalaisen viranomaisen pään.

”Kaikki merkit viittaavat siihen, että tutkimus on toteutettavissa turvallisesti”, Moisala sanoo.

Jotkut voivat kokea psykedeelien vaikutuksen ahdistavaksi. Siksi koehenkilöt haastatellaan perusteellisesti ja muun muassa psykoosialttiit suljetaan pois.

”Kaksi henkilöä on jatkuvasti antamassa tukea, mikäli kokemus tuntuu epämiellyttävältä. Mutta emme odota haittavaikutuksia. Psykedeelejä on maailmalla tutkittu valvotusti yhteensä noin 2 000 ihmisellä, eikä yhtäkään vakavaa sivuvaikutusta ole havaittu”, Ekelund sanoo.

Tutkimus toteutuu kansainvälisesti joka tapauksessa, pääsivät suomalaiset mukaan tai ei.

”He eivät jää meitä odottamaan, mutta haluaisimme toki olla mukana”, Ekelund sanoo.

Vaikka tutkimukset osoittaisivat aineen tepsivän masennukseen, reseptilääkkeeksi psilosybiini tuskin taipuu. Aine on luonteeltaan sellainen, että sitä on otettava valvotuissa ja rauhallisissa olosuhteissa, jotta kokemus ei muutu ahdistavaksi.

”En usko, että sitä koskaan saa apteekista”, psilosybiinitutkija Griffiths kommentoi Inverse-verkkojulkaisussahttps://www.inverse.com/article/50176-fda-okays-psilocybin-therapy-for-depression.