Tiede

Tutkijat tekivät yllättävän havainnon: kuoriutumattomat linnunpoikaset osaavat varoittaa toisiaan vaarasta

Lokinpoikaset reagoivat emon varoituksiin jo munan sisällä ja alkavat tärisyttää munaa viestiäkseen toisilleen vaarasta.

Linnunpoikaset tarkkailevat ympäristöään jo ennen kuoriutumistaan munan sisällä, osoittaa uusi Nature Ecology & Evolution -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Poikaset kuulevat emon varoitushuudot ja alkavat täristä munan sisällä niin, että varoitusviesti välittyy niillekin myöhemmin munituille pesätovereille, joiden kuulokyky ei ole vielä kehittynyt.

Munan sisällä tärisevät poikaset ovat tietysti avuttomia eivätkä mahda saalistajille mitään. Ne alkavat kuitenkin oppia ympäristön vaaroista jo ennen kuin ne ovat edes kuoriutuneet. Haudonta-aikana varoitusäänille altistuneet poikaset näyttävät kuoriutuvan muita valppaampina.

 

Kun munalle soitettiin emon varoitusääniä, se alkoi täristä.

Espanjalaisen Vigon yliopiston evoluutioekologit Jose Noguera ja Alberto Velando seurasivat etelänharmaalokkien pesimäyhdyskuntaa Sálvoran saarella.

Saari sijaitsee Espanjan luoteisrannikolla. Lokkeja uhkaavat siellä minkin kaltaiset vieraslajit, jotka rosvoavat lintujen munia ja tappavat poikasia. Pesimäaikana jopa 75 prosenttia minkkien ravinnosta koostuu lintujen munista ja poikasista.

Tällä kertaa pesärosvoja olivat kuitenkin ihmistutkijat. Tutkijat keräsivät kaikkiaan 90 munaa talteen tutkittaviksi, kun emot olivat hautoneet niitä 20 päivää. Lokinpoikaset kuoriutuvat noin 28 päivän haudonnan jälkeen.

Pesimäyhdyskunnan lähistöllä olevassa kenttälaboratoriossa munat laitettiin haudontakaappiin ja jaettiin kahteen ryhmään. Osa munista siirrettiin äänieristettyyn laatikkoon neljä kertaa päivässä muutaman minuutin ajaksi, ja laatikossa olevasta kaiuttimesta soitettiin munille lintuemojen varoitusääniä, joita tutkijat olivat nauhoittaneet.

Kontrolliryhmän munia vain haudottiin, eikä niille soitettu mitään ääniä.

Kun munalle soitettiin emon varoitusääniä, se alkoi täristä, ja tärisi vielä senkin jälkeen, kun tutkijat olivat laittaneet sen takaisin haudontakaapissa olevaan pesäänsä. Myös pesässä tänä aikana olleet toverit alkoivat täristä munissaan, kun tämä muna asetettiin niiden joukkoon.

Näissä pesissä oli aina kolme munaa. Kaksi munista altistettiin äänille, ja kolmas altistui vain ääniä kuulleiden munien tärinälle, kun ne palautettiin takaisin pesäänsä.

Ääniä kuulleet poikaset piipittivät normaalia vähemmän munan sisällä, kuten myös tämä kolmas muna, joka ei suoraan äänille ollut altistunutkaan. Se siis oppi varomaan turhaa ääntelyä pelkän pesätoverien tärinän perusteella.

Kontrolliryhmässä ei vastaavaa tapahtunut.

 

Varoitusäänille altistuminen oli muuttanut tapaa, jolla poikasten tietyt geenit aktivoituvat tai sammuvat.

Juuri ennen munien kuoriutumista tutkijat veivät munat takaisin omiin pesiinsä. Pesät oli aidattu niin, etteivät poikaset kuoriuduttuaan pääse harhailemaan pois. Sitten tutkijat kävivät uudestaan keräämässä kuoriutuneet poikaset laboratorioon verinäytteiden ottoa ja dna-testejä varten.

Varoitusäänille muna-aikana altistuneet poikaset ja niiden kanssa samassa pesässä olleet munat kuoriutuivat muita myöhemmin ja ne olivat heti kuoriuduttuaan valppaampia. Niillä oli myös nopeammat refleksit. Verinäytteistä nähtiin, että ne olivat myös stressaantuneempia kuin verrokit. Niiden verestä mitattiin korkeampia tasoja stressihormoni kortisolia.

Poikasten dna:ssa puolestaan havaittiin niin sanottuja metylaatiomuutoksia. Varoitusäänille altistuminen oli muuttanut tapaa, jolla poikasten tietyt geenit aktivoituvat tai sammuvat. Ympäristö voi vaikuttaa perimään juuri metylaation kautta – geeneihin tulee ikään kuin kemiallisia tarralappusia, jotka vaikuttavat niiden toimintaan.

Yllättävintä oli, että pari päivää muita kehityksessä edellä olleet poikaset ymmärsivät muuttaa kuulemansa varoitusäänen tärinäksi, jolla ne pystyivät varoittamaan niitä saman pesän poikasia, joiden kuuloaisti ei ollut vielä kehittynyt.

”On tiedetty, että linnun sikiöt pystyvät havaitsemaan tiettyjä ärsykkeitä munan ulkopuolelta, mutta koskaan aiemmin ei ole havaittu, että ne pystyvät viestimään näitä ärsykkeitä toisilleen”, kertoo tohtori Noguera The Guardian -sanomalehdessä.

Ornitologi Kevin McGowan hämmästyi havainnosta New York Timesin haastattelun mukaan.

”Tämä on täysin odottamatonta. On eri asia, jos kaikki poikaset ovat samalla viivalla ja reagoivat tiettyyn ääneen samalla tavalla, mutta tämä tutkimus osoittaa, että kehityksessä päivän-pari muita edellä olevat poikaset osaavat siirtää oppimansa sisaruksilleen”, McGowan sanoo.

 

Ihminenkin reagoi ulkomaailman ärsykkeisiin jo kohdussa ja voi muistaa esimerkiksi sikiöaikana kuulemaansa musiikkia.

Pesätoverien tärinästä ja kyvystä reagoida ärsykkeisiin jo sikiöaikana voi olla linnuille toisenlaistakin hyötyä. Tutkijat uumoilevat, että tärinän perusteella ne saavat jo ennen kuoriutumistaan vihiä siitä, kuinka monta pesätoveria niillä on kilpailemassa samasta ruoasta.

”Luonnonvalinta on hirviömäistä numeropeliä”, McGowan toteaa.

Ilmiö ei ole luonnossa ainutlaatuinen. Ihminenkin reagoi ulkomaailman ärsykkeisiin jo kohdussa ja voi muistaa esimerkiksi sikiöaikana kuulemaansa musiikkia. Äidin ääni tulee vauvalle tutuksi jo ennen syntymää.

Mustekalatkin saavat eräänlaisen juoksevan lähdön elämään. Seepioiden munia peittää aluksi tumma muste, mutta pari päivää ennen kuoriutumista munat muuttuvat läpinäkyviksi.

Tässä vaiheessa pikku seepian silmät ja hermosto ovat jo pitkälti kehittyneet. Se ymmärtää näkemänsä, vaikka on vielä vankina kalvon sisällä.

 

Kuoriutumattomille seepioille on pystytty opettamaan paitsi oikeanlaista ruokavaliota, myös saalistajien välttämistä.

Viimeisinä päivinään ennen kuoriutumista ne tarkkailevat ympäristöään läpinäkyvän kuvun sisältä ja keräävät tietoa mahdollisista vaaroista ja saaliista. Seepioiden ja muiden mustekalojen poikaset ovat kuoriuduttuaan täysin omillaan. Niiden on heti osattava pyydystää saalista ja varoa petoja.

Kuoriutumattomille seepioille on pystytty opettamaan paitsi oikeanlaista ruokavaliota, myös saalistajien välttämistä. Eräässä tutkimuksessa seepian munat olivat läpinäkyvässä kotelossa, josta ne saattoivat seurata ympärillään tankissa hääriviä rapuja. Osa munista ei nähnyt mitään eläimiä.

Munakotelossaan rapuja tuijotelleet pikkuseepiat kävivät kuoriuduttuaan ahnaasti rapujen kimppuun, kun taas verrokkiseepiat eivät juuri olleet ravuista kiinnostuneita, vaan söivät mieluummin tutkijoiden tarjoamia äyriäisiä.

Toisessa tutkimuksessa vielä kuoriutumattomia seepioita onnistuttiin opettamaan varomaan sellaisiakin kaloja, jotka eivät ole niille lainkaan vaarallisia.

Seepianmunat jaettiin kahteen tankkiin, jossa poikaset saivat munan sisältä pällistellä joko pallokalaa, joka on niiden luontainen vihollinen, tai sitten vuokkokaloja, jotka ovat aivan harmittomia.

Pallokalan kanssa samassa tankissa olleet poikaset hengittivät mahdollisimman hitaasti. Ne tunnistivat vihollisen jo geneettisellä vaistolla.

Vuokkokalatankissa olleet poikaset eivät sen sijaan olleet millänsäkään näistä koralliriuttojen kauniista kaloista. Mutta kun tutkijat ruiskuttivat tähän tankkiin seepian mustetta, poikaset oppivatkin pelkäämään vuokkokaloja. Seepiat ruiskuttavat mustetta varoittaakseen vaarasta, ja poikaset oppivat tämän signaalin jo munan sisällä. Kuoriuduttuaan ne välttelivät vuokkokaloja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    2. 2

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    3. 3

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    6. 6

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    7. 7

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    8. 8

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    9. 9

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    10. 10

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää