Tiede

Yli 60 000 lasta aloittaa perus­koulun: HS selvitti, mitä heille nykyään opetetaan

Enää ei peruskoululaisen tarvitse oppia Pohjanmaan jokia tai Anjalan liittoa. Tärkeämpää on oppia ymmärtämään, mistä tietoa saa – ja miten sitä käytetään.

Tänään noin 61 600 koululaista aloittaa peruskoulun ensimmäisen luokan. Heillä on edessään yhdeksän vuoden ja 8 512 oppitunnin koulutaival ennen kuin kaikille yhteinen peruskoulu on keväällä 2028 suoritettu.

Mitä lapsille kaikkien näiden tuntien, kuukausien ja viikkojen aikana opetetaan?

Vastausta voi hakea perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Nykyinen vuonna 2014 hyväksytty opetussuunnitelma on otettu käyttöön porrastetusti niin, että tänä vuonna kaikki yhdeksäsluokkalaisetkin opiskelevat sen mukaan.

On hyvin mahdollista, että nyt koulunsa aloittavat opiskelevat sen mukaan koko peruskouluikänsä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on yli 500-sivuinen asiakirja. Se painottaa sisältöjen sijasta oppimisen taitoja.

Matematiikassa tavoitteet ovat kyllä selviä, sillä yläkoulussa pitää oppia muun muassa vastaluku, käänteisluku ja epäyhtälöt. Monen muun oppiaineen tavoitteet sen sijaan ovat paljon yleisemmällä tasolla.

Opetussuunnitelma kuvailee esimerkiksi yläkoulun fysiikan sähkön opetusta seuraavasti: virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja vaihtovirran välistä yhteyttä.

 

”Esimerkiksi sisällissotaa ei mainita suoraan kertaakaan.”

Opetussuunnitelman perusteiden tarkastelu ei kerro kaikkea, selittää historian ja yhteiskuntatiedon opetuksen professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta.

Rantala oli luomassa nykyistä opetussuunnitelmaa. Hän sanoo sen olevan tarkoituksella väljä.

”Esimerkiksi historiassa puhutaan suurten sotien ajasta ja Suomen synnystä. Toisaalta esimerkiksi sisällissotaa ei mainita suoraan kertaakaan.”

Peruskoulua ei silti voi läpäistä kuulematta, että Suomessa käytiin sata vuotta sitten sisällissota, Rantala korostaa.

”Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kunnat tekevät omat opetussuunnitelmansa ja useimmat koulut vielä omat. Oppikirjat perustuvat opetussuunnitelmiin ja käsittelevät kyllä sisällissodan. En usko, että mistään löytyy opettajaa, joka ei sotaa tavalla tai toisella opettaisi.”

Ylipäänsä opetussuunnitelma keskittyy sisältöjä enemmän taitoihin.

”On keskeisempää ymmärtää, miten menneisyyttä koskevaa tietoa tuotetaan ja miksi histo­riasta esiintyy erilaisia tulkintoja. Se on paljon tärkeämpää kuin vaikka tietää Anjalan liiton yksityiskohdat. Iso osa historiasta opitaan kuitenkin oppituntien ulkopuolella uutisista ja populaarikulttuurista. Koulun pitää antaa valmiudet tulkita muualta kuultua”, Rantala sanoo.

Painotuksissa näkyy ajan muutos. Historian oppisisällöt ovat aina yhteydessä siihen aikaan, jossa ne opetetaan.

”Esimerkiksi maailmansodat ja kylmä sota käydään edelleen läpi. Mutta aikanaan yhtä tärkeinä pidetyt 1800-luvun Suomen sota ja autonomian aika jäävät jo vähemmälle. Kun tunteja on rajallinen määrä, jotain jää uuden tieltä aina pois.”

 

”Pitäisikö enemmän korostaa vaikka taiteesta nauttimista ihan taiteen itsensä vuoksi?”

Opintosuunnitelmia kansainvälisesti vertaillut tutkija Helena Thuneberg pitää nykyistä opetussuunnitelmaa hyvänä.

”Se perustuu pääosin tutkittuun tietoon, ja sitä valmistel­taessa on kuultu niin opettajia kuin asiantuntijoita”, Thuneberg sanoo. Hän työskentelee Helsingin yliopiston koulutuksen ar­viointikeskuksessa.

Taitojen korostaminen seuraa kansainvälistä suuntausta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on määritellyt kaksitoista tämän vuosi­sadan tärkeää taitoa. Niitä ovat muun muassa kriittinen ajattelu, medialukutaito, johtajuus ja aloitteellisuus.

Suomen opetussuunnitelmassa tärkeitä taitoja vastaavat seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta. Ne ovat tiivistetysti ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, itsestä huolehtiminen, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

”OECD:n taidot ovat luettavissa myös niistä, tosin osin rivien välistä.”

Thunebergin mukaan ne kaikki ovat toki tärkeitä, mutta suuntautuvat turhankin voimakkaasti työelämään.

”Pitäisikö enemmän korostaa vaikka taiteesta nauttimista ihan taiteen itsensä vuoksi?”

 

”Kun voimme suoraan katsoa, miltä näyttää elämä vaikka Delhin slummissa tai New Yorkissa, miksi emme tekisi niin.”

Laajasti määritelty opetussuunnitelma jättää paljon opettajan harteille.

”Opetussuunnitelmahan on todella kunnianhimoinen”, toteaa opetusneuvos Hanna Pohjonen opetushallituksesta. Hän on vastannut syksystä alkaen maantiedon oppisisältöjen kehittämisestä. Sitä ennen hänellä on pitkä kokemus opettajana yläkoulussa ja lukiossa.

Sen tietysti pitää ollakin kunnianhimoinen, sillä miksi tähdätä alemmas. Mutta samalla se jättää opettajalle aika paljon mahdollisuuksia lähestyä asioita.”

Iso osa opetuksen toteuttamisesta riippuu siitä, miten opettaja itse haluaa asioita painottaa.

Pohjonen kertoo itse käyttäneensä opetuksessa muun muassa Googlen karttapalvelua ja Dollar street -sivustoa, joka kuvaa elämää eri elintasoilla ympäri maailmaa.

”Kun voimme suoraan katsoa, miltä näyttää elämä vaikka Delhin slummissa tai New Yorkissa, miksi emme tekisi niin. Se voi olla kiinnostavampaa kuin opetella ulkoa Pohjanmaan jokia.”

Toisaalta herää kysymys, mikä on osaamisen minimi, joka peruskoulussa pitäisi omaksua.

Opetushallitus määrittelee parhaillaan tätä perälautaa, kun se valmistelee päättö­arvioinnin kriteerejä. Jos katsotaan, millä kriteereillä yhdeksänneltä luokalta saa alimman hyväksytyn arvosanan, löytyy samalla eräänlainen vähimmäisosaaminen, jolla peruskoulun voi läpäistä.

Maantiedossa se voisi olla maanosien tietäminen, havaintojen tekeminen lähiympäristöstä ja ajankohtaisten uutisten seuraaminen.

 

”Ja onhan se tärkeää vaikka tietää noin suunnilleen, missä on Grönlanti.”

Yksittäisiä tietoja tärkeämpänä Pohjonenkin näkee erilaiset taidot.

”Olisi tärkeää, että oppilas ymmärtäisi vaikka karttoja tai diagrammeja. Esimerkiksi yleisimmin käytetty karttaprojektiomme antaa maailman mittasuhteista väärän kuvan, mikä olisi tärkeä ymmärtää. Diagrammeista olisi tärkeä ymmärtää, miten niitä luetaan.”

”Ja onhan se tärkeää vaikka tietää noin suunnilleen, missä on Grönlanti. Että vaikka uutisia lukiessa ymmärtää mistä puhutaan.”

Fakta

Peruskoulun oppiaineiden tuntimäärät


 äidinkieli ja kirjallisuus 1 596

 A1-kieli 684

 B1-kieli 228

 matematiikka 1 216

 ympäristöoppi 532

 biologia ja maantieto 266

 fysiikka ja kemia 266

 terveystieto 114

 uskonto tai elämänkatsomustieto 380

 historia ja yhteiskuntaoppi 456

 musiikki 304

 kuvataide 342

 käsityö 418

 kotitalous 114

 liikunta 760

 valinnaiset taide- ja taitoaineet 418

 oppilaanohjaus 76

 valinnaiset aineet 342

 vapaaehtoinen A2-kieli 456

 vapaaehtoinen B2-kieli 152

Lähde: Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme

    2. 2

      Joonas Pesonen muutti Korpilahdelta Helsinkiin ja päätyi asumaan vuodeksi luksushotelliin, ilmaiseksi – se on hänen työtään

    3. 3

      Viikon päästä peliyhtiö Remedy saa tietää, oliko kymmenien miljoonien panostus oikea päätös: ”Täydellisen seko”, arvioi pelilehti

    4. 4

      Donald Trump vahvisti haluavansa ostaa Grönlannin

    5. 5

      Palkankorotus ei purrut varhais­kasvatuksen opettaja­pulaan, kuormittuneet lasten­hoitajat vaihtavat alaa

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Monen suositun mökkijärven pinta on poikkeuksellisen alhaalla

    8. 8

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    9. 9

      Helsingin keskustan alittavasta tunnelista tehdään päätöksiä pian – Sinnemäki: ”Kaikilla liikennehankkeilla täytyy saada aikaan päästövähennyksiä”

    10. 10

      HS kiersi Kymiringin uuden moottoriradan, jonka takasuoralla voidaan tavoitella jopa 360 kilometrin haamunopeutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    2. 2

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    3. 3

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    4. 4

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    5. 5

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    6. 6

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    7. 7

      Britannia vei kansalaisuuden Isisin joukkoihin liittyneeltä ”Jihadi-Jackilta”

    8. 8

      Juha Rautaheimo on selvittänyt satoja henkirikoksia: ”Täydellinen rikos pitäisi tehdä yksin”

    9. 9

      Kuljettaja kuoli kiihdytysajoissa Lappeenrannassa: ajoi onnettomuushetkellä 300 kilometrin tuntivauhtia

    10. 10

      Pulaa ruuasta ja lääkkeistä, ruuhkia ja mielenosoituksia: vuodettu salainen asiakirja ”Operation Yellowhammer” paljastaa brittihallituksen valmistautumisen kovaan brexitiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kalle Oikari jätti Audinsa Helsinki-Vantaalle pysäköitynä, ja loman aikana joku oli ajanut sillä 130 kilometriä

    2. 2

      Festareiden silmiinpistävät: Helsinkiläinen Otto, joka laittoi Flow-festivaalille ihan tavalliset vaatteet

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalainen kauppa löysi maailman­laajuisen asiakas­kunnan: ”Meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole puutetta rahasta”

      Tilaajille
    5. 5

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    6. 6

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    7. 7

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    8. 8

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    9. 9

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    10. 10

      Moni tekee kyykätessään saman virheen, mutta se on helppo korjata: Asian­tuntija neuvoo 5 liikkeen kyykky­treenin, joka parantaa suoritus­kykyä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää