Tiede

HS-analyysi: Sosiaalinen tasa-arvo kirpaisee, koska sen johdosta menestyksen puute on vain itsestä kiinni – Mutta onko asia niin yksin­kertainen?

Geneettisiltä edellytyksiltään parhaat hallitsevat, kertovat käyttäytymisgenetiikan tutkimukset ja HS:n tämänpäiväinen juttu. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Älylliset kyvyt, koulutustaso ja tulot ovat merkittävältä osin kiinni ihmisten perintötekijöistä, kertovat käyttäytymisgenetiikan tutkimukset ja Helsingin Sanomien tämänpäiväinen juttu.

Mutta mitä meidän on ajateltava tästä geenien merkittävyydestä? Millaisia moraalisia, yhteiskunnallisia tai poliittisia johtopäätöksiä tosiasiasta voi tehdä?

Ensinnäkin älykkäistä, varakkaista ja korkeasti koulutetuista saattaa tuntua hyvältä. Näyttää siltä, että he voivat röyhistää rintaansa, koska biologiset lahjat oikeuttavat heidän menestyksensä. Heidät hyväpalkkaisiin ammatteihin ja päättäviin asemiin valikoinut yhteiskunta näyttää perustuvan luonnon omaan arvojärjestykseen.

Elämme siis tämän ajatuskulun mukaan biologisessa meritokratiassa tai genokratiassa. Geneettisiltä edellytyksiltään parhaat hallitsevat.

Lue lisää: Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme

Kaikkein tasa-arvoisimmissa maissa genokratian ote vain vahvistuu. Kun perhetaustan vaikutus vaikkapa koulutuksen hankkimiseen vähenee, niin kuin esimerkiksi pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on käynyt, geenien säätelemien yksilöllisten taipumusten vaikutus kouluttautumiseen vain kasvaa.

Ilmiöstä on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela, ja sille on selvää tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi Norjassa on havaittu, miten koulutusmahdollisuuksien laajentaminen lisäsi perintötekijöiden selitysosuutta ihmisten koulutuksen eroihin.

Koulutuksen perinnöllisyyden astetta voi pitää jopa tasa-arvoisten sosiaalisten olojen ja koulutusjärjestelmän mittarina.

Yksi hyvinvointivaltion paradokseista on siis siinä, että kun sosiaalinen eriarvoisuus vähenee, geneettinen eriarvoisuus vahvistuu. Sosiaaliset olot eivät nimittäin pysty dumppaamaan ihmisten geneettisten erojen vaikutusta niin kuin eriarvoisemmissa tai köyhemmissä maissa.

Yleensä tietynlaiselle oikeistolaiselle ajattelulle ei ole ongelma, jos ihmiset ovat jollain tavalla eriarvoisessa asemassa, perustuipa se sitten geeneihin tai vaikka perheen taloudellisiin resursseihin.

Monille muille tasa-arvo sen sijaan on sydäntä lähellä ja eriarvoisuus ongelma. He korostavat sitä, miten perhetausta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Siksi perhetaustojen eroja pitää tasoittaa sosiaalipolitiikalla, tulonjaolla ja tarjoamalla kaikille tasapuoliset mahdollisuudet kouluttautua.

Mutta kun näin tehdään, yksilöiden väliset geneettiset erot pääsevät jylläämään entistä vapaammin.

Itse asiassa sosiaalisesti tasa-arvoinen järjestys voi olla entistä kirvelevämpi. Koska se tekee tilaa luonnollisten kykyjen eroille, näyttää siltä, ettei voi menestyksen puutteesta syyttää muuta kuin itseään ja omia ominaisuuksiaan. Ennen saattoi sentään osoittaa epätasaisia sosioekonomisia lähtökohtia.

Asiassa on kuitenkin näkökohtia, jotka voivat lievittää kirvelevyyttä. Yhdysvaltalainen käyttäytymisgenetiikan tutkija, Texasin yliopiston apulaisprofessori Paige Harden kirjoitti vuosi sitten The New York Times -sanomalehteen kommenttikirjoituksen, jossa hän puolusti koulutuksen geenitaustojen tutkimusta. Myös tasa-arvosta välittävien pitäisi hänen mielestään lakata vastustamasta sitä ja kääntyä sen puolelle.

Syy ei ole vain siinä, että geenien vaikutus on totta. Harden löytää sille myös moraalisia perusteita.

Kouluttautumisen geenitutkimukset paljastavat hänestä ”niin sanotun meritokratiamme epäreiluuden”. Menestys koulujärjestelmässä on osittain vain hyvää geneettistä onnea.

”Kukaan ei ole ansainnut dna-jaksojaan, mutta jotkut hyötyvät niistä valtavasti”, Harden kirjoittaa.

Hän kiinnittää samaan asiaan huomiota kuin fyysikko Albert Einstein paljon ennen häntä. Suhteellisuusteorian kehittäjä totesi sanomalehtihaastattelussa vuonna 1929, että hänen uraansa ei ole määrännyt hänen tahtonsa vaan erilaiset tekijät, jotka eivät ole hänen hallinnassaan.

”En pidä mitään omana ansionani. Kaikkea määräävät alusta loppuun voimat, joihin meillä ei ole kontrollia”, Einstein sanoi.

Vaikka ei ole selvää, mihin kaikkiin voimiin Einstein viittasi, geenit joka tapauksessa kuuluvat voimavaroihimme, joiden hankkimisessa meillä ei ole osaa eikä arpaa. Kannattaako siis paljon röyhistää rintaansa, jos saa kiittää menestyksestään hyvää onnea geneettisissä arpajaisissa?

Geenit eivät myöskään sanele kaikkea. On harhaluulo, että käyttäytymisgenetiikan tutkimukset johtaisivat geneettiseen determinismiin. Ne nimittäin tuovat esiin myös ympäristötekijöiden osuuden, joka on moniin ihmisten piirteisiin kutakuinkin yhtä suuri kuin geenienkin.

Ylipäätään geenien vaikutus on aina riippuvainen yhteiskunnasta ja ympäristöstä, jossa ihmiset elävät. Siitä kertoo jo mainittu havainto, että perinnöllisten erojen merkitys kouluttautumisessa korostuu tasa-arvoisissa maissa.

Hyvä esimerkki geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta on myös lisääntynyt ylipaino. Käyttäytymisgenetiikan tutkijan ja Helsingin yliopiston kriminologian apulaisprofessorin Antti Latvalan mukaan lihavuuden riskiä lisäävät geenimuodot selittävät nykyisin suuremman osuuden ihmisten välisistä painoeroista kuin vaikkapa 1960-luvulla.

”Painon nousua lietsovia ympäristötekijöitä on nyt valtavasti. Elinympäristö voi sallia tietyn geneettisen alttiuden ilmenemisen tai estää sen”, Latvala selitti vuosi sitten HS:n haastattelussa.

Geenien ja ympäristön vuorovaikutus osoittaa harhakäsitykseksi myös ajatuksen, että geenien säätämiin ominaisuuksiin ei voisi vaikuttaa muokkaamalla ihmisten ympäristöä. Vaikka likinäköisyyden perinnöllisyys lähenee sataa prosenttia, silmälasit korjaavat massiivisesti tätä geneettistä haittaa.

”Ympäristön kautta pystytään vaikuttamaan käyttäytymiseen todella paljon”, Latvala sanoo.

Käyttäytymisgenetiikan tutkijat ovat puhuneet geneettisesti sensitiivisestä koulutuksesta. Se olisi niin sanotun henkilökohtaisen lääketieteen vastine koulujärjestelmässä.

Henkilökohtainen lääketiede ottaa huomioon sen, että lääkkeiden tai hoitojen vaikutus riippuu yksilöiden geneettisistä ominaisuuksista. Vastaavasti geneettisesti sensitiivinen koulutus ottaa huomioon lasten ja nuorten erot perintötekijöiden säätämissä kyvyissä ja taipumuksissa.

Tällaista eriytettyä opetusta paljon jo annetaankin havaittujen kykyjen ja suoritusten perusteella kiinnittämättä huomiota niiden geneettisen taustaan. Geenitutkimus voi tulevaisuudessa auttaa ehkä vielä paremmin räätälöimään opetusta lasten yksilöllisten taipumusten mukaan.

”Emme voi muuttaa ihmisen geenejä, mutta voimme yrittää muuttaa sitä, miten hän varttuu”, Harden kirjoittaa The New York Timesissa.

Geenien suuri osuus elämänkohtaloihimme ei myöskään sanele sitä, millaista yhteiskuntapolitiikka olisi tehtävä. Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa suomalaisten taloustieteilijiden tutkimuksesta, jonka mukaan noin puolet tuloeroista selittyy ihmisten välisillä geneettisillä eroilla.

”Vaikka löydämme perinnöllisyydelle kohtuullisen ison osuuden, se ei tarkoita, että siitä seuraava tulonjako olisi hyväksyttävä. Yhteiskunta voi verotuksella ja tulonsiirroilla tasata tulonjakoa, joka perinnöllisistä ja ympäristötekijöistä seuraa”, sanoi yksi tutkimuksen tekijöistä, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Pekka Ilmakunnas.

Yhdysvaltalainen psykologian professori Stephen Pinker muistuttaa kirjassaan The Blank Slate: The Modern Denial of Human Nature, että biologian ja oikeudenmukaisuuden yhteensovittaminen on täysin mahdollista. Vaikka sosiaalisen aseman erot johtuisivat lähes yksinomaan geneettisten kykyjen ja taipumusten eroista, näiden erojen tuottamiin lopputulemiin voidaan silti puuttua, jos niin halutaan.

Pohjaksi voi Pinkerin mukaan ottaa filosofi John Rawlsin ajatuksen tietämättömyyden verhosta. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan säännöt tulisi päättää kuvitteellisessa tilanteessa, jossa emme tiedä, mikä meidän paikkamme yhteiskunnassa olisi ja millaisin synnynnäisin avuin me joutuisimme siinä elämään. Ihmisten tulisi siis varautua tilanteeseen, jossa heillä kävisi huono geneettinen tuuri.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    4. 4

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    5. 5

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    6. 6

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Useita kaistoja suljettiin liikenteeltä Kehä I:llä pelastusoperaation takia, tilanne ohi

    9. 9

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    10. 10

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Helsingin Etelärannassa pitää majaansa vain kaksi vuotta vanha yritys, joka on hankkinut jo lähes 5 000 asuntoa Suomesta

    5. 5

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    6. 6

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    8. 8

      Teal Swan kertoo olevansa Arcturus-tähdeltä ja antaa neuvoja niin rahan kuin kannabiksenkin käytöstä: Nykyajan kultti­johtajat manipuloivat ihmisiä verkossa

      Tilaajille
    9. 9

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    7. 7

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    8. 8

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    9. 9

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää