Tutkimus: Omistajan stressi siirtyy koiraan

Koiran omistaja oppii lemmikistään monia asioita, joita ei aina tutkimuksissa ole ehditty todentaa. Koira ja ihminen ovat ehtineet kasvaa yhteen monella tavalla sen jälkeen, kun ihminen jalosti sudesta itselleen lemmikin 15 000 vuotta sitten.

Koira esimerkiksi ahdistuu, jos omistaja on selvästi poissa tolaltaan, ja se saattaa jopa pyrkiä lohduttamaan tätä. Kotikoiran hyvinvointi ja elämän edellytykset ruoan saannista alkaen ovat pitkälti ihmisestä riippuvaisia, joten koirallekin on eduksi tarkkailla omistajansa vointia ja tunnetiloja.

Tuore Linköpingin yliopiston tutkimus osoittaa nyt ensimmäistä kertaa, että stressitasot voivat siirtyä lajista toiseen. Kun omistaja on stressaantunut, myös koira stressaantuu. Tämä näkyy suoraan omistajan ja lemmikin stressihormonitasoissa.

Lajien sisällä ilmiö on todennettu aiemminhttps://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277953616302052?via%3Dihub. Sosiaaliset laumaeläimet ylipäänsä näyttävät tarkkailevan ja peilaavan toistensa tunnetiloja. Ihmisellä äidin stressi saa kortisolihormonit mylläämään myös lapsella, ja stressaantuneiden opettajien luokissa myös oppilailla näyttävät olevan kortisolitasot koholla.

Vaikka tuntuukin järkeenkäyvältä, että koira reagoi omistajansa stressiin, on keksittävä tapa todentaa se. Tutkijat lähestyivät ongelmaa mittaamalla stressihormoni kortisolin tasoja lemmikkien karvoista ja omistajien hiuksista.

Kortisolia voidaan mitata verestä tai syljestä välittömän stressitason määrittämiseksi, mutta myös hiuksista. Kortisolia imeytyy verenkierrosta hiuksiin ja karvoihin hiljalleen, jolloin karvoista voidaan päätellä stressitason muutoksia pidemmän ajan kuluessa, ehkäpä hieman samalla tavoin kuin puun vuosirenkaista voidaan lukea hyvät ja huonot kasvuvuodet.

Tutkimukseen otettiin 58 koiraa omistajineen: 25 bordercollieta ja 33 shetlanninlammaskoiraa. Kaikki omistajat olivat naisia. Osa harrasti koiransa kanssa aktiivisesti urheilua kuten agilityä, ja osa ei. Näin voitiin vertailla myös harrastusten vaikutusta stressitasoihin.

Koirista ja ihmisistä otettiin hius- ja karvanäytteitä useampaan otteeseen vuoden aikana. Lisäksi koirat pitivät viikon ajan kaulapantaa, joka mittasi niiden aktiivisuutta ja lähetti tietoja tutkijoille. Lopulta vielä omistajat täyttivät kaksi kyselyä, joilla luodattiin sekä omistajan että koiran luonteenpiirteitä.

Tulos oli, että kun omistajan stressitasot olivat koholla, myös koiran karvoista mitattiin enemmän kortisolia. Yhteys oli vahvin niillä omistajilla, jotka treenasivat aktiivisesti agilitya ja osallistuivat koiran kanssa kilpailuihin. Tutkijat uumoilevat tämän johtuvan siitä, että koiransa kanssa paljon harrastavilla omistajilla on tiiviimpi suhde lemmikkeihinsä. Liikunta sinänsä ei näyttänyt nostavan koirien kortisolitasoa.

Vastaavasti kun omistajan kortisolitasot olivat matalalla, mitattiin myös koirien karvoista alhaisempia pitoisuuksia.

Koiran ja omistajan luonteenpiirteitä kartoittava kysely puolestaan viittaisi siihen, että ihmisen luonne on stressin kannalta ratkaisevampi kuin koiran luonne. Kun tuloksia analysoitiin tilastollisesti, ainoastaan ihmisen luonteenpiirteillä oli yhteys stressitasoihin.

”Näin ollen esitämme, että koira peilaa omistajansa stressiä”, sanoo eläinten käyttäytymistä tutkiva vanhempi yliopistonlehtori Lina Roth https://www.hs.fi/haku/?query=lina+rothtiedotteessahttps://www.sciencedaily.com/releases/2019/06/190606102036.htm.

Kun omistajien luonteenpiirteitä luokiteltiin, tilastollisesti suurin vaikutus koiran stressitasoihin näytti olevan omistajan niin sanotulla neuroottisuudella. Tällä tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat stressiherkempiä, arempia ja esimerkiksi alakuloisuuteen taipuvaisia.

Yllättäen kuitenkin tällaisiksi määriteltyjen ihmisten koirat stressasivat vähemmän. Tutkijat selittävät tätä sillä, että herkät ihmiset ehkä hakevat lemmikiltä enemmän lohtua ja läheisyyttä, jolloin paijaaminen ja yhdessäolo laskee koiran kortisolitasoja.

Asiaa pitää kuitenkin vielä tutkia tarkemmin, jotta stressitasojen korrelaatio voidaan vahvistaa ja päästä paremmin käsiksi taustalla oleviin syihin. Lisäksi tutkittavat koirarodut olivat kummatkin kuuliaisiksi ja ihmiseen kiintyviksi jalostettuja paimenkoiria. Reagoisiko esimerkiksi metsästyskoira omistajan stressiin samalla tavoin?

Jos pystyttäisiin selvittämään, millä tavalla erilaiset koirat reagoivat ihmisen tunnetiloihin, olisi ehkä mahdollista löytää omistajille tarkemmin juuri heidän luonteelleen sopiva lemmikki, Roth pohtii. Toki koiraa harkitseva osannee ilman stressimittauksiakin miettiä, millainen rotu hänelle voisi sopia.

”Voi olla, että kaikki rodut eivät reagoi omistajan stressiin yhtä vahvasti”.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reportshttps://www.nature.com/articles/s41598-019-43851-x.