Tiede

Mustikoiden määrä on vähentynyt rajusti, ja taustalla ovat myös ihmisten toimet

Hakkuut koettelevat mustikkaa, mutta paikoin se on jopa runsastunut.

Mustikoita näkyy jo. Ei paljon, mutta maistiaisiksi.

Innokkaimmat mustikanpoimijat ovat jo löytäneet varvikkoja, joissa kesän ensimmäiset mustikat sinertävät. Varsinainen pääsato kypsyy vasta heinäkuun puolivälin jälkeen.

Parhaat marjamättäät sijaitsevat yleensä auringon valossa kylpevillä etelärinteillä, myös metsien reunoissa, harjuilla ja kallioiden koloissa.

Oikein hyvänä vuonna käden ulottuvilta saa kerättyä litran mustikkaa. Tänä kesänä piirakan marjoihin joutuu kuitenkin näkemään enemmän vaivaa kuin tavallisesti. Luonnonvarakeskus ennakoi juhannuksen alla, että sadosta tulee enintään keskinkertainen.

Syitä on monia. Mustikka kukki paikoin heikosti. Myös sääolot ja pölyttyminen vaikuttivat satoon.

Mustikka tarvitsee hyönteisiä pörräämään ympärilleen. Mustikkaa pölyttävät kimalaiset, kärpäset ja kovakuoriaiset nähtävästi myöhästyivät kukinnasta. Ne eivät lentäneet silloin, kun olisi pitänyt.

Kaikki on ehkä toisin taas kesällä 2020. Sadot vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Usein runsaat ja heikot sadot vuorottelevat.

Mustikkaa tavataan kaikkialla Suomessa, mutta runsaimmillaan se on tuoreissa kangasmetsissä.

”Väljä kangasmetsä tarjoaa sopivasti valoa ja kosteutta”, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta. Mustikka menestyy, kun puut varjostavat sopivasti.

Luonnonvarakeskuksen seurannoissa mustikka on kangasmetsien aluskasvillisuuden kolmanneksi yleisin kasvi. Edellä ovat puolukka ja seinäsammal.

Mustikka on puolivarjoisten metsien laji, joka viihtyy erityisesti kuusen ja männyn kaverina. Suomen runsaimmat mustikkaseudut ovat Pohjois-Karjalan ja Kainuun kuusivaltaisissa vaaramaisemissa.

Ihmisellä on sormensa vahvasti pelissä mustikan satonäkymissä.

Rajut muutokset metsissä ovat herkälle kasville myrkkyä. Viisi ympäristöjärjestöä käynnisti keväällä 2017 kampanjan, jolla yritetään pysäyttää avohakkuita valtion metsissä.

Yhtenä keskeisenä perusteena on mustikan alamäki. Mustikan peittävyys eli versojen osuus metsämaan pinta-alasta on puolittunut 1950-luvulta. Kampanjan mukaan syyllinen on koko metsän kaatamiseen perustuva metsätalous, siis avohakkuut.

Väitteessä on perää.

Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu hakkuiden vaikutusta metsän aluskasvillisuuteen. Ne vaikuttavat mustikkasatoihin, mutta myös varvikkojen runsauteen.

Eniten rassaa koko metsän kaataminen. Mustikka ei menesty aukoksi parturoidulla metsämaalla.


”Versojen ja marjojen määrä romahtaa, kun metsän vanhat varjostavat puut kaadetaan”, kertoo tutkija Tonteri.

Osa versostoista silppuuntuu, ja metsän lämpö- ja kosteusolot muuttuvat mustikalle epäedulliseksi. Varjoisten metsien ohutlehtisenä kasvina mustikka kestää huonosti paahdetta ja kuivuutta. Tilalle tulevat heinäkasvit ja ruohot.

Joskus hakkuuaukkoon jää pieniä kosteita taskuja. Niissä mustikka saattaa vielä sinnitellä.

Mustikka toipuu hitaasti uudistushakkuista. Vanhoille apajille ei ole asiaa pitkiin aikoihin.

Vielä 20 vuotta avohakkuun jäljiltä mustikan peittävyys on tuoreissa kangasmetsissä keskimäärin vain viisi prosenttia, noin neljännes siitä mitä vastaavissa varttuneissa metsissä. Kehnojen satojen kausi saattaa kestää jopa 30–40 vuotta.

Nahkealehtinen puolukka ei kärsi myllerryksestä yhtä paljon kuin mustikka. Se kestää kuivuutta ja hyödyntää lisääntyvän valon tehokkaasti. Puolukka marjoo avohakkuun jäljiltä hyvin jo ennen kuin puusto on palautunut.


Havaintosarjat kertovat, että mustikka oli ennen monin paikoin paljon peittävämpi kuin nyt. Sitä kuitenkin rokotti metsien uudistaminen 1950-luvun lopulta lähtien. Se lisäsi puiden määrää ja varjoisuutta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan alamäkeä kesti 1980-luvulle. Sen jälkeen mustikan peittävyys on pysynyt melko vakaana.



”Mustikka ei ole häviämässä mihinkään”, sanoo Tonteri.

Selitys löytyy metsien rakenteesta. Puusto on viime vuosikymmeninä ikääntynyt ja järeytynyt. Vanheneva metsä tarjoaa mustikalle sopivasti varjoa, joskus liikaakin.

Mustikkaa peittää nyt noin 20 prosenttia varttuneiden tuoreiden kangasmetsien pinta-alasta. Kuivahkoilla kankailla peittävyys on noin 10 prosenttia.

Monin paikoin mustikka on jopa runsastunut. Se kukoistaa erityisesti turvekankailla. Ne ovat entisiä soita, jotka on ojitettu ja kuivatettu vuosikymmeniä sitten metsätalouden tarpeisiin.

Tonterin mukaan metsätaloudesta on sekä haittaa että hyötyä mustikan kasvustoille.

”Avohakkuuta paljon haitallisempaa on voimakas maanmuokkaus. Se rikkoo mustikan maarönsyt”, Tonteri sanoo.

Maan päällä näkyvä varvikko on vain pieni osa mustikasta.

Suurin osa kasvustosta piilottelee maanalaisissa varsissa ja rönsyissä, joihin mustikka varastoi keräämänsä ravinteet.

Ne rikkoutuvat, kun metsämaata äestetään, laikutetaan tai mätästetään hakkuun jälkeen. Muokkaus pilkkoo kasvustoja, ja mustikan leviäminen maarönsyistä heikkenee.

Vielä enemmän kasvustoja runtelee energiapuun korjuu, jossa maasta revitään juuria ja kantoja. Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan energiapuun kysyntä ja korjuu vilkastuivat viime vuonna.

Energiapuun korjuun aiheuttama myllerrys ei jää pysyväksi. Paikka toipuu pikku hiljaa, kun uudet puut kasvavat takaisin mustikkametsäksi.

Harvennushakkuista mustikka pitää. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa mustikka runsastui pienellä viiveellä, kun kasvatusmetsiä harvennettiin.

Mustikka hyötyi siitä, että valo lisääntyi. Koealat sijaitsivat erityyppisissä metsissä ympäri Suomea.

Talousmetsissä mustikka voi Tonterin mukaan pärjätä jopa luonnontilaista metsää paremmin. Selitys löytyy tässäkin valon lisääntymisestä.

Liian tiheä kuusikko ei päästä tarpeeksi valoa kenttäkerrokseen. Tehohoidetuissa männiköissä mustikka marjoo usein runsaasti.

Mustikan määrää voikin lisätä sopivalla metsänhoidolla. Mustikka todennäköisesti hyötyisi jatkuvasta kasvatuksesta, jossa kaikkia puita ei kaadeta kerralla. Siinä maa pysyy jatkuvasti puuston peittämänä. Sopiva varjostus takaa hyvän mustikkasadon.

”Yhtä lailla mustikka voi menestyä avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuvassa metsänhoidossa, kunhan sen tarpeet otetaan huomioon”, Tonteri sanoo.

Puuston korjuuväliä eli kiertoaikaa kannattaisi pidentää. Näin mustikka saa enemmän aikaa toipua metsänuudistuksesta, joka runnoo kasvillisuutta.

”Metsiä pitäisi toisaalta harventaa enemmän ja useammin”, Tonteri sanoo.

Nuoret metsät kasvavat nopeasti umpeen. Ne olisivat parempi elinympäristö mustikalle, jos puustoa harvennettaisiin säännöllisesti. Silloin valo yltäisi varpuihin asti.

Lämpenevä ilmasto saattaa olla metsänkäsittelyä pahempi kiusa. Se voi muuttaa mustikan oloja epäedullisiksi.

Mustikka pitää lumesta ja kosteudesta.

Hiipuva peite ei tarjoa riittävää suojaa. Jos aurinko sulattaa lumen liian aikaisin keväällä, mustikka kärsii kuivumisesta pakkasella. Kevät- ja kesähallat rokottavat versoja ja kukkia.

Varhaisten keväiden takia kukintaa alkaa ja päättyy aikaisin.

Pölyttäjät eivät välttämättä ehdi mukaan. Kuivat ja kuumat kesät haittaavat puolivarjoisiin, kosteisiin oloihin tottuneen mustikan menestystä.


Kävi miten kävi, mustikka ei hevillä metsistä lopu.

Luonnon tuottokyky on huima. Vain alle kymmenen prosenttia mustikan sadosta päätyy poimijoiden ämpäreihin.

Loppu menee eläinten suihin tai sienten ja mikrobien ravinnoksi, siis takaisin luonnon kiertokulkuun.

lisää mustikan maanalaisesta elämästä:


Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    2. 2

      Kapteeni juopotteli Turussa ja pelkäsi sotaoikeutta – Pian Hangosta lähti merelle neuvostosukellusvene, joka aiheutti historian pahimman meritragedian

      Tilaajille
    3. 3

      Näin villiä legendaa kerrotaan Helsingin turistibusseissa: Täällä syödään ”sapaksia”, poliiseille kannattaa puhua ruotsia ja Havis Amanda esineellisti suomalaiset naiset

    4. 4

      Matalatehoinen liikunta on hyväksi – listasimme 10 väitettä aineenvaihdunnasta ja keinot, joilla nopeutat sitä oikeasti

      Tilaajille
    5. 5

      Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niiden suuri etu on, että todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista

    6. 6

      Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna – katso, ketkä saivat eniten palkkaa, bonuksia ja eläkemaksuja

    7. 7

      Miksi neuvolassa kysytään rokotteista kuin kyseessä olisi lounasbuffet?

    8. 8

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    9. 9

      ”Syön vaikka viikon makaronia, jotta koirat saavat ruokaa” – Sata vuotta sitten koiria tapettiin ruoanpuutteen takia, nyt ne ovat miljardibisnestä pyörittäviä kuluttajia

      Tilaajille
    10. 10

      Natalie Portmanista tulee naispuolinen Thor uudessa Marvel-elokuvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    3. 3

      HS tutustui viisi päivää kestävään reservinkieltäytyjien leiriin ja selvitti, mitä siellä tapahtuu

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tätä et tiennyt Suomesta”: Unkari jatkoi propagandaansa Suomen mediaa ja oikeuslaitosta vastaan

    5. 5

      Kasvomaskiin, irtohihoihin ja lippahattuun pukeutunut Wu Jinghua ei ymmärrä, mikseivät ihmiset suojaa ihoaan auringolta kunnolla: ”Ruskettunut iho on niin valtavan ruma”

    6. 6

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    7. 7

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    8. 8

      Lisätietoa Luumäen turmasta: Kolme ihmistä nousi autosta selvittämään mahdollisia erimielisyyksiä, kaksi kuoli rekan törmättyä heihin

    9. 9

      Ilmatieteen laitos antaa jo helle­varoituksia: Grafiikka näyttää Suomen tulevien päivien sään

    10. 10

      Keskiajan ”överiyttä” ihannoiva Noora Louhimo toi metalliyhtyeensä Battle Beastin Olavinlinnaan, joka on oiva paikka laulaa miekoista ja kunniasta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    5. 5

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää