Tiede

Vapauden kokemus tekee suomalaiset onnelliseksi, sanovat tutkijat – mutta yhteis­kunta­luokka määrää, kuinka paljon siitä pääsee nauttimaan

Suomalaiset ovat vapaita ja onnellisia, sanoo tutkimus. Vapauden tunne on kuitenkin kiinni siitä, millaisiin oloihin kasvaa.

Miksi suomalaiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin ranskalaiset? Siksi, että suomalaiset tuntevat olevansa vapaampia.

Tämän selityksen antoi ulkopuolinen tarkkailija, alankomaalainen sosiologi ja tunnettu onnellisuustutkija Ruut Veenhoven kollegansa Gaël Brulén kanssa Psychology of Well-Being -tiedelehdessä.

Selitys voi tuntua kummalliselta, jos mielessä kangastelee kuva vähän estyneistä suomalaisista ja sosiaalisesti rohkeista ranskalaisista.

Muutakaan hyvää syytä tutkijat eivät löytäneet sille, että suomalaiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kokonaisuudessaan ja kokevat enemmän onnen tunteita kuin ranskalaiset.

Ratkaisevaa eroa ei löydy ostovoimasta, bruttokansantuotteesta, tuloeroista, oikeusjärjestyksestä, sosiaaliturvasta eikä sukupuolten asemasta.

Onnellisuuden lisäksi kyselyissä mitataan vapautta ja vapauden kokemusta. Näissäkin kyselyissä Suomi pärjää mainiosti.

Todellisen vapauden määrän Veenhoven ja Brulé koostavat kolmesta eri vapauden lajista.

Asiaan vaikuttavat ensinnäkin psykologiset tekijät, kuten heikko itsetunto ja muiden ihmisten mielipiteen myötäily- Ne rajoittavat ihmisten valinnan mahdollisuuksia.

Lisäksi merkitystä on taloudellisilla, poliittisilla ja henkilökohtaisen elämän mahdollisuuksilla. Myös tieto tarjolla olevista tilaisuuksista elämän eri saroilla merkitsee.

 

Erot vapauden kokemuksessa juontuvat siitä, millaiseen kulttuuriin ihmiset kasvavat.

Näistä tekijöistä tutkijat laskevat sadan asteikolla Suomen vapauden asteeksi 78 ja Ranskan 47.

Todellisen vapauden lisäksi sen kokeminen eroaa. Sitä selvitetään kysymällä, miten paljon ihmiset tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä. Siinä suomalaiset saavat peräti 93 pistettä ja ranskalaiset 53.

Erot vapauden kokemuksessa juontuvat siitä, millaiseen kulttuuriin ihmiset kasvavat, Veenhoven arvelee.

Lasten kasvatuksessa ranskalaiset vanhemmat painottavat tottelevaisuutta, suomalaiset itsenäisyyttä. Suomen kouluissa koululaisia kannustetaan työskentelemään keskenään ryhmissä. Ranskassa kuunnellaan useammin­ opettajan esitelmöintiä ja tehdään muistiinpanoja.

Uskonnollinen perinne voi vaikuttaa ihmisten kokemiin mahdollisuuksiin. Katolilaisuus vahvistaa hierarkkisia ihmisten välisiä suhteita. Luterilaisuus korostaa yksilöiden suhdetta Jumalaan.

Millainen on vapaa ihminen, sellainenko, joka tekee mitä huvittaa kenestäkään piittaamatta?

Psykiatrian professori Hannu Lauerma on kirjoittanut, että psykopaattisten henkilöhahmojen suosio rikosviihteessä voi perustua ”velvoitteidensa ja omatuntonsa vaivaaman tavallisen ihmisen fantasiaan siitä, kuinka mukavaa olisi elää majesteetillisen vapaana normeista ja ympäristön paineista”.

 

Rikollinen toiminta ei ole tavoiteltavaa riippumattomuutta. Se johtaakin usein vapauden menetykseen.

Romaanin ja elokuvan sarjamurhaaja Hannibal Lecter on kammottava, mutta uhkuu samalla täydellistä riippumattomuutta, joka herättää meissä salaa kateutta.

Kriminologit ovat selittäneet rikollisuuden lisääntymistä 1960- ja 1970-luvuilla sillä, että aikakausi alkoi halveksia sovinnaissääntöjä ja korosti itsensä toteuttamista. Rikollisuus sai tämän näkemyksen mukaan osansa 1960-lukulaisesta vapauden romantiikasta.

Rikollinen toiminta ei ole tavoiteltavaa riippumattomuutta. Se johtaakin usein vapauden menetykseen.

Hyvää vapautta on etsittävä muualta. Tosin koko vapauden olemassaoloa on viime vuosina epäilty. Monet aivo- ja psykologian tutkijat ovat kiistävät sen, että ihmisillä olisi vapaa tahto.

Kehkeytyvä kuva on se, että tahtomme on vain osa syiden ja seurausten ketjua eikä mikään luonnonlakien yläpuolella leijuva vapaa päättäjä.

Vaikka vapautta pohjimmiltaan ei olisikaan, sen kokemus on arvokas. Ihmiset haluavat itse päättää omista asioistaan, ja välillä myös toisten.

Vapauden yksi puoli on se, ettei pyrkimyksiämme rajoiteta ja saamme tehdä, mitä haluamme. Tästä pääsee nauttimaan koululainen, joka kirmaa kesälomalle.

Tutkimusten mukaan vapaan tahdon kokemus kuitenkin liittyy johonkin vaativampaan kuin velvoitteiden hellittämiseen ja omien halujen esteettömään toteuttamiseen.

Tahtoa tutkinut yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Roy Baumeister on työtovereineen kertoneet koehenkilöille ihmisistä erilaisissa kuvitteellisissa tilanteissa ja pyytänyt heitä arvioimaan, miten vapaasti tai epävapaasti ihmiset tilanteissa toimivat. Tutkimus löytyy tästä linkistä.

Vapaimmiksi arvioitiin teot, jotka tehtiin tietoisen harkinnan jälkeen, joissa ihmiset toimivat vastoin ulkoista painetta ja joissa he menettelivät vastoin välitöntä omaa etuaan.

Baumeisterin mukaan tahdonvapaus on pitkälti tietoista itsensä kontrolloimista. Sen avulla säätelemme välittömiä impulsseja ja voimme uhrata hetken edun pitkän tähtäimen tavoitteiden vuoksi.

Näin tekevät lapset kuuluisassa vaahtokarkkikokeessa. Siinä lapset koettavat vastustaa välitöntä halua syödä yksi vaahtokarkki, jotta saavat myöhemmin palkinnoksi kaksi.

Vapauden psykologista merkitystä korostaa itsemääräämis­teoria, jota ovat kehittäneet yhdysvaltalaiset professorit Edward Deci ja Richard Ryan.

Sitä on Suomessa viljellyt filosofian ja psykologian tutkija Frank Martela, joka on tehnyt yhteistyötä Ryanin kanssa.

”Autonomia on inhimillinen perustarve. Ihmiset pääsevät tekemään asioita, jotka ovat itsestä mielekkäitä ja mielenkiintoisia sen sijaan, että joutuisivat tekemään niitä vain ulkoisen pakon vuoksi”, Martela selittää.

 

Kun puolisot toimivat toistensa hyväksi, heidän itsenäisyytensä ei ole uhattuna niin kauan kuin he toimivat omasta halustaan.

Itsenäisyyden rajoitteet ovat Martelan mukaan tyypillisesti sosiaalisia: kuinka paljon työpaikalla esimiehet, perheessä vanhemmat ja koulussa opettajat rajoittavat minua. Kuinka paljon minulla on tilaa toteuttaa itseäni näissä ympäristöissä.

”Autonomia sekoitetaan helposti yksilökeskeisyyteen. Kulttuurien väliset tutkimukset osoittavat, että autonomia on tärkeä myös kollektiivisissa kulttuureissa. Ihminen voi olla autonomisesti osa yhteisöä.”

Parisuhde on esimerkki muut huomioivasta, mutta itselähtöisestä toiminnasta. Kun puolisot toimivat toistensa hyväksi, heidän itsenäisyytensä ei ole uhattuna niin kauan kuin he toimivat omasta halustaan.

Vapauteen liittyvät olennaisesti valinnat. Vaikka autonomia olisi kulttuurista riippumaton perustarve, valinnan arvostus vaihtelee paitsi kulttuurin myös yhteiskunta­luokan mukaan.

Stanfordin yliopiston professori Hazel Markus ja kumppanit tekivät joitakin vuosia sitten kokeita, joissa koehenkilöt saivat valita erivärisiä kyniä. Kokeissa verrattiin valintatilanteissa intialaisia ja yhdysvaltalaisia opiskelijoita sekä keskiluokan ja työväenluokan edustajia.

Viidestä kynästä yksi oli sininen ja neljä punaisia. Yhdysvaltalaiset opiskelijat korostivat yksilöllisyyttään, sillä he valitsivat tyypillisesti sinisen eli muista poikkeavan kynän. Intialaiset valitsivat yleisemmän punaisen.

Toisessa tutkimuksessa asetelmaa vähän muunneltiin. Kun koehenkilö oli valinnut kynänsä, tutkijat sanoivat, ettei hän voikaan saada sitä, ja antoivat tälle valitun sijasta toisen.

Seuraavaksi osallistujia pyydettiin arvostelemaan valitsemansa kynät. Amerikkalaiset pitivät selvästi parempana sitä kynää, jonka he itse olivat valinneet kuin sitä, joka heille annettiin. Intialaisten mielestä sekä itse valitut että heille annetut kynät olivat ihan yhtä hyviä.

Kun tutkijat tekivät samat kokeet keskiluokkaisilla ja työväenluokkaisilla amerikkalaisilla, keskiluokkaiset valitsivat samalla lailla kuin yhdysvaltalaiset opiskelija. Ja työväenluokkaiset valitsivat kuin intialaiset opiskelijat.

Yhteiskuntaluokkien psykologiaa verranneet tutkimukset viittaavat siihen, että omaehtoinen valinta korostuu keski- ja ylempien luokkien elinpiirissä.

Vauraus, korkea koulutus ja hyvät tulot luovat ympäristön, jossa elämä tuntuu olevan omassa kontrollissa. Vauraiden perheiden lapset pääsevät pienestä pitäen harjoittelemaan valintojen tekemistä. He saavat kokemusta siitä, miten voivat vaikuttaa elämäänsä valinnoillaan.

 

Varakkaat voivat tehdä vapaammin valintoja kuin varattomat.

Köyhemmissä oloissa voimavaroja on vähemmän. Se ruokkii vähävaraisissa tunnetta, että elämä on enemmän kiinni ulkoisista tekijöistä, jotka ovat oman kontrollin ulkopuolella. Haluamista ylipäätään on vaikea opetella niukkuudessa.

”Ihminen voi silloin alistua kohtaloonsa. Kannattaako haluta elämässään erilaisia asioita, jos jatkuvasti huomaa, etteivät ne toteudu”, Martela sanoo.

”Toinen tyyppi taas kasvaa oloissa, joissa omat halut kohtuullisen usein toteutuvat. Hän oppii, että elämässä kannattaa haluta asioita, koska siten voi saavuttaa tavoitteitaan.”

Yhteiskuntaluokkia tutkinut Turun yliopiston professori Jani Erola muistuttaa, että varakkaat voivat tehdä vapaammin valintoja kuin varattomat.

”Riskinottokyky on paljon suurempi. Vaikka jokin yksittäinen valinta epäonnistuisikin, voi laskea sen varaan, että jää jaloilleen kaiken saamansa tuen takia”, Erola sanoo.

Ihmiset sisäistävät voimavarojensa mukaisesti sen, mitkä vaihtoehdot ovat heille mahdollisia ja uskottavia ja mitkä eivät.

”Eritoten koulutusvalintoja tehdään hyvin paljon sen perusteella, mitä koetaan oman perhetaustan vuoksi mahdolliseksi. Korkeakoulutetusta perheestä tulevalla valintojen avaruus on paljon isompi.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    2. 2

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    4. 4

      Hovioikeus: Jaajo Linnonmaa ja Juha Perälä eivät loukanneet neliraitalenkkareita maahantuoneen yrittäjän kunniaa radion aamuohjelmassa

    5. 5

      Sodasta palannut isä osoitti Antti Aniaa aseella ja käski häipyä kotoa – Poikaa ei päästetty edes opiskelemaan, mutta nyt hänen keksintönsä soi sadoissa kirkoissa

    6. 6

      Jalkapallokatsojia kaasuttanut turvallisuusyritys syyttää nyt Palloliiton antamia ohjeita

    7. 7

      Suomalaistutkimus: Suoliston bakteerikanta on yhteydessä vauvan temperamenttiin

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät, kauppahinta 1,3 miljardia euroa ja pääkonttori pysyy Suomessa

    9. 9

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    10. 10

      Vantaalaisen pientaloalueen lapset saavat kolme ilmaista ruokaa päivässä, koska Anneli Virtanen päätti toimia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies pakotettiin teloittamaan oma veljensä soramontulla Oulussa, syyttäjä vaatii myös veljensä ampujalle murhatuomiota

    2. 2

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Neljän liikkeen sääntö” auttaa treenaamaan vatsalihaksia tehokkaasti: Personal trainer laati ohjelman, joka vaikuttaa koko keskivartaloon

      Tilaajille
    4. 4

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      Helsingin poliisi julkaisi kuvan wc-tilasta osana epäillyn salakatselu­rikoksen tutkintaa, ratkaiseva vihje tuli alle tunnissa

    7. 7

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    8. 8

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    9. 9

      Pappi vihki homoparin, ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

    10. 10

      Seitsemän eduskuntaan pyrkinyttä käytti kampanjointiin yli 100 000 euroa – ulkopuolisen rahan osuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    7. 7

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    10. 10

      Raaka raiskaus vei viisi syytöntä teiniä vankilaan ja Trump vaati heille kuolemantuomiota – Nyt tarina on Netflixissä ja kaikkien pitäisi nähdä se

      Tilaajille
    11. Näytä lisää