Tiede

Leijonien kasvu­tarina eteni aivan psykologian teorioiden mukaisesti: Motivaation ratkaisee kolme asiaa, entinen huippu­kiekkoilija ja nykyinen urheilu­psykologi sanoo

Ihmisellä on kolme perustarvetta. Tunne yhteenkuuluvuudesta, kyvykkyydestä ja omaehtoisuudesta auttavat menestymään.

Suomi lähti jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin altavastaajan asemasta: pelaajista 18 oli ensikertalaisia, suuria NHL-tähtiä ei yksikään. Paperilla joukkue oli heikompi kuin Ruotsin, Venäjän tai Kanadan.

Joukkue osoitti olevansa enemmän kuin osiensa summa: tiimistä rakentui maailmanmestari. Miksi ryhmädynamiikka toimi niin hyvin?

Urheilupsykologi, entinen NHL-jääkiekkoilija ja olympiapronssimitalisti Tuomas Grönman hakee vastausta psyko­logian itseohjautuvuusteoriasta.

Teorian ytimessä on ihmisen motivaatio, johon vaikuttavat kolme psykologista perustarvetta. Ne ovat yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja omaehtoisuuden tunne, sanovat teorian kehittäneet professorit Edward Deci ja Richard Ryan.

Kolmen tarpeen tyydyttyminen oli Grönmanin mukaan olennaista MM-kultajoukkueen ryhmädynamiikan kannalta.

”Kun kysytään, miksi maajoukkue voitti, ei kukaan puhu mitään pelitavasta. Pelaajat puhuvat veljeydestä, sydämestä, luihin ja ytimiin menevästä pelaamisesta”, hän sanoo.

 

”Vaikka ne NHL-miljonäärit olisivat mukavia ihmisiä, voisi tulla tunne, että emme ole samassa veneessä. ”

Yhteenkuuluvuutta loi se, että tänä vuonna MM-joukkueen pelaajat olivat poikkeuksellisen tasa-arvoisia keskenään.

”Kun on 18 ensikertalaista, he ovat lähtökohtaisesti kaikki samassa veneessä”, Grönman sanoo. Tilanne olisi ollut hyvin erilainen, jos joukkueessa olisi ollut kymmenen NHL-konkaria ja kahdeksan ensikertalaista.

”Vaikka ne NHL-miljonäärit olisivat mukavia ihmisiä, voisi tulla tunne, että emme ole samassa veneessä. Mä olen Joel Kiviranta Vaasan Sportista ja tässä on Aleksander Barkov. Mä tienaan kymmeniätuhansia euroja ja tämä toinen miljoonia vuodessa”, Grönman vertaa.

”Ensikertalaisen energia voi mennä siihen, että hän miettii, onko hänellä oikeutta olla joukkueessa ja onko hän tarpeeksi hyvä. Vaikka kukaan ei sitä sanoisi, hän voi sitä itse miettiä. Jo se on pois pelaamisesta.”


Samoilla linjoilla on urheilu­psykologi Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta Kihusta. Jos joukkueessa on useita tähtiä, asetelma ei ole ryhmädynamiikan kannalta välttämättä ihanteellisin.

Nyt sosiaalisen paikan löytäminen sujui pelaajilta Grönmanin mielestä nopeasti ja luontevasti. Kaikki kentälliset olivat samalla viivalla.

 

”Kun monesti paikkoja pidetään auki viimeiseen asti, joukkue ei pääse muodostumaan ja ryhmäprosessi käynnistymään. Pelkäät, oletko joukkueessa vai et.”

Henkeä edisti sekin, että joukkue lyötiin lukkoon poikkeuksellisen aikaisin, kun varmistui, ettei NHL-tähtiä ole tulossa.

”Kun monesti paikkoja pidetään auki viimeiseen asti, joukkue ei pääse muodostumaan ja ryhmäprosessi käynnistymään. Pelkäät, oletko joukkueessa vai et”, Grönman sanoo.

”Usein puhutaan siitä, kuinka joukkueella on hyvä yhteishenki. Nyt kliseet olivat totta.”


Altavastaajan asema on joukkueelle usein henkisesti helpompi kuin ennakkosuosikin, jääkiekkoseura Tapparan henkisenä valmentajana toimiva Konttinen sanoo. Se antaa tiimille alkuvaiheessa keskittymisrauhan.

 

”Se hetki, kun kollektiivi tiedostaa, että sillä on mahdollisuus tehdä jotain isoa. Kun siihen tarrataan hyvällä tavalla, sellainen joukkue on hyvin vaikeasti voitettavissa.”

”Se ei silti vielä ratkaise mitään. Joukkueen on kasvettava voittamiseen. Vaikka menestyttiin ja lähtökohtiin nähden ylitettiin odotukset varhaisessa vaiheessa, ei tyydytty siihen. Haettiin edelleen peliin laatua ja sitä, että pystytään vielä paremmin olemaan yhdessä.”

Ratkaiseva on se hetki, kun kollektiivi tiedostaa, että sillä on mahdollisuus tehdä jotain isoa.

”Kun siihen tarrataan hyvällä tavalla, sellainen joukkue on hyvin vaikeasti voitettavissa”, Konttinen sanoo.

Motivaation näkökulmasta kyvykkyyden tarve täyttyy.

Entä kolmas perustarve, omaehtoisuus?

Omaehtoinen tekeminen ei tunnu ulkoa ohjatulta, vaan ihminen tuntee pystyvänsä olemaan oma itsensä ja tekevänsä asioita ilman ulkoista pakkoa.

Autoritäärinen johtajuus ei ole tätä päivää jääkiekossa eikä muissakaan työyhteisöissä, Konttinen sanoo. Täyteen itseohjautuvuuteen hän ei urheilujoukkueessa kuitenkaan usko.


Valmentaja Jukka Jalosen työtapa on keskusteleva. Kun Jalonen aloitti Leijonien päävalmentajana viime syksynä, hän teki pelaajille 10 kysymyksen listan.

Kysymykset koskivat esimerkiksi pelaajan perhettä, elämän kohokohtaa sekä kolmea tärkeintä asiaa. Sekin kiinnosti, mistä hyvä joukkuehenki syntyy.

Jalonen kertoi Image-lehden haastattelussa myös soittavansa kaikille pelaajille turnausten jälkeen, antavansa palautetta henkilökohtaisesti ja kysyvänsä pelaajien mielipidettä sekä omasta että joukkueen pelistä.

”Pelaajalle merkitsee paljon, että valmentaja on kiinnostunut hänestä ja pelistä. Se osoittaa välittämistä”, Konttinen sanoo.

Vuorovaikutusta ja psyykkistä tukea korostava valmennustyyli on ollut merkittävä linjaus suomalaisessa jääkiekossa viime vuosina. Aiemmin paino oli enemmän joukkueen pelitavassa ja taktiikassa. Ryhmädynamiikan osaaminen on juuri Jalosen vahvuus, Grönman arvioi.

”Tässäkin joukkueessa hän on näyttänyt esimerkkiä siitä, että kaikki otetaan huomioon, kaikki ovat merkityksellisiä eikä ole mitään diktaattorimaista käytöstä.”

 

”Haluamme tulla nähdyksi parisuhteessa, työkaverina, kaverina. Jos pelaaja tulee nähdyksi, se on merkityksen kokemuksen kannalta erittäin tärkeää.”

Ihminen haluaa tulla nähdyksi, Grönman huomauttaa ja viittaa psykologian klassikkoon, kiintymyssuhdeteoriaan. Varhaislapsuuden ihmissuhteita korostava teoria käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin.

”Lapsi tulee nähdyksi katseen kautta. Tämä nähdyksi tulemisen tarve säilyy syntymästä hautaan. Haluamme tulla nähdyksi parisuhteessa, työkaverina, kaverina. Jos pelaaja tulee nähdyksi, se on merkityksen kokemuksen kannalta erittäin tärkeää.”

Ydin on Konttisen mielestä se, mitä pelaajat keskenään tekevät, ja se, että heidän keskuudestaan löytyy johtajia. Joukkueessa saa ja pitää silti olla erilaisia persoonia.

Kapteeni Marko Anttilan johtajan rooli on tärkeä, mutta uskoa tekemiseen on luonut huomaamattomammin myös esimerkiksi porukan vanhin Kris­tian Kuusela, Konttinen arvioi.

 

Ryhmän muodostumisessa on neljä vaihetta: forming, storming, norming ja performing.

Joukkueesta kertoo myös Bruce Tuckmanin neliosainen malli ryhmän muodostumisesta.

Ensivaihe on forming eli muodostuminen. Silloin tulokkaat usein muokkaavat mielipiteitään ryhmän mukaan. Toinen vaihe on storming eli myrskyäminen, jolloin turhat kohteliaisuudet heitetään pois ja pureudutaan ristiriitoihin. Kolmas vaihe on norming eli vakiintuminen, jossa jäsenet alkavat luottaa toisiinsa.

Viimeisenä tulee performing eli suorittaminen: jäsenet toimivat yhteisönä, täydentävät ja tukevat toisiaan.

Kiinnostavin vaihe on Konttisen mielestä storming, kun ryhmä kasvaa yhteen. Jos joukkue menestyy ja etenee alusta lähtien voitosta voittoon, sille ei välttämättä kehity keinoja käsitellä vaikeita hetkiä. Epäonnistumiset voivat johtaa syyttelyyn. Tähän tilanne ei saa mennä.

”Joukkueessa korostui se, että pelattiin rinnassa olevalle leijonalogolle, ei omalle nimelle selässä”, Konttinen sanoo.

Mitä ryhmädynamiikalle tekee se, että voitto kulminoituu nyt sanaan mörkö? Korostuuko Anttila tähtenä liikaa?

Konttinen ei näe siinä ongelmaa. Tämäntapaisissa tapahtumissa rakentuu aina tarinoita.

”Näillä tarinoilla on ennen kaikkea kollektiivia vahvistava vaikutus. Marko Anttilalla on hyvä tarina. Kaikki kollektiivit rakentuvat tavalla tai toisella myyteille, on kyse sitten uskonnollisesta ryhmästä, poliittisesta ryhmästä tai urheiluseurasta.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nämä kymmenen väitettä paljastavat onko elämäsi hyvällä tolalla, sanoo koko kansan terapeutti Pirkko Lahti

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Suomi vetää EU-puheenjohtajuuden säästöbudjetilla: Kuluista leikattiin 20 miljoonaa euroa, vieraille tarjotaan hanavettä eikä avajaisgaalaa järjestetä

    6. 6

      Kuvia Helsingistä: Emilia Kangas­luoma kuvasi selfieitä ottavia turisteja

    7. 7

      Demarit kaivoivat K-linjan naftaliinista

    8. 8

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    9. 9

      Makkarakeisari Veijo Votkin järkyttyi 1969 niin pahasti, että ura oli tyssätä heti alkuunsa: ”Hallissa tapettiin päivässä 600 sikaa, pari sataa nautaa ja vähän muita päälle”

    10. 10

      Hissillä ylös, pyörällä alas

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    7. 7

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    8. 8

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    9. 9

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    10. 10

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    10. 10

      U. Pekka Kinnunen on kuvannut karhujen yksityis­elämää vuosi­kymmenten ajan – HS:n erikois­artikkeli vie ainut­laatuiselle matkalle metsiemme valtiaan elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää