Tiede

New Yorkin rotat puolustavat reviiriään vimmatusti – Maailman vallannut jyrsijä yllättää yhä tutkijat käytöksellään

Isoon omenaan seilaa rottia kaiken maailman laivoissa, mutta satamaa pitemmälle ne eivät pääse. Suurkaupungin oma jyrsijäjengi ajaa tulokkaat tiehensä. Naaraatkaan eivät kelpaa.

rac
Rotta, Rattus norvegicus, elää kaikkialla maailmassa aivan pohjoisimpia seutuja lukuun ottamatta. Levinneisyyskartassa on kuitenkin merkillinen, suuri rotaton läiskä Kanadassa.

”Albertan maakunnassa rottia hävitetään tarmokkaasti, eikä niitä ole siellä koskaan ollutkaan runsaasti. Paikallisten kaupunkien viranomaiset vakuuttavat, ettei alueella ole pysyvää populaa­tiota”, kertoo yhdysvaltalainen biologi Jason Munshi-South Fordhamin yliopistosta New Yorkista.

Hän ei selvästikään usko albertalaisten väitettä.

Munshi-South alkoi tutkia rottia sen jälkeen, kun oli työtovereineen perehtynyt vuosia New Yorkin metsien eläimiin. Sieltä todella löytyy metsiä, jopa umpiurbaanin Manhattanin pohjoisosassa on pieniä laikkuja.

Tutkijoiden loukkuihin jäi esimerkiksi satoja metsäpeurahiiruja, Peromyscus leucopus, mutta ei yhtäkään rottaa.

He kuitenkin näkivät niitä yhtenään toisaalla suurkaupungissa. He saivat tuon tuosta vastata kansalaisten kysymyksiin suomuhännistä.

Ison Omenan rotat ovatkin kovia kavereita, joiden kotikulmille muukalaisten on turha yrittää.


Todennäköisesti rotta on alkujaan kotoisin Pohjois-Kiinan ja Mon­golian kylmiltä tasangoilta. Maatalous ja pysyvä asutus tekivät siitä ihmisen seuralaisen.

Jossain vaiheessa laji levittäytyi Kaakkois-Aasiaan. Paljon myöhemmin joukko rottia suuntasi koilliseen, Japaniin ja Sipe­riaan, ja toisia porukoita lähti länteen.

Näiden varhaisten vaellusten tarkka ajankohta on arvoitus, mutta reitti on selvinnyt geenejä tutkimalla.

Mitä enemmän vaihtelua rotan perimässä on, sitä vanhempaan populaatioon se kuuluu. Pohjoiskiinalaisten yksilöiden perimä on tähän mennessä tutkituista monimuotoisinta.

Munshi-South ja kollegat haalivat joitain vuosia sitten rottien dna-näytteitä Brasiliasta, Uudesta-Seelannista, Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista. He eristivät dna:ta myös Amerikan luonnonhistorian museon sata vuotta vanhoista rotannahoista ja kalloista.


Suomesta ryhmä ei ensin tavoittanut kaupunkirottien tutkijoita. Vuonna 2018 tilanne muuttui. Alkoi monitieteinen, usean tutkimuslaitoksen hanke, joka pyrkii ymmärtämään Helsingin rottien elämää ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Jyrsijöiden jälkien keruuseen osallistuu yli tuhat koululaista.

Yksi tutkijoista on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo, jonka kutsusta Munshi-South kävi loppiaisen jälkeen luennoimassa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.

Rotat saapuivat Eurooppaan 1400-luvulla. Täällä niille aukeni tie suureen maailmaan. Niitä livahti salamatkustajiksi eurooppalaisiin laivoihin, jotka purjehtivat kaukomaille.

Vain muutamassa sadassa vuodessa ovelat jyrsivät valloittivat melkein koko maapallon.

Rotta levittäytyi myöhemmin kuin mustarotta, Rattus rattus, ja kotihiiri, Mus musculus, jotka kuuluvat samaan Murinae-alaheimoon.


Selitys piilee maantieteessä: Mustarotta on kotoisin Intiasta ja kotihiiri hedelmällisen puolikuun alueelta Lähi-idästä. Molemmilla seuduilla maanviljely ja kaupankäynti alkoivat huomattavasti aiemmin kuin pohjoisessa Kiinassa ja Mongoliassa. Niinpä mustarotta ja kotihiiri ujuttautuivat ihmisten lähelle ja matkakumppaneiksi hyvin varhain.

Lisäksi mustarotta on taitava kiipeilijä, mikä helpotti reissaamista pursissa ja karavaaneissa.

Sittemmin rotta on syrjäyttänyt mustarotan muualla paitsi trooppisilla alueilla ja sielläkin se on satamakaupungeissa niskan päällä. Euroopassa rottalajien taistelu käytiin 1500–1700-luvuilla, Suomessa myöhemmin. Tampereen viimeinen mustarotta nähtiin vuonna 1903.

Mustarotan kirput kantavat ruttoa. Ne toivat Eurooppaan muun muassa kymmeniä miljoonia ihmisiä tappaneen mustan surman 1300-luvulla.

Epidemioista ei voi syyttää vain mustarottaa ja sen loisia. Siellä missä ihmisiä on paljon, rutto muuttuu keuhkorutoksi, joka leviää pisaratartuntana.

Länsieurooppalaisissa aluksissa seilanneiden rottien jälkeläisiä vilistää nykyisin Yhdysvaltain itärannikon kaupungeissa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Uudessa-Seelannissa sekä Atlantin ja Tyynenmeren saarilla.

Sen sijaan Tyynenmeren rannan kaupungeissa Kanadassa ja Alaskassa on perimältään sekalaisempaa sakkia: Euroopasta ja Venäjältä tulleiden rottien sekä niiden yhteisten poikasten jälkikasvua.

Sekoittuneita populaatioita ei ole missään muualla kuin Pohjois-Amerikan luoteiskolkassa. Esimerkiksi New Yorkissa elää nuori ja perimältään yhtenäinen rottakanta.

”Kun tämä paljastui, yllätyimme. Olimme ajatelleet, että koska kaupunkiin tulee laivoja maailman eri kolkista, niiltä loikkisi maihin monenmaalaisia rottia”, Munshi-South kertoo.

Näin käykin, mutta satamaa pidemmälle ne eivät pääse. Tämä on vahvistettu useissa tutkimuksissa. New Yorkin rotat eivät hyväksy tulijoita. Ne taistelevat vimmatusti muukalaisia vastaan eivätkä salli edes vieraiden naaraiden asettua taloksi.

”Voi olla, että rotat suosivat omaa populaatiotaan. Koska oikeasti villejä rottia ei enää juuri ole, tunnemme lajin käyttäytymistä huonosti. Tiedämme sen, että ne ovat äärimmäisen tarkkoja reviiristään.”

Etenkin urosrottien arki vaikuttaa rankalta. Munshi-Southin ryhmän pyydyksistä on löytynyt lukuisia raadeltuja yksilöitä. On rumia arpia, puuttuvia silmiä, hännäntynkiä. Loukkuihin jää lähinnä viikkojen tai kuukausien ikäisiä nuorukaisia, siis kokemattomia hölmöjä.

Rotat pystyvät puolustautumaan myös ihmisiä vastaan. Ne on kyetty poistamaan kokonaan vain muutamilta pieniltä saarilta. Menetelmänä ovat olleet toistuvat, jykevät myrkytykset.

Parhaillaan Munshi-Southin ryhmä vertaa New Yorkin, New Orleansin, Kanadan Vancouverin ja Brasilian Salvadorin rotta­populaatioita. Tiimi selvittää­, millaisissa oloissa rotat kukoistavat ja voisiko haittaeläimiä torjua kaupunkisuunnittelulla.

On käynyt ilmi, että rotat viihtyvät siellä, missä on avointa vihreää aluetta, köyhyyttä ja vanhoja rakennuksia. Ne liikkuvat enimmäkseen kotikolojensa lähi­tienoilla eivätkä hevin ylitä vesistöjä, vaikka osaavatkin uida.

”New York käyttää joka vuosi miljoonia dollareita jyrsijöiden hävittämiseen. Tulokset ovat hyvin heikot, koska jätteille ei ole kunnon säiliöitä. Kadunreunoilla nököttää muovipusseja, joiden rikkominen ei ole rotan hampaille temppu eikä mikään.”

Sitkeän myytin mukaan New Yorkissa on enemmän rottia kuin ihmisiä. Rottia on mahdoton laskea, arviot määrästä vaihtelevat 250 000:n ja kahden miljoonan välillä. Se on vähemmän kuin New Yorkin väkiluku: 8,6 miljoonaa.

Munshi-Southin mukaan useimmat kaupungit eivät tee mitään rottien häätämiseksi. Osa ryhtyy toimiin, kun asukkaat valittavat.

Myrkyttämisen lisäksi on muitakin strategioita. Jossain annetaan villiintyneiden kissojen jahdata jyrsijöitä öisin. Toisaalla pannaan rotankoloihin kuivajäätä eli kiinteää hiili­dioksidia. Kun se kaasuuntuu, rotat tukehtuvat.

On myös värvätty tilastotieteilijöitä mallintamaan, millaisissa paikoissa piileksii eniten rottia.

Ongelma on, että vaikka tuholaisten torjujat saisivatkin joukoittain rottia hengiltä, he tulevat samalla lahjoittaneeksi eloon jääville yksilöille enemmän resursseja. Kaupungissa on aina tarjolla ruoantähteitä ja muuta rotille maistuvaa muonaa.

Eikä kellarien, metrotunnelien ja viemärien verkostosta todellakaan puutu notkealle pikku­nisäkkäälle sopivia piilopaikkoja.

Aukot rottien rivistössä täyttyvät pian. Naaras tulee sukukypsäksi viisiviikkoisena ja on valmis hedelmöittymään heti synnytyksen jälkeen. Se voi synnyttää vuodessa kolmesta viiteen pentuetta, jokaisessa 8–12 poikasta.

Jos naaras eläisi mahdollisimman kauan eli kolme vuotta, se ehtisi tuottaa maailmaan toistasataa uutta rottaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    2. 2

      Muellerin raportista tihkuu vielä herkullisia yksityis­kohtia ja Trump käy entistä rajummin lehdistöä vastaan, arvioi tutkija

    3. 3

      Jussi Halla-aho kommentoi perussuomalaisten väkivallalla kuohuttanutta vaalivideota – Finnkino lopettaa mainoksen esittämisen teattereissaan

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    6. 6

      Narinkkatorilta tehtiin viisi ilmoitusta mielenosoittajien tekemistä pahoinpitelyistä lauantaina

    7. 7

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    8. 8

      Mielen­terveyden ongelmat piinaavat opiskelijoita, näillä keinoilla vältät karikot

    9. 9

      Apple pitää tänään show’n, johon on ladattu valtavat odotukset

    10. 10

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    4. 4

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    5. 5

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää