Tutkimus: Kotipölyn koostumus voi vaikuttaa lapsen riskiin sairastua astmaan

Kotipölyn koostumus voi vaikuttaa lapsen riskiin sairastua astmaan.

Jo pitkään on arveltu, että maatilamainen elinympäristö suojaa lapsia allergioilta ja astmalta. Nyt uusi suomalaisjohtoinen tutkimus kertoo, että jos kaupunkilaislapset altistuvat maatalomaiselle kotipölylle, lasten riski sairastua astmaan laskee.

Parhaan suojan astmaa vastaan näyttää kuitenkin antavan karjatilalla kasvaminen.

”Karjatilan suojavaikutus on vahva”, sanoo erikoistutkija Pirkka Kirjavainen https://www.hs.fi/haku/?query=pirkka+kirjavainenTerveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on maanantaina Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksenhttps://www.nature.com/articles/s41591-019-0469-4 pääkirjoittaja.

Maatilojen navetoista kulkeutuu ilmeisesti sisälle sellaisia pölybakteereita, jotka suojaavat lapsia astmalta.

Allergia ja astmat ovat yleistyneet maailmalla sitä mukaa, kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin. Syyksi on epäilty sitä, että kaupunkien elinympäristöstä puuttuu sellaisia tärkeitä bakteereita, joita maaseudulta yhä löytyy.

Kirjavainen kollegoineen tutki huonepölyn koostumusta 395 suomalaiskodissa. Kodeista otettiin pölynäyte olohuoneen lattialta, kun lapset olivat kaksikuisia. Astman kehitystä seurattiin kuuden vuoden ajan.

Maatalojen kotipölyssä oli enemmän mikrobilajeja kuin kaupunkikodeissa, vaikka suoranaisia lehmämikrobeja maatalojen olohuoneiden lattioilta ei havaittu.

Kaupunkikotien lattioilta löytyi puolestaan runsaammin ihmisiin liittyviä bakteereita. Näitä olivat esimerkiksi Streptococcaceae-heimon bakteerit. Heimoon kuuluu sekä normaaliin ihmisen mikrobistoon kuuluvia bakteereja että potentiaalisia taudinaiheuttajia.

Tällaiset mikrobit voivat edistää astman syntyä, jos lattialla ryömivä lapsi hengittää niitä ja ne pääsevät jo varhain kasvamaan hengitysteissä.

”Jos hengitysteiden mikrobistossa on näitä potentiaalisia patogeenejä, se saattaa altistaa astmalle. Voi olla, että ne ylläpitävät hengitysteissä tulehdusta ja saattava edistää astman syntyä”, Kirjavainen sanoo.

Tutkijat toistivat pölytutkimukset Saksassa yli tuhannella lapsella ja saivat samat tulokset. Lasten allergiariski laski jälleen, jos kotipölyn koostumus muistutti suomalaisten maatalojen mikrobistoa, vaikka koti ei sijainnutkaan maatilalla.

Aiemmin on esitetty, että astmariski liittyisi siihen, kuinka paljon erilaisia mikrobilajeja elinympäristöstä löytyy. Mitä enemmän lajeja, sitä parempi.

”Ihan niin yksinkertaisesti se ei mene”, Kirjavainen sanoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurempi merkitys on sillä, mistä mikrobisto koostuu.

Pölyn määrä ei myöskään selitä astmayhteyttä.

”Voi kuitenkin ajatella, että jos siivoaminen ei ole niin viimeisen päälle, se ei ole välttämättä aina huono asia astman kehittymisen kannalta.”

Sitäkään ei kannata murehtia, jos pikkulapsi pistää vähän maata suuhunsa.

Vaikka parantunut hygienia on torjunut vuosikymmenten ja -satojen varrella monia sairauksia, liiallinen puhtaus ei ole hyväksi.

Miten maatalomaista mikrobistoa saataisiin sitten hyödynnettyä kaupunkilaisoloissa? Voisivatko esimerkiksi lemmikit toimia karjan korvikkeena kaupunkioloissa ja antaa suojaa allergiaa sekä astmaa vastaan?

Tällaista ajatusta ovat tukeneet jotkut tutkimukset. Toisaalta neljä vuotta sitten julkaistu suomalaistutkimushttps://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/pai.12369 havaitsi, että jos perheessä on koira tai kissa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, riski näihin lemmikkeihin liittyvään allergiaan kasvaa.

”Minun näkemykseni on, että koiran pitämisellä voi olla suojavaikutus astmaan, mutta se ei ole läheskään yhtä vahva vaikutus kuin maatiloilla. Näyttäisi, että se on aika vähäinen. Kissoissa yhteys on vielä epäselvempi”, Kirjavainen sanoo.

Ehkä todennäköisin tapa, jolla maatilamaista mikrobistoa voitaisiin hyödyntää kaupunkioloissa, olisi Kirjavaisen mukaan nenäsuihke. Suihkeessa olisi maaseudulla viihtyvien bakteerien ainesosia.

Nenäsuihkeista ei ole tiettävästi saatu vielä julkaisukelpoisia tuloksia. Koe-eläimillä mahdollisuutta on testattu.

Kirjavaisen ja kollegoiden tutkimuksessa ulkokengillä sisällä kävely ja monilukuinen sisarusparvi näyttivät edistävän maatilan kaltaista mikrobistoa.

Vahvimmin tuli esille maaperän kantautuminen sisätiloihin. Ulkokengät tai sisarusmäärä eivät nousseet kuitenkaan tarpeeksi vahvasti, jotta niillä olisi selvä yhteys astmasuojaan.

Entä hyödyttäisikö kodin bakteerikantaa se, jos metsästä kaivetaan maata ja levitetään sitä eteismatolle?

Tätä Kirjavainen kollegoineen tutkii THL:ssä parhaillaan, mutta työ on vasta alussa.

”Sen voi sanoa, että ylipäänsä ulkona oleminen ja lasten leikkiminen ulkona on aina kannustettavaa. Sitä kautta niitä ulkoympäristön mikrobejakin kantautuu enemmän myös sisälle.”