Tutkimus: Ihmisen aivot uudistuvat läpi elämän, jopa 97-vuotiaalta löydettiin uusia hermosoluja

Pitkään ajateltiin, että ihmisen aivot eivät enää uusiudu aikuisiällä. Kun aivot ovat kehittyneet, uusia soluja ei enää syntyisi.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että aivot uusiutuvat, joidenkin tutkimusten mukaan jopa pitkälle eläkeikään.

Uusia soluja syntyy ainakin hippokampuksessa. Aivojen uumenissa sijaitseva hippokampus on muistikoneiston moottori, ja sitä Alzheimerin tauti erityisesti hapertaa.

Silti on kiistanalaista, missä määrin uusia soluja syntyy aivoissa. Eri tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia esimerkiksi aivonäytteiden säilömistavasta johtuen.

Uusi tutkimus Nature Medicinehttps://www.nature.com/articles/s41591-019-0375-9 -tiedelehdessä saattaa olla toistaiseksi vakuuttavin osoitus aivojen uusiutumiskyvystä.

Madridin autonomisen yliopiston neurotieteilijät, molekyylibiologit ja neuropatologit havaitsivat 58 kuolleen ihmisen aivokudoksesta, että uusia aivosoluja oli muodostunut hippokampuksessa joka ikisellä tutkitulla – mukaan lukien Alzheimer-potilaat.

Vastasyntyneitä hermosoluja löydettiin jopa 97-vuotiaana kuolleen naisen aivokudoksesta. Aivosolujen syntyä havaittiin pykäläpoimuksi kutsutussa hippokampuksen osassa.

Aivosoluja syntyy läpi elämän, mutta niiden muodostuminen vähenee iän myötä. Nyt tutkituista nuorin oli kuollut 43-vuotiaana. Tutkijat havaitsivat uusia aivosoluja syntyneen hänen aivoihinsa noin 42 000 kappaletta kuutiomillimetriä kohden. 70-vuotiailla tutkituilla solujen syntytahti oli vähentynyt noin 30 000 soluun kuutiomillimetrissä aivokudosta.

Lukua voi suhteuttaa siihen, että ihmisen aivoissa on arviolta sata miljardia aivosolua.

Tutkijat laskevat, että keski-iän ylittyessä aivot tuottavat joka vuosi 300 solua vähemmän kuutiomillimetriä kohden kuin edellisvuonna. Silti soluja syntyy loppuun asti.

Alzheimeria sairastaneiden aivoissa oli selvä ero terveisiin jo taudin hyvin varhaisessa vaiheessa. Uusia hermosoluja syntyi heilläkin, mutta vain noin puolet siitä, mitä terveillä.

Jos aivokuvantaminen kehittyy tarpeeksi, niin Alzheimerin taudin voisi kenties havaita jo hyvin varhaisessa vaiheessa hermosolujen syntytahtia tarkkailemalla, tutkijat lupailevat. Tämä on kuitenkin vielä utopiaa.

Tuore tutkimus on ristiriidassa viime vuonna Naturehttps://www.sciencemag.org/news/2018/03/study-questions-whether-adults-can-really-make-new-neurons-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen kanssa. Siinä ei havaittu, että uusia hermosoluja syntyisi enää aikuisiällä.

Todistusaineistoa aivojen uusiutumisesta on silti muissa tutkimuksissa kertynyt runsaasti. Tulosten eroja selittävät luultavasti eri tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja se, miten kauan tutkittuja kudosnäytteitä on säilötty.

”Kudoksen käsittelytavasta riippuen samassa näytteessä voi näyttää olevan runsaastikin kehittyviä hermosoluja tai ei lainkaan uusia soluja”, neurotieteilijä María Llorens-Martínhttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+llorens-martin sanoo The Guardian https://www.theguardian.com/science/2019/mar/25/humans-can-make-new-brain-cells-into-their-90s-scientists-discover-sanomalehdessä.

Llorens-Martín on yksi tämän tuoreimman tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksissa käytetyt kudosnäytteet saattavat olla olleet aivopankissa formaldehydiliuoksessa kuukausia tai jopa vuosikausia. Paraformaldehydi alkaa ennen pitkää muodostaa sidoksia kudosnäytteisiin ja muuttaa hermosolut eräänlaiseksi geeliksi, Llorens-Martín sanoo Sciencehttps://www.sciencemag.org/news/2019/03/new-neurons-life-old-people-can-still-make-fresh-brain-cells-study-finds-tiedelehdessä.

Aivoissa muodostuneita uusia soluja etsitään käyttämällä erästä fluoresoivaa ainetta, joka sitoutuu aivokudoksessa oleviin niin sanottuihin dcx-proteiineihin. Llorens-Martínin ryhmä havaitsi, että formaldehydikylpy poistaa jälkiä tästä proteiinista jo ensimmäisen kahden vuorokauden jälkeen. Puolen vuoden päästä uusien hermosolujen löytäminen näytteestä on lähes mahdotonta.

Uudessa tutkimuksessa ryhmä käytti hyvin tuoreita kudosnäytteitä, joista hermosolujen muodostuminen kävi ilmiselväksi. Solujen alut havaittiin myös mikroskoopilla. Ne olivat sileitä ja pulleita, eikä niistä versonut vielä juurikaan haaroja.

Uusien hermosolujen muodostumista hiirillä tutkiva kanadalainen neurotieteilijä Paul Frankland https://www.hs.fi/haku/?query=paul+franklandpitää uutta tutkimusta hyvin vakuuttavana.

”Se tarjoaa selkeät ja kiistattomat todisteet siitä, että hermosoluja syntyy läpi elämän. Minun osaltani tämä kysymys on nyt loppuunkäsitelty”, Frankland sanoo Science-lehdessä.