Tiede
Kiina on rakentamassa aurinkovoimalaa avaruuteen
Maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja Kiina suunnittelee rakentavansa aurinkovoimalan avaruuteen.
Jos tekniset ja taloudelliset haasteet saadaan selätettyä, Kiina toivoo saavansa kannattavan avaruusvoimalan valmiiksi vuoteen 2050 mennessä, kertoo muun muassa uutiskanava CNN.https://edition.cnn.com/2019/03/03/asia/china-plans-solar-power-in-space-intl/index.html
Voimalan rakennus- ja suunnittelutyön on jo aloitettu Chongqingissä, kertovat kiinalaiset tiedotusvälineet Sydney Morning Heraldhttps://www.smh.com.au/world/asia/plans-for-first-chinese-solar-power-station-in-space-revealed-20190214-p50xtg.html -lehden mukaan. Ensi vaiheessa tavoitteena on lähettää pienimuotoinen aurinkovoimala avaruuteen vuosien 2021 ja 2025 välillä. Kiinalaisen Global Times -lehdenhttp://www.globaltimes.cn/content/1140297.shtml mukaan alkuinvestoinnit ovat reilut 13 miljoonaa euroa.
Yksi haaste on muun muassa se, kuinka aurinkopaneelien keräämä energia saataisiin siirrettyä maahan. Suunniteltu ratkaisu olisi energian siirtäminen maa-asemalle laserin tai mikroaaltojen avulla.
Tekniikka saattaa olla kuitenkin muun muassa ihmisille ja ympäristölle haitallista ja sen on pelätty edistävän myös Kiinan asemaa avaruuden aseistamiseksi. Maa-asemalla energia siirrettäisiin verkon välityksellä kuluttajien käyttöön.
Kiina seurasi myöhässä Yhdysvaltoja ja entistä Neuvostoliittoa avaruusohjelmassaan, mutta on edistynyt alalla viime vuosina nopeasti.
Esimerkiksi aiemmin tänä vuonnahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005966195.html Kiina vei mönkijän Kuun pimeälle puolelle ja onnistui ensimmäisenä kasvattamaan Kuussa kasveja. Kiina suunnittelee lisäksi muun muassa tukikohtaa Kuuhun sekä mönkijän lähettämistä Marsiin 2020.
Avaruuteen sijoitettavia aurinkovoimaloita on pohdittu jo pitkään. Yksi lisäeste niiden rakentamiselle on muun muassa voimalan tarvitsemien materiaalien kallis kuljetushinta avaruuteen.
Sitäkin on pohdittu, että osa materiaaleista voitaisiin rakentaa avaruudessa, jolloin kuljetuskustannukset olisivat pienemmät. Rakentamisessa voitaisiin käyttää hyväksi 3d-tulostusteknologiaa. Suunnitelluissa hahmotelmissa avaruusvoimala oli tuntuvasti painavampi kuin esimerkiksi kansainvälinen avaruusasema ISS.
Haasteellista on myös esimerkiksi aurinkovoimalan huoltaminen, joka on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin maan päällä.
Avaruuden aurinkovoimalalla olisi myös lukuisia etuja.
On jopa arvioituhttps://space.nss.org/space-solar-power/, että auringosta saatu energia avaruudessa voisi ratkaista kaikki ihmiskunnan energiaongelmat. Avaruudessa auringon energiaa voitaisiin valjastaa myös huomattavasti tehokkaammin kuin maassa.
Jos tekniset ja taloudelliset haasteet saadaan selätettyä, Kiina toivoo saavansa kannattavan avaruusvoimalan valmiiksi vuoteen 2050 mennessä, kertoo muun muassa uutiskanava CNN.https://edition.cnn.com/2019/03/03/asia/china-plans-solar-power-in-space-intl/index.html
Voimalan rakennus- ja suunnittelutyön on jo aloitettu Chongqingissä, kertovat kiinalaiset tiedotusvälineet Sydney Morning Heraldhttps://www.smh.com.au/world/asia/plans-for-first-chinese-solar-power-station-in-space-revealed-20190214-p50xtg.html -lehden mukaan. Ensi vaiheessa tavoitteena on lähettää pienimuotoinen aurinkovoimala avaruuteen vuosien 2021 ja 2025 välillä. Kiinalaisen Global Times -lehdenhttp://www.globaltimes.cn/content/1140297.shtml mukaan alkuinvestoinnit ovat reilut 13 miljoonaa euroa.
Yksi haaste on muun muassa se, kuinka aurinkopaneelien keräämä energia saataisiin siirrettyä maahan. Suunniteltu ratkaisu olisi energian siirtäminen maa-asemalle laserin tai mikroaaltojen avulla.
Tekniikka saattaa olla kuitenkin muun muassa ihmisille ja ympäristölle haitallista ja sen on pelätty edistävän myös Kiinan asemaa avaruuden aseistamiseksi. Maa-asemalla energia siirrettäisiin verkon välityksellä kuluttajien käyttöön.
Kiina seurasi myöhässä Yhdysvaltoja ja entistä Neuvostoliittoa avaruusohjelmassaan, mutta on edistynyt alalla viime vuosina nopeasti.
Esimerkiksi aiemmin tänä vuonnahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005966195.html Kiina vei mönkijän Kuun pimeälle puolelle ja onnistui ensimmäisenä kasvattamaan Kuussa kasveja. Kiina suunnittelee lisäksi muun muassa tukikohtaa Kuuhun sekä mönkijän lähettämistä Marsiin 2020.
Avaruuteen sijoitettavia aurinkovoimaloita on pohdittu jo pitkään. Yksi lisäeste niiden rakentamiselle on muun muassa voimalan tarvitsemien materiaalien kallis kuljetushinta avaruuteen.
Sitäkin on pohdittu, että osa materiaaleista voitaisiin rakentaa avaruudessa, jolloin kuljetuskustannukset olisivat pienemmät. Rakentamisessa voitaisiin käyttää hyväksi 3d-tulostusteknologiaa. Suunnitelluissa hahmotelmissa avaruusvoimala oli tuntuvasti painavampi kuin esimerkiksi kansainvälinen avaruusasema ISS.
Haasteellista on myös esimerkiksi aurinkovoimalan huoltaminen, joka on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin maan päällä.
Avaruuden aurinkovoimalalla olisi myös lukuisia etuja.
On jopa arvioituhttps://space.nss.org/space-solar-power/, että auringosta saatu energia avaruudessa voisi ratkaista kaikki ihmiskunnan energiaongelmat. Avaruudessa auringon energiaa voitaisiin valjastaa myös huomattavasti tehokkaammin kuin maassa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Avaruus Seuraa
- Aurinkoenergia Seuraa
- Kiina Seuraa
- Petteri Tuohinen Seuraa
Kommentit