Tiede

Miksi vaurastumisen hyöky nousi juuri Britanniasta? Koska siellä oli varaa ajatella, kuuluu uusi selitys

Innovaatioita ruokkii tilanne, jossa ei tarvitse huolehtia toimeentulosta. Siihen päästiin ennen teollista vallankumousta Britanniassa.

Parisataa viime vuotta ovat olleet länsimaissa huiman talouskasvun aikaa. Siihen verrattuna koko edeltävä ihmiskunnan historia oli kituuttamista.

Vaurauden huima kehitys ilmenee hyvin numeroista.

On laskettu, että esimerkiksi keskiaikaisessa Britanniassa 1300-luvulla vuotuinen bruttokansantuote henkeä kohden oli noin 750 dollaria. Kului muutama vuosisata, ja bruttokansantuote nousi 1 700 dollariin. Siihen päästiin vuonna 1750.

Sitten 1700-luvun lopulla tapahtui jotain, joka siivitti länsimaat räjähtävään taloudelliseen nousuun.

Monessa teollisuusmaassa bruttokansantuote on nykyisin 40 000–60 000 dollaria ihmistä kohden, vaikka meitä on satoja miljoonia enemmän kuin maanviljelyksellä eläneitä esivanhempiamme.

Taloushistorioitsija Deirdre McCloskey on laskenut, että teollisuusmaissa tavallisen ihmisen ulottuvilla olevien tavaroiden ja palveluiden arvo on kahdessa vuosisadassa noussut pienimmänkin arvion­ mukaan 2 900 prosenttia. Suurin arvio on peräti 10 000 prosenttia.

Vaurauden vyöryn nostatti koulukirjoista tuttu teollinen vallankumous.



Miksi
se tapahtui vasta 1700-luvun lopulla eikä jo antiikin Roomassa? Miksi se alkoi Euroopassa eikä Kiinassa? Miksi juuri Britanniassa eikä muualla Euroopassa?

Uuden vastauksen antaa ranskalaisen École Normale Supérieuren ja Jean Nicod -instituutin tutkija Nicolas Baumard. Hän julkaisi siitä ennakkoversion arvostetussa Behavioral and Brain Sciences -tiedelehdessä viime syksynä.

Teollinen vallankumous perustui eritoten keksintöihin, joiden ansiosta voitiin tehdä enemmän tavaraa ja vähemmällä työllä.

Esimerkistä käy kankaan kudonta. Vuonna 1760 kankaan tekemiseen paunasta eli vajaasta puolesta kilosta puuvillaa kului 18 työtuntia.

Sata vuotta myöhemmin samaan työhön meni enää puolitoista tuntia. Työn tuottavuus nousi 1 100 prosenttia.

 

Ensin tarvittiin kekseliäisyyden aika.

Hämmentävää mullistuksessa Baumardin mukaan oli se, että monet sen käynnistäneet keksinnöt eivät vaatineet kummoisia tieteellisiä tai teknologisia taitoja.

Keksinnöt olivat niin yksinkertaisia, että ne olisi mainiosti­ voitu tehdä paljon aikaisemmin. Erään historioitsijan sanoin ne eivät olisi kummastuttaneet Arkhimedesta, kuuluisaa antiikin kreikkalaista matemaatikkoa ja keksijää.

Siksi suuri kysymys kuuluu, miksi teollisen vallankumouksen keksinnöt, kuten höyrykone, ilmaantuivat niin myöhään ihmisen historiassa.

Baumardin selitys on, että vasta teollisen vallankumouksen alla Englannissa kehittyivät olot, jotka päästivät kekseliäisyyden valloilleen.

Englannista oli tullut vauraampi kuin mikään muu Euroopan maa ja mikään muu maa historiassa aikaisemmin. Merimahdiksi kohonnut maa oli rikastunut eritoten maailmankaupalla.

Elintasonsa turvin britit saattoivat keskittyä parantelemaan vanhoja tapoja toimia eli tekemään innovaatioita.

Baumard selittää uudenlaista asennoitumista niin sanotulla elinkiertoteorialla.

Evoluutiobiologiaan perustuva teoria sanoo, että eliöt voivat kiihdyttää tai hidastaa tahtia, jolla ne suoriutuvat elämän perustoiminnoista, kuten ruoan­hankinnasta tai lisääntymisestä.

Voimavaroiltaan niukassa ympäristössä eliöt nopeuttavat elämisen tahtia ja kiirehtivät ravinnon ja jälkeläisten hankintaa. Voimavaroiltaan runsaassa ympäristössä sitä vastoin ei tarvitse kiirehtiä.

Ihminen myös omaksuu tutkimusten mukaan niukkuudessa nopean elämän­strategian ja vauraudessa hitaan.

Köyhissä oloissa ihmiset saavuttavat sukukypsyyden keskimäärin aiemmin ja saavat lapsia nuorempina. Lapsia myös syntyy köyhille enemmän.

”Ihmiset eivät ole millään lailla irtautuneet elinkiertoteorian perusperiaatteista”, psykolo­gian ja kirjallisuuden tutkija Severi Luoto sanoo.

Uudessa-Seelannissa Aucklandin yliopistossa työskentelevä Luoto on itsekin soveltanut elinkiertoteoriaa.

”Suurin osa modernienkin ihmisten ajasta menee energian keruuseen ympäristöstä eli työntekoon, kerätyn energian hyödyntämiseen eli syömiseen ja lisääntymiseen liittyviin toimintoihin”, Luoto sanoo.

Luoto on yhdessä Turun yliopiston evoluutiopsykologian tutkijan Markus J. Rantalan ja Latvian yliopiston Indrikis Kramsin kanssa kirjoittanut kommenttiartikkelin Baumardin tutkimuksesta. Sekin julkaistaan myöhemmin Behavioral and Brain Sciences -lehdessä.

Teollisen vallankumouksen edellä Britannia vaihtoi hitaan vaihteen päälle, kun muualla maailmassa elettiin suuremmassa niukkuudessa ja nopeasti, Baumard todistelee.

 

Puute ei edistä keksintöjä.

Niukkuudessa ihmiset eivät vain lisäänny nopeammin kuin runsaudessa. He myös turvautuvat herkemmin väkivaltaan, luottavat vähemmän toisiin ihmisiin, ovat materialistisempia ja suvaitsemattomampia. He elävät enemmän hetkessä.

Puute ei edistä keksintöjä. Ahdingossa ihmisillä on muuta ajateltavaa kuin innovaatiot.

Myös keskiajalla ihmiset olisivat hyötyneet työkalujensa tuottavuuden kehittämisestä. Mutta paranteluun uhrattu aika olisi voinut saattaa heidät ja heidän perheensä kurjuuden partaalle.

”Innovointi on ylellisyyttä, johon harvalla oli varaa esiteollisena aikana”, Baumard kirjoittaa.



Keksintöjä alkaa syntyä, kun selviytymisen pakko hellittää. Silloin ihmisillä on varaa uhrata aikaa ja ponnistuksia niiden kehittelyyn, vaikka välitöntä aineellista hyötyä ei olisi näköpiirissä.

Teollista vallankumousta siivittäneet keksinnöt saattoivat syntyä vasta vuosien kokeilujen jälkeen. Se kysyi malttia.

Innovaatioita edistivät Baumardin mukaan usko huomiseen, sisäinen kannustin kokeiluihin, tutkaileva asenne ja sosiaalinen luottamus.

Luottamuksen ansiosta valtaosa keksijöistä ei pantannut ideoitaan­ vaan levitti niitä avoimesti.

Kaikki nämä tekijät muodostavat korkeaan elintason liittyvän psykologisen kokonaisuuden, jota luonnehtii hidas elämän­strategia. Muita maita vauraammassa 1700-luvun Englannissa hitaasti saattoi elää yhä suurempi joukko ihmisiä.

Elintaso jakaantui myös laajemmin kuin ennen. Siksi yhteiskunnan alempiinkin luokkiin kuuluvat britit olivat paremmin koulutettuja kuin antiikin Rooman yläluokka.

Muutkin tutkijat ovat selittäneet teollisen vallankumouksen syntyä uusilla asenteilla.

Kuuluisin lienee saksalaisen sosiologian klassikon Max Weberin ajatus, että protestanttinen etiikka käynnisti kapitalismin.

Ajatuksen mukaan uskonto istutti ihmisiin ahkeruuden ja itsehillinnän ihanteet, jotka puolestaan ruokkivat taloudellista toimeliaisuutta.

Elinkiertoteoria kääntää kuitenkin kuuluisan ajatuksen päinvastaiseksi.

 

Vaurastuminen vahvisti malttia ja uskoa huomiseen.

Ensin vaurastuminen valoi Baumardin mukaan ihmisiin hitaan elämän asenteita, kuten maltin ja tulevaisuudenuskon. Vasta sitten heistä tuli vastaanottavaisia protestanttisille opeille.

Luodon mukaan Baumardin teorialle teollisesta vallan­kumouksesta on vahvaa näyttöä. Hän, Rantala ja Krams kuitenkin arvostelevat teoriaa orjakaupan ja kolonialismin sivuuttamisesta.

”Teoria ei ota huomioon muiden kansojen riistoa, kaupankäyntiä amerikkalaissiirtomaan kanssa ja sitä, miten ne yhdessä auttoivat Englantia nousemaan asemaan, joka mahdollisti korkeamman innovatiivisuuden”, Luoto kertoo.

Hän myös muistuttaa, ettei vauraus ole ainoa asia, joka suosii hidasta elinkiertostrategiaa ja innovatiivisuutta.

 

Kylmä ilmasto lisää suunnitelmallisuutta.

Luodon oma oma tutkimus viittaa siihen, että myös kylmä ilmasto vaikuttaa evoluutiossa. Se lisää pitkän ajan suunnitelmallisuutta ja innovaatioita.

Elinkiertoteoria antaa tiettävästi ensimmäisen evoluutio­psykologisen selityksen sille, miksi ihmisten ajattelutapa muuttui ja mahdollisti teollisen vallankumouksen keksinnöt.

”Tykkään, kun sotketaan tieteenalojen rajoja ja pohditaan taloushistorian suurinta mysteeriä eli sitä, miksi vaurastuminen parisataa vuotta sitten alkoi”, taloushistorian professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta kommentoi.

Baumard on hänen mukaansa oikeilla jäljillä, vaikkei kaikki todistelu Ojalaa vakuuta.

”Jokin sai ihmiset ajattelemaan ja touhuamaan enemmän juuri 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa erityisesti Englannissa mutta myös muissa maissa.”

Poikkeuksellisen muutoksen aikakaudelle riittää ennestään muitakin selityksiä. Niistä varteenotettavia on Ojalan mukaan kymmenkunta.

Jotkut historioitsijat korostavat sitä, että Englannissa oli hiiltä höyrykoneisiin, toiset kansakunnan asemaa maailmankaupan mahtina ja solmukohtana.

Englannissa oli lisäksi suhteellisen korkeat palkat, mikä yhden teorian mukaan kannusti korvaamaan ihmistyötä koneilla.

Teollista vallankumousta edelsi myös uutteruuden vallankumous, industrious revolution. Ahkeruuteen kannustivat kuluttamisen mahdollisuudet, jotka eivät enää rajoittuneet vain välttämättömimpään.

”Ihmiset olivat valmiita tekemään työtä vähän enemmän, jotta heillä olisi varaa kuluttaa enemmän. Se kannusti innovoimaan tapoja valmistaa kulutustuotteita ja tuomaan niitä muista maista”, Ojala selittää.

Yksikään teorioista ei hänen mukaansa yksin selitä teollista vallankumousta, vaan pikemminkin kaikki yhdessä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    2. 2

      Leijonat saa sittenkin lentosaattueen: Hawkit ottavat mestarit vastaan kello 14.30, illalla joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää suorina lähetyksinä

    3. 3

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, Leijonat saapuu iltapäivällä Suomeen

    4. 4

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    5. 5

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    6. 6

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    7. 7

      Eurovaaleista povattiin oikeistopopulistien aaltoa, mutta niskan päälle pääsivätkin EU-myönteiset puolueet – HS kysyi kolmelta asiantuntijalta, mistä tulos kertoo

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Nämä kiinalaiset tekonaamat ovat niin tarkkoja kopioita ihmis­kasvoista, että uusi iPhonekin menee halpaan – ja juuri se on tarkoituskin

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    6. 6

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    7. 7

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    10. 10

      HS:n tulospalvelu näyttää, miten oma ehdokkaasi pärjäsi eurovaaleissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää