Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

Luomuun liitetään mielikuvia puhtaudesta, terveellisyydestä ja ympäristö­ystävällisyydestä. Luonnonmukainen viljely voikin olla hyväksi lajien monimuotoisuudelle ja tuottaa vähemmän ravinnepäästöjä hehtaaria kohti.

On kuitenkin havaittu, että luomu on tehottomampaa ja häviää tavalliselle viljelylle tuotetun ruuan määrissä hehtaaria kohden. Se vaatii niin paljon enemmän peltoalaa, että hyödyt kääntyvät ilmaston kannalta jopa päinvastaisiksi, arvioi tutkimushttp://www.ox.ac.uk/news/2012-09-04-organic-farms-not-necessarily-better-environment joitakin vuosia sitten.

Uusi ruotsalaisen Chalmersin yliopiston tutkimushttps://www.nature.com/articles/s41586-018-0757-z#Abs1 Nature-tiedelehdessä vahvistaa, että luomuviljelyn vaatima ala tarkoittaa, että luomu kuormittaa ilmastoa joskus huomattavastikin enemmän kuin tavallinen viljely.

”Ruotsissa viljellyillä luomuherneillä on 50 prosenttia suurempi ilmastovaikutus kuin tavallisilla herneillä”, sanoo ympäristön ja maatalouden resurssienhallinnan apulaisprofessori Stefan Wirsenius https://www.hs.fi/haku/?query=stefan+wirseniusruotsalaisesta Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta tiedotteessahttps://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181213101308.htm.

Joillain tuotteilla vaikutus on vielä suurempi. Esimerkiksi luomutalvivehnä kuormittaa Wirseniuksen mukaan ilmastoa 70 prosenttia enemmän kuin ei-luomu.

Wirsenius on yksi neljästä tutkijasta, jotka tarkastelivat luomun ympäristövaikutuksia uudella menetelmällä.

Maailman väestön nykyinen kasvuvauhti tarkoittaa, että viljaa pitäisi tuottaa 50 prosenttia nykyistä enemmän ihmisten ruokkimiseksi vuonna 2050. Maidon- ja lihantuotantokin lisääntyvät.

Samalla kuitenkin pitäisi säästää mahdollisimman paljon metsiä ja lisätä metsäpinta-alaa huomattavasti, jotta saadaan lisää maapallon lämpenemistä hillitseviä hiilinieluja. Maapallolla käytettävissä oleva ala ei kuitenkaan kasva.

”Ainoastaan tehostamalla viljelyä käytettävissä olevilla maa-aloilla voidaan maailmassa saavuttaa sekä ilmasto- että ruokatavoitteet”, tutkijat kirjoittavat.

Wirsenius ja kollegat Yhdysvalloista, Ranskasta ja Saksasta kehittivät niin sanotun hiilihyötyindeksin. Sillä voidaan mitata maankäytön tehokkuutta ja hiilen sidontaa hehtaaria kohden.

Jos esimerkiksi jollakin alalla metsä kasvaa huonosti mutta vaikkapa maissi menestyisi, tehokkainta olisi viljellä tuolla alalla maissia.

Kaava huomioi sen, miten paljon hiiltä metsiin on sitoutunut ja miten paljon metsien hakkuu peltojen tieltä lisää ilmakehään päätyvää hiilidioksidia.

Tutkijoiden mukaan tämän laskeminen ei ole ollut helppoa aiemmissa tutkimuksissa, joissa on vertailtu luomun ja tavallisen viljelyn ilmastovaikutusten eroja.

Luomuviljelyn suurempi maankäyttö lisää Wirseniuksen mukaan epäsuorasti hiilidioksidipäästöjä, koska metsiä hakataan pelloiksi.

”Merkitystä on myös sillä, miten Ruotsissa viljellään, koska kansainvälinen kaupankäynti säätelee ruoantuotantoa. Jos saman ruokamäärän tuottamiseen meillä vaaditaan enemmän peltoalaa, lisäämme epäsuorasti metsien katoa muualla maailmassa.”

Tutkijat käyttävät esimerkkeinä luomupapuja ja vehnää, mutta heidän mukaansa sama pätee myös esimerkiksi luomulihaan ja maitotuotteisiin. Luomurehun tuottaminen eläimille vaatii myös enemmän peltoalaa suhteessa tuotettuun määrään.

Tutkijoiden tarkoitus ei ole leimata luomua. Viljelymenetelmän lisäksi on tärkeää sekin, mitä viljellään, Wirsenius huomauttaa.

Esimerkiksi luomupapujen tai luomukanan syöminen on huomattavasti parempi valinta kuin perinteisesti kasvatetun lihan. Luomu on myös parempaa esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin kannalta.

”Mutta kun katsotaan kokonaisvaikutuksia, luomu on yleisesti ottaen ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto”, Wirsenius sanoo.

Ylipäänsä olisi tärkeää vähentää lihansyöntiä ja korvata sitä kasviksilla. Sika, kana ja esimerkiksi kalat ja kananmunat kuormittavat myös ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin naudan- ja lampaanliha.

Tutkijat soveltavat laskukaavaa myös bioenergian ympäristövaikutuksiin.

Biopolttoaineet kuten vehnästä ja sokeriruo’osta tehtävä etanoli sekä palmuöljystä saatava biodiesel kuormittavat ilmastoa ja lisäävät metsien hakkuita. Niiden viljelyyn käytetty peltoala kelpaisi myös ruoantuotantoon.

Tulos on linjassa taannoisen suomalaistutkimuksen kanssa.

Kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto https://www.hs.fi/haku/?query=hanna+tuomistoHelsingin yliopistosta tarkasteli väitöskirjassaanhttp://www.ox.ac.uk/news/2012-09-04-organic-farms-not-necessarily-better-environment vuonna 2012, miten luomun ja tavallisen viljelyn ympäristövaikutukset vertautuvat keskenään. Hän analysoi 71 alan tutkimusta Oxfordin yliopistossa.

Tulos oli se, että luomuviljely voi lisätä muun muassa lajien monimuotoisuutta, mutta luomun ympäristövaikutukset ovat joskus suuremmat kuin tavanomaisella viljelyllä tuotettua ruokatonnia kohden. Syynä on se, että luomuviljely tuottaa huonommin.

Tuomiston analyysi osoitti, että esimerkiksi luomumaito, luomuviljat ja sianliha tuottivat yksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin tavallinen viljely.

Tutkimuksen tiedotteenhttp://www.ox.ac.uk/news/2012-09-04-organic-farms-not-necessarily-better-environment mukaan parasta olisi yhdistää luonnonmukaisen ja tavallisen viljelyn parhaita käytäntöjä.

Korjaus: Tekstiä tarkennettu 19.12. klo 10.45: Hanna Tuomiston mukaan luomun ympäristövaikutukset ovat joskus suuremmat kuin tavanomaisen viljelyn tuotettua ruokatonnia kohden.