Tiede

Liikunta synnyttää uusia aivosoluja, mutta ne tarvitsevat tekemistä jäädäkseen eloon

Fyysisten ja älyllisten kykyjen välillä on vahva yhteys, joka jatkuu vauva-iästä vanhuuteen.

Tilaajille
Joukon neropatti on hintelä rillipöllö, joka ei saa palloa kiinni. Urheilija taas on aivoton lihaskimppu.

Stereotypia elää, vaikka pitkään on jo tiedetty, ettei se vastaa todellisuutta. Fyysisten ja älyllisten kykyjen välillä on yhteys, ja se jatkuu syntymästä vanhuuteen asti.

Liikunta parantaa oppimista, muistia ja keskittymiskykyä pitkin matkaa monella mekanismilla. Se myös lisää aivosoluja.

Vauvan hermoverkot rakentuvat liikkeen ja aistien antamien ärsykkeiden myötä. Kun vauva saavuttaa uusia liiketaitoja, hän saa niiden kautta myös lisää tietoa ja kokemusta maailmasta.

”On huomattu, että myös vauvan sosiaaliset ja tiedolliset taidot hypähtävät eteenpäin, kun hän saavuttaa uuden motorisen virstanpylvään. Erityisen selvästi kytkeytyvät toisiinsa hienomotoriikan ja puheen kehitys”, kertoo neurobiologi Tiina Huttu Pää edellä -kirjassa.

 

Vauva oppii pyörityksessä.

Tasapainoaistin harjoittaminen itsessään nopeuttaa lapsen kehitystä. Tästä kertoo Hutun esittelemä Ohion osavaltionyli­opiston tutkimus, jossa aikuiset istuivat toimistotuoleissa vauva sylissään.

Osaa vauvoista pyöritettiin kymmenen kierrosta ympäri, toisia vain pidettiin sylissä. Touhua toistettiin neljästi viikossa neljän viikon ajan.

Kun tutkijat vertasivat vauvojen kehitystä, ilmeni, että pyöritetyt vauvat oppivat kannattelemaan päätään, istumaan, ryömimään, seisomaan ja kävelemään keskimäärin nopeammin kuin verrokit.

”Monipuolisen liikkeen kokeminen voi hyödyttää aivojen kehitystä monin tavoin: hermostossamme yksi taito rakentuu toisen päälle”, Huttu selittää.

Vanhemmilla lapsilla aerobinen kunto kytkeytyy verbaalisiin ja matemaattisiin taitoihin, keskittymiskykyyn, itsehillintään ja jopa älykkyyteen.

 

Hyväkuntoinen lapsi oppii paremmin.

 Paljon liikkuvilla lapsilla on myös vähän liikkuvia parempi itsetunto ja vähemmän stressiä, ahdistusta ja masennusta.

Aerobinen terveys näkyy jopa muistikeskus hippokampuksen koossa. Hyväkuntoisilla kymmenvuotiailla se on keskimäärin suurempi kuin huonokuntoisilla.

”Tutkimukset osoittavat systemaattisesti, että fyysisesti aktiivisemmilla oppilailla on keskimäärin paremmat koulunumerot tai valtakunnallisten kokeiden testitulokset sekä paremmat tulokset muisti- ja tarkkaavaisuustesteissä”, tiivistää aivotutkija, Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen tuoreessa kirjassaan Näin aivot oppivat.

Myös aikuisten ja ikäihmisten aivoissa näkyy yhteys fyysisen kunnon ja aivojen kunnon välillä.

Mitä parempi kunto ja mitä enemmän liikuntaa, sitä enemmän harmaata ainetta otsalohkon alueella ja hippokampuksessa. Sen taas on havaittu liittyvän parempaan suorituskykyyn muisti- ja tarkkaavaisuustesteissä.

Tuoreen Neurology-lehden julkaisemassa tutkimuksessa aerobinen harjoittelu paransi selvästi aivojen toiminnanohjausta aikuisilla. Toiminnanohjausta tarvitaan, jotta järkeily, suunnittelu ja ongelmanratkaisu onnistuvat.

Tutkimuksessa koehenkilöt harjoittivat itse valitsemaansa aerobista liikuntaa neljä kertaa viikossa siihen saakka, että saavuttivat määrätyn syketason.

 

Liikunta kasvattaa aivokudosta.

Heidän toiminnanohjaustaan, kielenkäsittelyään, huomiokykyään ja tapahtumamuistiaan testattiin ennen harjoittelun aloittamista, kerran sen kestäessä ja lopuksi puolen vuoden harjoittelun jälkeen.

Tutkimukseen osallistui koehenkilöitä 20-vuotiaista 67-vuotiaisiin. Vaikutus näkyi jo nuorimmassa ikäluokassa, ja se voimistui iän lisääntyessä.

Aivokuvaus kertoi, että 24 viikon harjoittelu lisäsi merkitsevästi myös aivokuoren paksuutta vasemmassa otsalohkossa.

Aivoihin syntyi siis liikunnan vaikutuksesta lisää kudosta.

Ennen ajateltiin, ettei aikuiselle enää synny uusia aivosoluja, mutta kyllä niitä syntyy. Rasittava liikunta ja seksi lisäävät aivosolujen tuotantoa täysikasvuisena.

Jyväskylän yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Miriam­ Nokia on havainnoinut tätä rotilla.

Täysikasvuisilla nuorilla urosrotilla syntyy aivojen hippokampuksessa päivittäin tuhansia uusia hermosoluja. Määrä vähenee iän karttuessa.

Nokian ryhmä havaitsi, että säännöllisesti, omaehtoisesti ja kestävyystyyppisesti liikkuvilla rotilla syntyi jopa kolme kertaa enemmän uusia hermosoluja kuin niillä, jotka viettivät tavallista häkkielämää.

Siihen on luultavasti useita syitä.

Liikunnan tiedetään lisäävän verenkiertoa nimenomaan sillä alueella, missä uusia hermosoluja syntyy, eli hippokampuksen pykäläpoimussa.

Liikunta lisää myös aivoperäisen hermokasvutekijän bdnf:n tuotantoa. Kasvutekijä taas helpottaa uusien hermosolujen syntymistä ja edistää hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista. Näin oppiminen helpottuu.

Nokian mukaan näyttää siltä, että uudet solut ja yhteydet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun pitää oppia, että asioiden välillä on seuraussuhde, vaikka ne eivät tapahdu yhtä aikaa.

On myös huomattu, että samankaltaisten ärsykkeiden erottelu ja samankaltaisissa ympäristöissä navigointi vaikeutuu, jos uusia hermosoluja ei muodostu.

Kaikki tämä on selvinnyt jyrsijöillä tehtyissä kokeellisissa tutkimuksissa. Ihmisillä neurogeneesin eli uusien aivosolujen merkityksestä on saatu tietoa tutkimalla syövästä ja syöpähoidoista selvinneitä potilaita.

Syöpähoidot estävät solunjakautumista eli uusien solujen muodostumista. Syöpäpotilaat raportoivat tutkimuksissa oireita, joihin liittyy ajattelun hitautta sekä tarkkaavuuden ja muistin heikentymistä. Ne voivat liittyä heikentyneeseen neurogeneesiin.

 

Uudet aivosolut tarvitsevat tekemistä.

Jännittävää on, että uudet aivosolut tarvitsevat tekemistä jäädäkseen eloon.

”Ellei uusille hermosoluille tarjota tekemistä, ne kuolevat pois pari viikkoa jakautumisen jälkeen”, Nokia kertoo.

Eläimillä, jotka oppivat uuden vaikean tehtävän, säilyy enemmän uusia soluja kuin muilla. Oppimisen myötä uudet solut linkittyvät muihin aivosoluihin ja jäävät osaksi aivojen hermoyhteyksiä.

Liikunnan vaikutuksesta ei siis ole aivoille täyttä hyötyä, ellei aivoja käytä ahkerasti uuden oppimiseen.

”Liikkumisen ja oppimisen yhdistelmä ei auta oppilasta muistamaan ainoastaan sillä hetkellä opeteltavaa asiaa, vaan se kasvattaa muistikapasiteettia ja siten helpottaa myös kaikkea tulevaa oppimista”, Huotilainen huomauttaa.

Liikunta auttaa oppimista muillakin tavoilla.

Se lisää välittäjäaine dopamiinin määrää aivoissa. Dopamiini tuottaa mielihyvää, ja se taas sai rotat liikkumaan ja oppimaan yhä enemmän.

Dopamiini vaikuttaa myös unen laatuun, ja uni vaikuttaa oppimiseen.

”Dopamiini saa aikaan todellisen hyvän kierteen: halua oppia, halua olla aktiivinen ja kykyä nukkua hyvin yönsä”, Huotilainen listaa.

Dopamiinin puute vaikeuttaa keskittymistä. Dopamiinivajeessa huomio kiinnittyy mihin sattuu, Huotilainen kertoo.

Liikunta onkin monissa tutkimuksissa auttanut myös niitä lapsia ja nuoria, joilla on ongelmia tarkkaavaisuuden säätelyssä.

Sadalla adhd-riskiryhmään kuuluvalla lapsella oireet helpottivat sekä koulussa että kotona, kun lapset osallistuivat hengästyttäviin ja sykettä nostaviin leikkeihin ja peleihin puolen tunnin ajan joka aamu ennen koulun alkua.

Samoihin leikkeihin osallistui sata lasta, jolla ei ollut adhd-oireita. Heidänkin keskittymiskykynsä ja mielialansa parani.

”Aamuliikunta auttoi toisin sanoen kaikkia keskittymään.”

Masennusoireet ovat toinen suuri oppimisen jarru. Niihin vaikuttavat monet aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini.

 

Liikunta helpottaa masennusta luonnollisesti.

Masennuslääkkeet lisäävät näiden aineiden vapautumista. Liikunta vapauttaa niitä luonnollisella tavalla ja kohentaa ihmisen mielialaa.

Jo lyhyt pyrähdys lisää välittäjäaineita, mutta pitkäkestoinen liikunta nostaa niiden määrää jopa vuorokaudeksi.

”Paras vakuutus masennus­oireilua vastaan on liikunnallinen elämäntapa”, Huotilainen sanoo.

Liikkuminen voi mennä myös överiksi – sekä oppimisen että terveyden kannalta.

Jos liikunta yltyy pakonomaiseksi ja siihen liittyy syömishäiriön piirteitä, se muuttuu haitalliseksi.

Liian runsas ja kovatehoinen harjoittelu ei enää vähennä stressiä vaan aiheuttaa sitä. Liian myöhäiset harjoitusajat voivat häiritä unta. Lajit, joissa tulee iskuja päähän, ovat vahingollisia aivoille ja oppimiselle.

Oikein annosteltuna liikunta on kuitenkin välttämätöntä. Mikäli ruumista ja älyä ei harjoita, rappeutuvat molemmat.

Fakta

Aivosolujen syntyyn voi vaikuttaa


Neurogeneesiä eli uusien aivosolujen määrää lisäävät

 liikunta

 seksi

 oppiminen

Neurogeneesiä vähentävät

 stressi

 univaje

 alkoholi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    2. 2

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    5. 5

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    7. 7

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    8. 8

      Autojen päälle ropisi hiekkaa Britanniassa, Suomessa ihasteltu poikkeuksellisen upeita auringon­laskuja – kumpaakin ilmiötä selittää ilma­kehään noussut hiekka­pöly

    9. 9

      WHO:lta tiukka linja ruutu­aikaan: Alle viisivuotiaille lapsille enintään tunti päivässä, alle vuoden ikäisiä ei pitäisi altistaa äly­laitteille lainkaan

    10. 10

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Pihvi näyttää tihkuvan verta mutta on herneestä tehty – Lihankorvikkeen kehittänyt yritys nousemassa miljardin euron arvoiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää