Maakaasussa on vuoto-ongelma, joka uhkaa tehdä ilmaston­muutoksen torjunnasta entistä vaikeampaa – ”Jos venäläisiltä kysyy, kaikki on kunnossa”

Maakaasu on 2000-luvun polttoaine, jonka johdolla torjutaan etenevä ilmastonmuutos.

Näin esittää energia-asiantuntija ja entinen Manitoban yli­opiston professori Vaclav Smilhttps://www.hs.fi/haku/?query=vaclav+smil kirjassaan Maakaasu – Kohti kestävämpää energiataloutta (Gaudeamus, 2018). Hänen mukaansa lisääntyvä maakaasun kulutus on tärkein syy siihen, että maailman perusenergiantuotanto on siirtynyt kohti hiilettömyyttä.

Maakaasun lisääntynyt poltto säästi vuosina 2000–2017 noin 2,8 miljardia tonnia hiilidioksidia, Smil laskee.

Tämä johtui siitä, että kaasu korvasi kivihiiltä, jonka poltosta syntyy huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä.

Tuuli- ja aurinkovoiman näytöt ovat paljon vaatimattomammat. Ne säästivät samana aikana puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 1,4 miljardia tonnia.

 

Maakaasun etu on siinä, että se on ilmastolle pienempi paha kuin muut fossiiliset poltto­aineet.

Maakaasu ei tietenkään ole puhtaampaa energiaa kuin tuuli- tai aurinkovoima. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jonka polttamisesta syntyy kasvi­huoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia.

Maakaasun etu on siinä, että se on ilmastolle pienempi paha kuin muut fossiiliset poltto­aineet. Energiayksikköä kohden maakaasun poltosta tupruaa ilmoille selvästi vähemmän hiili­dioksidia.

Kun maakaasun poltolla tuotetaan terajoule energiaa, hiilidioksidia syntyy Tilastokeskuksen polttoaineluokituksenhttps://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html mukaan 55 tonnia. Kivihiilellä vastaava päästö on 93 tonnia, raskaalla polttoöljyllä 76–79, moottoribensiinillä 67 ja dieselöljyllä 66 tonnia.

Korvaamalla ilmakehän kannalta turmiollisempia fossiilisia polttoaineita maakaasulla voi siis vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hallitustenvälinen ilmasto­paneeli IPCC pitääkin maa­kaasua välikauden energiamuotona matkalla hiilineutraaliin maailmaan.

Maakaasussa on kuitenkin yksi ongelma. Sitä vuotaa ilma­kehään useista lähteistä.

Maakaasu koostuu suurimmaksi osaksi metaanista, joka on paljon hiilidioksidiakin voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Metaani ei ole pidemmän päälle yhtä paha kuin hiilidioksidi, koska sitä on ilmakehässä vähemmän ja se katoaa nopeasti. Kun hiilidioksidi jää ilmakehään jopa tuhansiksi vuosiksi, metaani häviää noin 12 vuodessa.

 

Lyhyellä aikavälillä metaanin lämmitysvaikutus on jopa 86-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Lyhytikäisyytensä vuoksi metaanin lämmittävä vaikutus riippuu tarkastelun aikajänteestä.

Sadan vuoden näkökulmasta IPCC laskee, että metaani lämmittää ilmakehää 28 kertaa niin voimakkaasti kuin hiilidioksidi.

Kuitenkin lyhyellä 20 vuoden aikavälillä metaanin lämmitysvaikutus on jopa 86-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Aiemmin metaanin ja hiili­dioksidin kasvihuonevaikutuksia on tavattu verrata sadan vuoden näkökulmasta. Nyt ilmasto­toimilla alkaa olla kiire ja tarkastelun lyhyempi aikajänne on alkanut kiinnostaa.

”Metaani vaikuttaa jo lyhyellä aikavälillä merkittävästi säteilypakotteeseen”, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) professori ja Suomen ilmasto­paneelin jäsen Jyri Seppälähttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+seppala.

Säteilypakote kuvaa auringosta tulevan säteilyn ja ilmakehästä poistuvan säteilyn eroa.

”Kun meillä on lähitulevaisuudessa tarvetta saada kasvihuonekaasut hallintaan, metaanin ja muiden lyhytikäisten kasvihuonekaasujen merkitys korostuu, jotta emme mene pahasti yli kriittisen pisteen ja maapallo ei lämpene liikaa.”

Jos maakaasun tuotannon tai kuljetusten aikana metaania karkaa liikaa, koko ilmastohyöty menee sen sileän tien.

Ja metaania todella karkaa.

Sen määrä ilmakehässä on tuoreen tutkimuksen mukaan lisääntynyt voimakkaasti https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2018GB006009vuosina 2014–2017. Tutkijat varoittavat, että jos kasvu jatkuu samanlaisena, voi olla vaikea estää maapalloa lämpenemästä yli 1,5 astetta.

Metaanin pitoisuuden kohoamisen syytä ei tiedetähttps://www.hs.fi/tiede/art-2000006125897.html. Kaasua saattaa kummuta entistä enemmän tropiikin kosteikoista tai riisiviljelmiltä. Sitä voivat päästellä märehtijät, kuten naudat, vuohet ja lampaat, jotka muutenkin ovat suurin ihmisen aiheuttaman metaanin lähde.

Myös ilmakehän kemia on voinut muuttua niin, että metaania neutraloituu pois entistä vähemmän kemiallisesti.

Epäilyt kohdistuvat lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden vuotoihin.

Yhden Biogeosciences-lehden tutkimuksen https://www.biogeosciences.net/16/3033/2019/mukaan vuodot Pohjois-Amerikan liuskekaasun tuotannosta selittävät kolmanneksen kaikista kymmenen vuoden aikana lisääntyneistä metaanipäästöistä. Arvio perustuu metaanin kemiallisiin ominaisuuksiin, joista voi tunnistaa liuskekaasualkuperän.

Viime vuonna joukko tutkijoita julkaisi arvostetussa Science-tiedelehdessä tutkimuksen, jonka mukaan Yhdysvaltain öljy- ja maakaasuteollisuuden metaanivuodot ovat paljon suuremmat kuin viranomaiset ovat laskeneet.

Tuotantoketjusta karkaava metaani on kaksinkertaistanut maakaasun poltosta aiheutuvan Yhdysvaltain ilmastokuorman.

Tutkijat mittasivat vuotoja paikan päällä maakaasulähteistä, säiliöistä, venttiileistä ja kuljetusputkista. Lisäksi he paikansivat metaania kuvaamalla lentokoneesta infrapunakameralla tuhansia kohtia tuotantoketjussa. Tällä tavalla he löysivät yksittäisiä ”superpäästäjiä” eli ketjun kohtia, joista karkaa poikkeuksellisen paljon metaania.

Taivaan tuuliin karkaa vuodessa kaikkiaan 13 miljoonaa tonnia metaania, ryhmä arvioi. Metaanivuodot vastaavat 2,3:a prosenttia tuotetusta maakaasusta. Vuodoilla voisi lämmittää kymmenen miljoonaa kotia.

 

”Öljy- ja kaasualan metaanipäästöjen vähentäminen on nopein ja kustannustehokkain tapa hidastaa nyt lämpenemistä.”

Hävikki lähestyy rajaa, jolloin maakaasun ilmastohyödyt verrattuna kivihiileen liukenevat olemattomiin. Yhden arvion https://www.psehealthyenergy.org/wp-content/uploads/2015/11/Methane-Science-Summary.pdfmukaan raja rikkoutuu, kun vuodot ovat 2,8 prosenttia tuotannosta.

Maailman maakaasun tuotannon metaanipäästöt vaihtelevat suuresti tuotanto-olojen mukaan. Näin kertoo lontoolaisen Imperial College -yliopiston maakaasuun keskittyvän instituutin tekemä tutkimuskatsaushttps://www.sustainablegasinstitute.org/wp-content/uploads/2015/09/SGI_White_Paper_methane-and-CO2-emissions_WEB-FINAL.pdf?noredirect=1.

Katsaukseen sisältyneet yksittäiset tutkimukset laskevat vuotojen osuudeksi alimmillaan 0,2 prosenttia ja ylimmillään 10 prosenttia tuotetusta metaanista. Suurin osa vuotoarvioista sijoittuu 0,5–3 prosenttiin.

Yhdysvaltain kaasupäästöistä Sciencessa raportoinut ryhmä korostaa, että vuodot olisi mahdollista tukkia.

”Öljy- ja kaasualan metaanipäästöjen vähentäminen on nopein ja kustannustehokkain tapa hidastaa nyt lämpenemistä”, sanoihttps://www.edf.org/media/new-study-finds-us-oil-and-gas-methane-emissions-are-60-percent-higher-epa-reports-0 tutkimuksen julkaisun aikaan yksi sen tekijöistä, EDF-säätiön johtava tutkija Steven Hamburghttps://www.hs.fi/haku/?query=steven+hamburg.

Samaa korostaa Syken Seppälä.

”Jos metaania ei hallita, ilmastonmuutoksen torjunnasta tulee entistä vaikeampaa. Siksi turhanpäiväisten vuotojen hallinta on tärkeää.”

 

”Jos venäläisiltä kysyy, kaikki on kunnossa.”

Entä sitten venäläinen kaasu?

Energiayhtiö Gasum on teettänyt raportin Suomessa käytetyn maakaasun toimitusketjun ympäristövaikutuksistahttps://www.gasum.com/globalassets/pdf-files/gasum-venajalta-suomeen-tuodun-maakaasun-toimitusketjun-ymparistovaikutukset-2015.pdf.

Venäjältä Länsi-Siperiasta tulevan maakaasun metaanipäästöt jäävät vuonna 2015 julkaistun raportin perusteella pieniksi, vain 0,4 prosentiksi.

Pulma arviossa on se, voiko Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden tuottamiin päästölukuihin luottaa.

”Me eurooppalaiset, jotka ostamme suurimman Venäjän maakaasusta, emme tiedä yhtään mitään kaasupäästöistä kuljetuksen ja tuotannon aikana”, sanoo apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen https://www.hs.fi/haku/?query=veli-pekka+tynkkynenHelsingin yliopistosta.

Venäjän energia-alaan perehtynyt Tynkkynen kertoo, että maailman lisääntyneistä metaanipäästöistä voi arvioiden mukaan syyttää paitsi yhdysvaltalaista liuskekaasun tuotantoa myös vähintään yhtä paljon Venäjän perinteisempää kaasun tuotantoa.

”Jos venäläisiltä kysyy, kaikki on kunnossa. Mutta me emme ole osanneet Eurooppana ja isona markkinana vaatia venäläisiä kertomaan, millä päästöillä heidän energiantuotantonsa tapahtuu”, Tynkkynen sanoo.

Yksittäiset yhtiöt eivät paljon mahda Venäjän valtion omistamalle kaasujätille Gazpromille. Siksi eurooppalaisten isojen energiayhtiöiden pitäisi Tynkkysen mukaan yhdessä vaatia riippumattomia arviointeja kaasun tuotannon päästöistä.