Miltä näyttäisi kuutio neljässä ulottuvuudessa, missä aika ei ole neljäs ulottuvuus?

Minkä nimistä on valkokärpässienen sisältämä myrkky?

Päiväkoti Fregatin ryhmä Kipparit­, Helsinki

Valkokärpässieni sisältää amatoksiini-, fallotoksiini- ja virotoksiini-nimisiä myrkkyjä.

Amatoksiinit aiheuttavat ihmiselle eniten myrkytysoireita. Ne eivät hajoa sientä keittämällä tai paistamalla, vaan syöminen aiheuttaa kuolemanvaarallisia vaurioita maksaan.

Amatoksiineja on eniten valkokärpässienen heltoissa ja lakissa, mutta myös sienen muut osat ovat myrkyllisiä. Amatoksiineista erityisesti alfa-amanitiini-myrkky on vaarallinen.

Fallotoksiinit puolestaan imeytyvät heikosti elimistöön ja vaikuttavat lähinnä ruoan­sulatuskanavassa. Seurauksena on pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.

Virotoksiinien vaikutuksista ei ole toistaiseksi tietoa.

Jo yhden tai kahden valkokärpässienen lakin amatoksiinit saattavat aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen aikuiselle. Lapsille pienempikin määrä voi olla tappava.

Valkokärpässientä ei tulekaan missään tapauksessa syödä. Jos sitä syö vahingossa, pitää olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä Myrkytystietokeskukseen, josta saa ohjeita, miten toimia.

Lääkehiili on hyvä ensiapu sienimyrkytyksessä.

Leena Soininen

ylilääkäri

Myrkytystietokeskus

Miltä näyttäisi kuutio neljässä ulottuvuudessa, missä aika ei ole neljäs ulottuvuus?

Oliver Lindell, 10

Neliulotteisen kuution eli niin sanotun tesseraktin visualisointi on haastavaa, koska aivomme ovat tottuneet vain kolmeen ulottuvuuteen.

Visualisointia yritetään yleensä kahdella tapaa. Ensimmäinen niistä on ajatella tesseraktin varjoa. Samaan tapaan kuin kolmiulotteisen kuution kahdeksan kärkeä näkyvät katsomalla kuution­ kaksiulotteista varjoa ja kääntelemällä kuutiota, neli­ulotteisen kuution 16 kärkeä näkyisivät sen kolmiulotteisessa varjossa. Pyörivistä tesserakteista on tehty animaatioita. Toinen tapa on ajatella kuution­ avaamista. Onton kolmiulotteisen kuution voi avata tasoon siten, että sen seinät, lattia ja katto avautuvat kaksiulotteisiksi ristiksi.

Neliulotteisen onton kuution taas voi avata kolmeen ulottuvuuteen siten, että sen seinät, katto ja lattia muodostuvat kolmiulotteisista kuutioista ja avattuna muodostavat kolmiulotteisen ristin. Vaikeampaa on kuvitella, miten risti taitetaan takaisin neli­ulotteiseksi kuutioksi.

Molemmat tavat löytyvät esimerkiksi tästä lyhyestä videostahttps://www.youtube.com/watch?v=BVo2igbFSPE.

Esko Keski-Vakkuri

yliopistonlehtori

fysiikan laitos

Helsingin yliopisto

Kuinka kovaa pitää tuulla, että tuulta vasten nojaamalla pysyy pystyssä?

Ilma Bernelius, 8

Kun tuulee riittävän kovaa, on tosiaan mahdollista nojata koko painolla tuulta vasten. Se edellyttää tasaista tuulta. Puuskissa nojaaminen on hyvin vaikeaa.

Tarvittavan tuulen laskemista varten on tiedettävä nojauskulma, henkilön paino ja pinta-ala sekä ilman tiheys.

Jos kulma on 10 astetta ja nojaava ihminen lapsi, jonka pituus on 130 senttiä, leveys 40 senttiä ja paino 30 kilogrammaa, tuulen nopeuden pitäisi olla noin 15 metriä sekunnissa eli 56 kilometriä tunnissa. Tuo tuuli vastaa melkein myrskyä.

Jos nojailija on 180-senttinen, 80-kiloinen ja 50 senttiä leveä aikuinen, tuulen nopeuden tulisi olla 19 metriä sekunnissa eli 69 kilometriä tunnissa. Kyseessä on jo paha myrsky.

Mikäli tuuleen haluaa nojata vielä jyrkemmässä kulmassa, tarvittavan tuulen nopeus on selvästi suurempi.

180-senttinen aikuinen tarvitsisi 20 asteen kulmassa nojailuun jo 27 metriä sekunnissa eli 99 kilometriä tunnissa puhaltavan tuulen. Sellaisessa puhurissa ei välttämättä enää pysy paikallaan, vaan lähtee lentoon.

On kuitenkin hankalaa laskea tarkasti, miten ilma kulkee osuessaan­ ihmiseen. Tarkan tuloksen saaminen vaatisi tutkimusta, jossa käytettäisiin tietokoneella tehtävää mallinnusta.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Onko kaikilla eläimillä sydän?

Maija Malkavaara, 6

Ei ole. Kaikilla selkärankaisilla eläimillä on kyllä sydän.

Linnuilla ja nisäkkäillä sydän on isokokoisin. Se koostuu neljästä lokerosta eli kahdesta eteisestä ja kammiosta. Matelijoilla, sammakkoeläimillä ja kaloilla on pienempi, kaksi- tai kolmelokeroinen sydän.

Selkärangattomista eläimistä osalla on sydän ja osalla ei. Jos selkärangattomalla on verenkierto, sillä on myös sydän. Tällöinkin se on yleensä vain ison verisuonen paksuuntuma. Sellainen sydän on muun muassa hyönteisillä, hämähäkeillä, nivelmadoilla­, ravuilla ja simpukoilla.

Verenkierto ja sydän puuttuvat esimerkiksi meduusalta ja meritähdeltä, samoin laaka- ja sukkulamadoilta, joita on kymmeniätuhansia lajeja. Ne ovat usein loisia, jotka elävät toisen lajin elimistössä. Loisia ovat esimerkiksi lapamato, suolinkainen, trikiini ja lohiloinen.

Meduusat, loismadot ja meritähdet eivät tarvitse sydäntä, sillä ne saavat riittävästi ravinteita ja happea suoraan niiden pinnan läpi. Osa loismadoista on lisäksi sellaisia, etteivät ne tarvitse happea lainkaan.

Esa Hohtola

eläinfysiologian professori emeritus

Oulun yliopisto

Voiko yksisarvisia olla olemassa?

Livia Rista, 9

Yksisarvisilla on piirroksissa yleensä valkoista hevosta muistuttava keho ja kierteinen sarvi. Yksisarvisia ei kuitenkaan oikeasti ole.

Niitä on taruissa ja kerto­muksissa. Yksi­sarviset elävät myös ihmisten unissa, haaveissa ja tietokoneilla luodussa virtuaalimaailmassa. Menneisyydessä moni luuli yksisarvisia oikeasti olevan. Niiden sarviin liitettiin vahvoja parantavia ominaisuuksia. Yksisarvisten sarviksi luullut kappaleet olivat hyvin tavoiteltuja, mutta todellisuudessa ne olivat peräisin koti- ja villieläimistä. Jos niitä haluttaisiin jalostaa tulevaisuudessa, olisi se erittäin hankalaa. Siihen ei ihmisikä riittäisi, vaan tarvittaisiin satojatuhansia vuosia määrätietoista työtä. Tulos olisi yhä epävarma.

Oikean yksisarvisen jalostamiseksi pitäisi risteyttää eli parittaa kahta sopivaa eläinyksilöä keskenään ja toivoa, että ne lopulta tuottaisivat sopivan perintötekijöiden muutoksen. Operaatio olisi hyvin riskialtis, joten antakaamme yksisarvisten elää rauhassa unien haavemaassa.

Martti Tala

asiantuntijaeläinlääkäri

Suomen Hippos ry