Tiede

Lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän kuin ennen, väitetään – Pitääkö väite sittenkään paikkansa?

Liikunnan vähenemisestä ei ole tutkittua tietoa. Yhteiskunnan muutos ja kunnon heikkeneminen viittaavat kuitenkin siihen.

Nuoret liikkuvat nykyään yhä vähemmän, kuuluu usein toistettu väite. Ennen liikuttiin ja pelattiin, mutta nyt vain katsotaan televisiota ja pelataan kännykällä.

Käsitys voi hyvinkin olla oikea. Tutkimukseen se ei kuitenkaan perustu. Meillä ei ole tutkittua tietoa osoittamaan sitä. Näin huomauttaa liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Lihastohtori -blogin kirjoituksessaan.

”Kokonaisliikunnan vähenemisestä maailmalla tai Suomessa ei ole kokonaisuudessaan kovinkaan pitäviä todisteita”, Haapala kirjoittaa.

Kyse on ennen muuta siitä, että menneiltä ajoilta ei ole mittausdataa. On melko uutta seurata arjen liikkumista askelmittareilla ja antureilla. Koska menneestä liikunnasta ei löydy tietoa, uusia tietoja ei voi verrata vanhoihin.

Kyselytkään eivät auta. Jälkikäteen tehtyjä tutkimuksia, joissa muistellaan mennyttä, ei voida pitää erityisen luotettavina. Kuinka moni pystyy sanomaan varmasti, kuinka paljon liikkui tavallisena viikkona 20 vuotta sitten, tai peräti 50 vuotta sitten?

Myöskään aikalaiskyselyiden tulkinta ei ole helppoa. Aikoinaan ei liikuntana pidetty lainkaan sitä arkista liikuntaa, jota nykyään seurataan.


Suomen ensimmäisiä liikunnan kyselytutkimuksia tehtiin vuonna 1972 osana Pohjois-Karjala-projektia. Siinä ahkerin vaihtoehto työn ja työmatkojen ulkopuolella oli liikuntaa kuusi kertaa kuukaudessa. On selvää, etteivät kyselyn laatijat hahmottaneet arkiliikuntaa liikunnaksi,

Liikunnan määritelmä onkin vaihdellut ajasta toiseen. Siksi historiallisten aineistojen vertaaminen uudempiin on usein mahdotonta.

Koska suorat lähteet liikunnan määristä puuttuvat, täytyy turvata toissijaisiin. Haapala nostaa esiin tiedot urheiluseurojen jäsenyydestä. Niiden perusteella lasten ja nuorten liikunnan määrä näyttäisi jopa hieman kohonneen.

Suurin avoin kysymys on kuitenkin arkiliikunnan määrä. Aikuisista on maailmalta tutkimuksia, joiden mukaan arkiliikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti 1960-luvulta 2010-luvulle.

Syynä on töiden muuttuminen. Yhä useampi tekee suorittavan työn sijasta tietotyötä. Moottorilla toimivat ajoneuvot korvaavat lihasvoimaa.

”Vaikka tulokset koskevat aikuisia, voidaan olettaa, että sama koskisi myös lapsia ja nuoria”, Haapala huomauttaa.

Lasten ja nuorten liikkumista tutkinut liikuntapedagogiikan yliopistotutkija Arja Sääkslahti on samoilla linjoilla. Suoran datan puuttuessa hän pyrkisi hahmottamaan muutosta yhteiskunnan kautta.

”Sata vuotta sitten elettiin yhä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa. Nuoret joutuivat töihin pelloille, lapset leikkivät ulkona, koska sisällä ei ollut tilaa”, Sääkslahti kuvaa.

Ja ulkona leikkiminen saa lapset tutkitusti liikkumaan enemmän kuin sisällä. Viisikymmentä vuotta sitten yhteiskunta ei enää pyörinyt yhtä paljon maatalouden ympärillä. Asunnot olivat yhä pieniä ja lapsia oli paljon.

”Ei ollut omia huoneita, mutta kerrostalojen pihoilla oli leikkikavereita.”


Virikkeitä oli sisätiloissa vähemmän. Lapsille ja nuorille suunnattua televisio-ohjelmaa tuli muutamia tunteja viikossa.

”Vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin ennenkin. Ulkoleikeille on tullut kilpailevia ajankäytön tapoja, jotka ovat passiivisempia”, Sääkslahti sanoo.

Myöskään liikuntaharrastusten lisääntyminen ei ole hänestä vain myönteistä.

”Niihin liittyy paljon sitä, että lapsia kuljetetaan paikasta toiseen. Voidaan istua kaksi tuntia autossa, että päästään liikkumaan tunniksi.”

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari huomauttaa, että Haapala sivuuttaa yhden keskeisen aineiston. Se on varusmiesten Cooper-testien tulokset. Vuodesta 1975 on katkeamaton aineisto, joka seuraa aloittavien varusmiesten kuntoa Cooperin juoksutestillä.

Aineiston perusteella voidaan todeta, että 19-vuotiaiden miesten kunto on laskenut selvästi 44 vuodessa.

Kunto ei ole sama asia kuin liikunta. Varusmiesten keskipaino on noussut seitsemällä kilolla, kun pituus on pysynyt osapuilleen samana. Se selittää noin puolet kunnon muutoksesta.

Mutta toisen puolen selittää liikkumisen määrä, arvioi Vasankari.

”Kunto 19-vuotiaana on summa siihen astisista elämäntavoista ja geeneistä”, Vasankari huomauttaa.

Huolimatta tarkan vertailutiedon puutteesta haastatellut ovat samaa mieltä, että lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän.

Erityinen ongelma on vähäinen arkiliikunta. Sen lisääminen olisi Haapalasta keskeisintä.

”Suurin osa viikon tunneista on liikuntaharrasteiden ja koulun ulkopuolella”, hän huomauttaa. Koululle hän kuitenkin antaa tunnustusta. Se on pelastanut monen muuten liikkumattoman lapsen.

Mitä pitää tehdä? Eniten saisi haastateltujen mukaan aikaan yhdyskuntasuunnittelulla.

”Tulisi tehdä kevyen liikenteen väyliä, joiden avulla pyöräily ja kävely olisivat käteviä tapoja siirtyä paikasta toiseen”, Haapala sanoo.



”Leikkipuistot myös voisivat olla isompia ja monipuolisempia. Puita ja kallioita, joilla voi kiipeillä ja joiden seassa voi piileskellä. Nykyiset puistot on suunniteltu aika usein valvovan aikuisen ehdoilla.”

Koulussa voitaisiin lähteä reippaasti ulos, vaikka tutkimaan luontoa lähimetsään.

Vasankari puolustaa myös tiheää kouluverkostoa. Silloin kouluun lähellä olisi helppo mennä jalan tai pyörällä eikä bussin kyydissä. Sähköpotkulaudoista hän ei innostu.

”Lyhyet matkat olisi paljon parempi kävellä. Ei ole juuri hitaampaakaan. Vaikka ovathan ne pieni askel liikunnallisempaan suuntaa autoon tai bussiin verrattuina.”

Pienten lasten liikkumista tutkinut Sääkslahti kehottaa viemään lapsia ulos paljon.

”Tutkimusten mukaan leikki on paljon tehokkaampaa kuin aikuisten organisoima liikunta, jossa on yllättävän paljon odottelua”, Sääkslahti huomauttaa.

Ihanteellisesti lapset päätyisivät ulkona keksimään tekemistä yhdessä keskenään. Ihan kuin ennenvanhaan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Britit purkivat Lars Sonckin arvohuvilan Kaivopuistosta 1970-luvulla, eikä skandaali ole unohtunut helsinkiläisiltä

    3. 3

      Venäläiset kaappasivat Iranin operaation ja vakoilivat kohteita kymmenissä maissa

    4. 4

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    5. 5

      Kaksoisolentokilpailun voittajasta ei ollut epäselvyyttä, kun kameramies löysi katsomosta oikean Teemu Selänteen

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      MV-oikeudenkäynti jatkuu, Bäckman esitteli pronssisoturia hovi­oikeuden käytävällä

    8. 8

      Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmä­kanteita kohtuuttoman kalliiden pika­vippien takia – ”Vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin nostettu”

    9. 9

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    10. 10

      Olosuhdefarssi uhkaa Veikkausliigan karsintaottelua Kokkolassa, manageri ei halua keskustella asiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    2. 2

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    3. 3

      Viron poliisi: Tallink Siljan laivalta löytyivät 25-vuotiaan ja 21-vuotiaan suomalaisen ruumiit

    4. 4

      Suomalaiset turistit ovat ”yleensä parhaita asiakkaita”, ja thaimaalaisen lomasaaren yrittäjät kertovat, mistä se johtuu

    5. 5

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi puolustaa etälamauttimen käyttöä Turkki-mielenosoituksessa: ”Olisiko sitten patukalla pitänyt lyödä?” – Ohisalo pyytää selvitystä poliisin pelisäännöistä

    7. 7

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    9. 9

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    10. 10

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää