Yksinäisyyttä voi vähentää keskittymällä itseensä, havaitsivat tutkijat

Yksinäisyys ei tunnu hyvältä eikä tee hyvää. Monissa tutkimuksissa on nähty, miten yksinäisyyden kokemus ja sosiaalisten suhteiden puute kasaavat ihmisille terveysongelmia.

Yksinkertaisen lääke yksinäisyyteen on löytää seuraa. Ei siis ihme, että toimivaksi todettu keino vähentää eristyneisyyttä onkin järjestää tilaisuuksia sosiaaliseen osallistumiseenhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27413007.

Toinen tie lievittää yksinäisyyttä on keskittyä ensin ihmisen omaan ajatteluun.

Yksinäiset ihmiset ovat keskimäärin tavallista herkempiä sosiaalisten tilanteiden kielteisille puolillehttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3865701/, ja se voi tehdä heistä varautuneempia. Kielteiset odotukset voivat jopa johtaa käyttäytymään itse niin, että ikävät odotukset toteutuvat.

Haitallisiin ajattelumalleihin puuttuminen kuitenkin auttaa. Sen osoittaa myös uusi Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan omien tuntemusten hyväksyvä tarkkailu https://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1813588116toi lisää ihmiskontakteja ja vähensi yksinäisyyden kokemusta.

Pittsburghin yliopiston Emily Lindsayn https://www.hs.fi/haku/?query=emily+lindsaynja kumppaneiden tarkoitus oli tutkia, miten lyhyet tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin harjoitukset arjessa tepsisivät yksinäisyyden kokemukseen.

Tietoisen läsnäoloon harjoituksissa tarkkaillaan arvostelematta ja hyväksyvästi omia ajatuksia ja tuntemuksia. Myös ikäviä tuntemuksia, kuten kipua tai huolia, yritetään katsella tyynellä mielellä ja kiinnostuneesti.

Aiemmista mindfulness-tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia, mutta ne eivät välttämättä ole olleet tieteellisesti täysin luotettavia. Jos harjoitukset on esimerkiksi tehty ryhmissä, on vaikea erottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itse harjoitusten osuutta suotuisiin seurauksiin.

Uudessa tutkimuksessa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekoittava vaikutus saatiin estettyä sillä, että osallistujat tekivät harjoitukset itsekseen älypuhelinsovelluksen ohjauksella.

Tutkimukseen osallistui 150 ihmistä, jotka jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä teki mindfulnessiin kuuluvia kokemusten tarkkailu- ja hyväksymisharjoituksia, toinen ryhmä vain tarkkailua ja kolmas analyyttisen ajattelun ja vapaan pohdiskelun harjoituksia.

Harjoitukset veivät kaksikymmentä minuuttia päivässä kahden viikon ajan.

Ratkaisevaksi osoittautui mielen tarkkailun hyväksyvällä asenteella.

Siihen viittasi jo aiempi ryhmä tutkimus, johon osallistuneet ihmiset altistettiin koeoloissa sosiaalisesti stressaavalle tilanteelle. Hyväksyvää mielentilojen tarkkailua tehneillä verenpaine reagoi https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2904089120 prosenttia ja stressihormoni kortisoli 50 prosenttia lievemmin kuin muunlaisia harjoitteita tehneillä.

Samat hyväksyvän läsnäolon harjoitukset toimivat uuden tutkimuksen mukaan myös arkielämässä. Niitä tehneiden jokapäiväinen yksinäisyys väheni 22 prosenttia. Lisäksi heillä oli päivittäin kaksi vuorovaikutustilannetta ja yksi ihmiskontakti enemmän. Muissa ryhmissä ei näin käynyt.

”Se, että opettelee hyväksymään kokemuksia silloinkin, kun se on vaikeaa, voi säteillä sosiaalisiin suhteisiin. Kun olet suopeampi itseäsi kohtaan, olet myös avoimempi suhteille toisten ihmisten kanssa”, kommentoi yksi tutkimuksen tekijöistä, apulaisprofessori Daniel Creswell https://www.hs.fi/haku/?query=daniel+creswellCarnegie Mellon -yliopistosta.

Tutkimus ei vielä osoittanut mahdollisia mekanismeja, joilla mindfulness-harjoitukset häivyttävät yksinäisyyden kokemuksia ja kannustavat sosiaalisiin suhteisiin.

Kenties harjoitukset auttavat hyväksymään yksinäisyyteen liittyvät ikävät tunteet, jolloin myös sosiaalisten tilanteiden herättämät pelot menettäisivät otettaan. Ihmiset voivat myös oppia näkemään sosiaaliset suhteet palkitsevampina kuin ennen.