Tiede

Liki puolelle miljoonalle ihmiselle tehty tutkimus: Geenit eivät ennusta, sytyttääkö sama suku­puoli – ”Se on enemmän pituuden kuin silmien värin kaltainen asia”

Tutkijat uskovat ja toivovat, että geenitiedon lisääntyminen palvelisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Tutkimuksen pääkirjoittaja Andrea Ganna on Suomen molekyylilääketieteen instituutin leipiin rekrytty tilastotieteen huippuosaaja.

Geenitiedon pohjalta ei voi päätellä, onko ihminen joskus harjoittanut seksiä saman sukupuolen kanssa.

Siinä tiivistettynä liki puolelle miljoonalle ihmiselle tehdyn genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen (GWAS) tulos. Kyseessä on ylivoimaisesti suurin homoseksuaalisuuden geneettistä taustaa selvittävä tutkimus. Se julkaistiin torstaina Sciencessa.

”Taipumus harrastaa seksiä saman sukupuolen kanssa on hyvin monigeeninen ominaisuus. Se on siis geneettisesti enemmän pituuden kuin silmien värin kaltainen asia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Andrea Ganna, joka on työskennellyt maaliskuusta lähtien Helsingin Meilahdessa Suomen molekyylilääketieteen instituutin (Fimm) ryhmänjohtajana.

”Seksuaalisen käyttäytymisen geneettinen arkkitehtuuri on hyvin linjassa monien muiden käyttäytymispiirteiden kanssa. Sikäli tutkimus tuo normaalistavan näkökulman seksuaalisen suuntautumisen geneettiseen tutkimukseen.”

Viisi geenivarianttia erottui selvästi joukosta niin, että ne ovat yleisempiä ihmisillä, jotka ovat joskus harrastaneet seksiä saman sukupuolen kanssa.

Silti nekin yhteensä selittävät vain alle prosentin siitä vaihtelusta, miksi joku on harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa ja toinen ei. Väestötasolla hieman vaikuttavia geenejä oli valtavasti. Yhteenlaskettuna kaikkien testattujen geenivarianttien selitysvoima vaihteluun on 8–25 prosenttia.

Tällaiset tilastolliset luvut ovat vaikeasti sovellettavia reaalimaailmaan. Jollain toisella aineistolla ja metodiikalla olisi pullautettu ulos erilaiset luvut.

 

”Saimme ohjeistuksen, että on parempi olla mainitsematta termiä homoseksuaalisuus.”

Karkeasti ottaen tulos tarkoittaa, että geeneillä on vaikutusta seksin harrastamiseen saman sukupuolen kanssa, mutta geenit eivät yksin selitä sitä. Ihmisen elämänhistorialla ja ympäristötekijöillä on myös paljon vaikutusta.

Yksilöistä tulos ei kerro mitään. Populaatiotasolla löytyy niitä, joilla vaikuttimet seksiin saman sukupuolen kanssa liittyvät enemmän genetiikkaan, ja niitä, joilla ne liittyvät enemmän ympäristötekijöihin.

Tutkimus on osa pitkää perinnettä, jossa etsitään biologista selitystä homoseksuaalisuudelle. Sanaa homoseksuaalisuus ei silti mainita tässä tutkimuksessa ollenkaan, paitsi kolme kertaa lähdeluettelossa aiempien tutkimusten nimikkeissä.

Sen sijasta puhutaan ”samaan sukupuoleen kohdistuvasta seksuaalisesta käyttäytymisestä” (same-sex sexual behavior). Ihmisiltä on kysytty, ovatko he joskus harrastaneet seksiä jonkun omaan sukupuoleensa kuuluvan ihmisen kanssa. Mikäli ovat – vaikka vain kerran – heidät on määritelty ei-heteroseksuaaleiksi. Muut on määritelty heteroseksuaaleiksi. Tällä eronteolla tutkimuksessa on haettu geneettisiä tekijöitä samaan sukupuoleen kohdistuvan seksuaalisen käyttäytymisen taustalla.

Tutkijat erikseen pahoittelevat sitä, että käsite ei-heteroseksuaali on toiseuttava sana.

Kuten geneettisissä analyyseissä yleensä, tässäkin on tutkimusjoukosta rajattu pois ihmiset, joiden biologinen ja itse määritelty sukupuoli eivät kohtaa tutkimuskysymyksen edellyttämällä tavalla. Transsukupuoliset ja intersukupuoliset ovat siis tutkimuksen ulkopuolella. Tutkijat toivovat, että asiaan saadaan parannus tulevaisuudessa.

Hienovarainen kielenkäyttö johtuu siitä, että tutkijat ottivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöt ja yhteisöt laajasti avuksi tulosten viestinnässä.

Kyseessä on siis paitsi historian laajin tutkimus ei-heteroseksuaalisuuden genetiikasta, myös ensimmäinen kerta, kun heidät osallistettiin tutkimukseen, ainakin tässä laajuudessa. Gannan mukaan puolet työajasta meni viestinnällisten asioiden pohtimiseen.

”Saimme ohjeistuksen, että on parempi olla mainitsematta termiä homoseksuaalisuus. Ei-heteroseksuaalisuus on parempi tai queer, gay, lesbian”, Ganna kertoo.

”Samaan sukupuoleen kohdistuva seksuaalinen käyttäytyminen” pääsanana on Gannan mukaan tieteellisestikin tarkka, koska tutkimuksessa kyse ei ole seksuaali-identiteetistä vaan käytöksestä, siitä onko joskus harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa.

 

”Emme löytäneet mitään sellaista, minkä ymmärtäisimme täydellisesti.”

Miten järjestöt sitten suhtautuivat osallistamiseen? Luulisi, että tällainen genetiikan tutkimus voi herättää kritiikkiä riippumatta siitä, miten se viestitään.

”Suhtautuminen vaihteli. Jotkut varmasti ovat kiinnostuneita tietämään enemmän itsestään ja näkevät tällaisen tutkimuksen hyvin positiivisesti. Toiset taas eivät näe tätä hyödylliseksi”, Ganna sanoo.

”Uskon silti, että he olivat mielissään, kun otimme heidät mukaan. Sellaista ei paljon tapahdu tieteellisen yhteisön puolelta.”

Ehkä
kiinnostavin huomio tutkimuksessa oli se, että geneettisesti tarkasteltuna ei voida näyttää selkeää jatkumoa täysin heterosta täysin homoseksuaaliin.

Logiikka menee näin:

Tietyt geneettiset tekijät väestötasolla tarkasteltuna erottavat heteroseksuaalit ei-heteroseksuaaleista.

Toiset geneettiset tekijät taas vaikuttavat siihen, kuinka iso osa ei-heteroseksuaalien kumppaneista on samaa sukupuolta.

Näin ollen ei voida rakentaa suoraviivaista geneettistä liukumoa ”täysheterosta” välivaiheiden kautta ”täysin homoseksuaaliin”.

”Ei siis ole sellaista ulottuvuutta, että mitä enemmän on kiinnostunut omasta sukupuolesta, sitä vähemmän on kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta”, Ganna sanoo.

Joku siis voi tuntea voimakasta seksuaalista vetoa sekä miehiin että naisiin, toinen taas vain vastakkaiseen sukupuoleen mutta laimeansorttisesti.

Seuraavaksi tutkijat ovatkin hahmottelemassa eri ulottuvuuksia asiaan. Yksi selkeä tapa tarkastella asiaa on erottaa kiinnostus miehiin ja naisiin toisistaan.

”Geneettinen komponentti siinä, että tuntee vetoa samaan sukupuoleen, on eri kuin siinä, että tuntee vetoa vastakkaiseen sukupuoleen.”

Seksuaalista suuntautumista on tavattu jaoetella Kinseyn asteikolla. Siinä 0 on täysin heteroseksuaalinen ja 6 täysin homoseksuaalinen. Aseksuaalit ovat asteikon ulkopuolella, mutta muut ovat siinä nollan ja kutosen välissä, biseksuaalit kolmen liepeillä.

”Uskon että se on yliyksinkertaistus”, Ganna sanoo.

 

”Vaikka genetiikka tuottaisi monimutkaisia tuloksia, sillä on kuitenkin yksi selkeä etu kaikkeen muuhun verrattuna.”

Tämä tutkimus ei liity mitenkään Andrea Gannan nykyiseen työhön Fimmissä. Suomessa Ganna ryhmineen kehittää keinoälyä, joka osaisi biopankeissa ja potilasaineistoissa tunnistaa sairauksien kehittymisen jo hyvissä ajoin.

”Suomessa on hyvä ilmapiiri geneettiselle tutkimukselle ja paljon hyvälaatuista dataa”, italialaissyntyinen ja viime vuodet Bostonissa vaikuttanut Ganna perustelee päätöstään työskennellä nyt Suomessa.

Fimmin johtaja Mark Daly riemuitsi pari viikkoa sitten tiedotteessa, että Ganna on saatu rekrytoitua Suomeen, ja sanoi olevansa hänen ”tutkimuksensa potentiaalista suunnattoman innostunut”.

Viime päivät Ganna on vastaillut työhuoneessaan Meilahdessa ulkomaisille toimittajille, jotka ovat olettaneet hänen puhuvan Bostonista käsin.

Sairauksien ennaltaehkäisy tilastollisen genetiikan avulla on hyvin perusteltua, mutta mikä motiivi Gannalla on siinä sivussa selvitellä seksuaalisen käyttäytymisen genetiikkaa?



”Koimme että meillä oli velvollisuus tehdä tämä. Tiesimme, että monet muutkin ryhmät ovat aiheen kimpussa. Halusimme tehdä tutkimuksen kunnollisesti ennen kuin joku muu tekee sen epäsopivalla tavalla”, Ganna vastaa.

Yllätyksenä ei tullut se, että genetiikka asian liepeillä on sekavaa. Suurinta konkretiaa edustaa se, että yksi viidestä löydetystä geenivariantista on kytköksissä miesten kaljuuntumiseen.

Sekin on kuitenkin tilastollinen löydös eikä varsinaisesti biologiaa.

”Emme löytäneet mitään sellaista, minkä ymmärtäisimme täydellisesti. Osoitimme kuitenkin tietä niille, jotka haluavat tutkia geenilöydösten biologiaa enemmän”, Ganna sanoo.

 

”Syytin äitiäni, että hän oli antanut minulle tuollaisen X-kromosomin.”

Tutkimusjoukkona oli noin 410 000 ihmistä Britannian biopankista ja 67 000 ihmistä 23andMe:stä. Se on geenitestejä tarjoava yritys, jonka aineistoa tutkijat voivat hyödyntää.

Britannian biopankin otoksesta 4,1 prosenttia miehistä ja 2,8 prosenttia naisista kertoi joskus harrastaneensa seksiä samaan sukupuoleen kuuluvan kanssa. Iältään he olivat 40–70-vuotiaita.

”Nämä olivat tutkijoille vapaasti saatavilla olevia aineistoja. Emme siis erikseen keränneet tietoa tätä tutkimusta varten”, Ganna selventää.

Yksi keskeinen ihmisen kasvuympäristö on kohtu. Vaikutusvaltainen teoria homoseksuaalisuuden biologiseksi selitykseksi liittyy äidin hormonivaihteluihin raskauden aikana.

Voisiko se, että geeneistä ei löydy selvää selitystä seksille saman sukupuolen kanssa, puhua sen puolesta, että kohdun hormonialtistusteoria olisi parempi selittäjä?

”Meidän tuloksemme tuskin vahvistavat tai kumoavat hormonialtistusteoriaa”, Ganna sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka genetiikka tuottaisi monimutkaisia tuloksia, sillä on kuitenkin yksi selkeä etu kaikkeen muuhun verrattuna.

”Monet ympäristötekijät liittyvät seksin harrastamiseen saman sukupuolen kanssa. Ympäristötekijöistä ei kuitenkaan yleensä voi varmasti tietää, ovatko ne kausaalisia vai korreloivia. Genetiikasta tiedämme, että se on synnynnäistä eli se on kausaalista.”

Kausaalisuudella tarkoitetaan, että jokin asia aiheuttaa toisen asian. Korrelaatiossa kaksi asiaa vain ovat yhteydessä keskenään, eikä voi varmaksi sanoa, että yksi aiheuttaa toisen.

Tutkijat uskovat ja toivovat, että geenitiedon lisääntyminen palvelisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

Tutkimukseen osallistunut laskennallisen biologian tutkija Fah Sathirapongsasuti muisteli verkon tiedotustilaisuudessa, kuinka hän teininä yritti ymmärtää homoseksuaalisuuttaan. Hän googletti tietoa X-kromosomin päässä olevan genomin kohdan Xq28 muuntelun vaikutuksesta homoseksuaalisuuteen. Poika saa X-kromosominsa äidiltään.

”Syytin äitiäni, että hän oli antanut minulle tuollaisen X-kromosomin. Nyt meidän tutkimuksemme on käytännössä osoittanut teoriani vääräksi ja voin syyttää tasapuolisesti isääni ja äitiäni”, Sathirapongsasuti vitsaili.



 

Oikaisu 29.8. kello 21.51: Uutisen otsikossa kerrottiin ensin virheellisesti, että tutkimukseen osallistui yli puoli miljoona ihmistä. Heitä oli liki puoli miljoonaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      New Yorkin metroon ei saa viedä koiria, elleivät ne ole jonkinlaisessa kantolaukussa – Näin luovasti ihmiset kiertävät kieltoa

    5. 5

      R-kioskeista pitää jatkossakin saada HSL-lippuja, sanovat kaupunkilaiset – humoristi Kasper Strömman näkee uudistuksessa myös mahdollisuuksia

    6. 6

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    7. 7

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    8. 8

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    9. 9

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    10. 10

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    5. 5

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    7. 7

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    8. 8

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    9. 9

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    10. 10

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää