Tiede

Lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän kuin ennen, väitetään – Pitääkö väite sittenkään paikkansa?

Liikunnan vähenemisestä ei ole tutkittua tietoa. Yhteiskunnan muutos ja kunnon heikkeneminen viittaavat kuitenkin siihen.

Nuoret liikkuvat nykyään yhä vähemmän, kuuluu usein toistettu väite. Ennen liikuttiin ja pelattiin, mutta nyt vain katsotaan televisiota ja pelataan kännykällä.

Käsitys voi hyvinkin olla oikea. Tutkimukseen se ei kuitenkaan perustu. Meillä ei ole tutkittua tietoa osoittamaan sitä. Näin huomauttaa liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Lihastohtori -blogin kirjoituksessaan.

”Kokonaisliikunnan vähenemisestä maailmalla tai Suomessa ei ole kokonaisuudessaan kovinkaan pitäviä todisteita”, Haapala kirjoittaa.

Kyse on ennen muuta siitä, että menneiltä ajoilta ei ole mittausdataa. On melko uutta seurata arjen liikkumista askelmittareilla ja antureilla. Koska menneestä liikunnasta ei löydy tietoa, uusia tietoja ei voi verrata vanhoihin.

Kyselytkään eivät auta. Jälkikäteen tehtyjä tutkimuksia, joissa muistellaan mennyttä, ei voida pitää erityisen luotettavina. Kuinka moni pystyy sanomaan varmasti, kuinka paljon liikkui tavallisena viikkona 20 vuotta sitten, tai peräti 50 vuotta sitten?

Myöskään aikalaiskyselyiden tulkinta ei ole helppoa. Aikoinaan ei liikuntana pidetty lainkaan sitä arkista liikuntaa, jota nykyään seurataan.


Suomen ensimmäisiä liikunnan kyselytutkimuksia tehtiin vuonna 1972 osana Pohjois-Karjala-projektia. Siinä ahkerin vaihtoehto työn ja työmatkojen ulkopuolella oli liikuntaa kuusi kertaa kuukaudessa. On selvää, etteivät kyselyn laatijat hahmottaneet arkiliikuntaa liikunnaksi,

Liikunnan määritelmä onkin vaihdellut ajasta toiseen. Siksi historiallisten aineistojen vertaaminen uudempiin on usein mahdotonta.

Koska suorat lähteet liikunnan määristä puuttuvat, täytyy turvata toissijaisiin. Haapala nostaa esiin tiedot urheiluseurojen jäsenyydestä. Niiden perusteella lasten ja nuorten liikunnan määrä näyttäisi jopa hieman kohonneen.

Suurin avoin kysymys on kuitenkin arkiliikunnan määrä. Aikuisista on maailmalta tutkimuksia, joiden mukaan arkiliikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti 1960-luvulta 2010-luvulle.

Syynä on töiden muuttuminen. Yhä useampi tekee suorittavan työn sijasta tietotyötä. Moottorilla toimivat ajoneuvot korvaavat lihasvoimaa.

”Vaikka tulokset koskevat aikuisia, voidaan olettaa, että sama koskisi myös lapsia ja nuoria”, Haapala huomauttaa.

Lasten ja nuorten liikkumista tutkinut liikuntapedagogiikan yliopistotutkija Arja Sääkslahti on samoilla linjoilla. Suoran datan puuttuessa hän pyrkisi hahmottamaan muutosta yhteiskunnan kautta.

”Sata vuotta sitten elettiin yhä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa. Nuoret joutuivat töihin pelloille, lapset leikkivät ulkona, koska sisällä ei ollut tilaa”, Sääkslahti kuvaa.

Ja ulkona leikkiminen saa lapset tutkitusti liikkumaan enemmän kuin sisällä. Viisikymmentä vuotta sitten yhteiskunta ei enää pyörinyt yhtä paljon maatalouden ympärillä. Asunnot olivat yhä pieniä ja lapsia oli paljon.

”Ei ollut omia huoneita, mutta kerrostalojen pihoilla oli leikkikavereita.”


Virikkeitä oli sisätiloissa vähemmän. Lapsille ja nuorille suunnattua televisio-ohjelmaa tuli muutamia tunteja viikossa.

”Vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin ennenkin. Ulkoleikeille on tullut kilpailevia ajankäytön tapoja, jotka ovat passiivisempia”, Sääkslahti sanoo.

Myöskään liikuntaharrastusten lisääntyminen ei ole hänestä vain myönteistä.

”Niihin liittyy paljon sitä, että lapsia kuljetetaan paikasta toiseen. Voidaan istua kaksi tuntia autossa, että päästään liikkumaan tunniksi.”

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari huomauttaa, että Haapala sivuuttaa yhden keskeisen aineiston. Se on varusmiesten Cooper-testien tulokset. Vuodesta 1975 on katkeamaton aineisto, joka seuraa aloittavien varusmiesten kuntoa Cooperin juoksutestillä.

Aineiston perusteella voidaan todeta, että 19-vuotiaiden miesten kunto on laskenut selvästi 44 vuodessa.

Kunto ei ole sama asia kuin liikunta. Varusmiesten keskipaino on noussut seitsemällä kilolla, kun pituus on pysynyt osapuilleen samana. Se selittää noin puolet kunnon muutoksesta.

Mutta toisen puolen selittää liikkumisen määrä, arvioi Vasankari.

”Kunto 19-vuotiaana on summa siihen astisista elämäntavoista ja geeneistä”, Vasankari huomauttaa.

Huolimatta tarkan vertailutiedon puutteesta haastatellut ovat samaa mieltä, että lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän.

Erityinen ongelma on vähäinen arkiliikunta. Sen lisääminen olisi Haapalasta keskeisintä.

”Suurin osa viikon tunneista on liikuntaharrasteiden ja koulun ulkopuolella”, hän huomauttaa. Koululle hän kuitenkin antaa tunnustusta. Se on pelastanut monen muuten liikkumattoman lapsen.

Mitä pitää tehdä? Eniten saisi haastateltujen mukaan aikaan yhdyskuntasuunnittelulla.

”Tulisi tehdä kevyen liikenteen väyliä, joiden avulla pyöräily ja kävely olisivat käteviä tapoja siirtyä paikasta toiseen”, Haapala sanoo.



”Leikkipuistot myös voisivat olla isompia ja monipuolisempia. Puita ja kallioita, joilla voi kiipeillä ja joiden seassa voi piileskellä. Nykyiset puistot on suunniteltu aika usein valvovan aikuisen ehdoilla.”

Koulussa voitaisiin lähteä reippaasti ulos, vaikka tutkimaan luontoa lähimetsään.

Vasankari puolustaa myös tiheää kouluverkostoa. Silloin kouluun lähellä olisi helppo mennä jalan tai pyörällä eikä bussin kyydissä. Sähköpotkulaudoista hän ei innostu.

”Lyhyet matkat olisi paljon parempi kävellä. Ei ole juuri hitaampaakaan. Vaikka ovathan ne pieni askel liikunnallisempaan suuntaa autoon tai bussiin verrattuina.”

Pienten lasten liikkumista tutkinut Sääkslahti kehottaa viemään lapsia ulos paljon.

”Tutkimusten mukaan leikki on paljon tehokkaampaa kuin aikuisten organisoima liikunta, jossa on yllättävän paljon odottelua”, Sääkslahti huomauttaa.

Ihanteellisesti lapset päätyisivät ulkona keksimään tekemistä yhdessä keskenään. Ihan kuin ennenvanhaan.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    6. 6

      Sydänlihastulehduksen voi saada vuodelevossakin, lääkärin mukaan valtaosa tulehduksista on oireettomia

    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    9. 9

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    10. 10

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää