Tiede

Tuntuuko siltä, että ranskalainen sanoo saman asian nopeammin kuin suomalainen? Oikeasti kielet ovat aivan yhtä nopeita, vahvistaa tutkimus

Tutkijat vertailivat useita kieliä – joukossa myös suomi – ja huomasivat yllättäen, että ne välittävät tietoa samaa vauhtia.

Jos katsoo ranskan­kielisiä uutisia, kuulostaa kuin toimittaja ehtisi sanoa paljon enemmän samassa ajassa kuin suomalainen uutisankkuri.

Tämä on kuitenkin todennäköisesti harhakäsitys. Siihen viittaa uusi tutkimus, jossa mitattiin eri kielten puhumisen ja sisällön välittämisen nopeutta.

Mukana vertailuissa oli parikymmentä kieltä Euroopasta ja Aasiasta, muun muassa englanti, espanja, ranska, suomi sekä japani, vietnam, mandariinikiina ja thai.

Yllättävä tulos oli, että kaikki kielet välittävät ajatuksia suurin piirtein samalla nopeudella. Tämä on vastoin joskus esitettyä ideaa, että kielet eroaisivat toisistaan ajatusten välittämisen tehokkuudeltaan.

 

Kielet myös eroavat sen suhteen, miten paljon informaatiota niiden tavuihin on pakattu.

Tutkijat kyllä vahvistivat käsityksen, että kieliä puhutaan huimasti eri nopeuksilla. Esimerkiksi japanilaiset ja espanjalaiset tuottavat sekunnissa puolet enemmän tavuja kuin vietnamilaiset tai thaimaalaiset.

Kielet myös eroavat sen suhteen, miten paljon informaatiota niiden tavuihin on pakattu. Tästä kertoo muun muassa­ erillisten tavujen määrä.

Englannissa erillisiä tavuja on 7 000, mikä tekee siitä tutkijoiden tarkoittamassa mielessä hyvin merkitysrikkaan kielen. Japanissa taas on mahdollista muodostaa vain muutama sata erilaista tavua.

Puhenopeus ja kielen informaation tiheys kuitenkin tasapainottavat toisiaan.

”Informaatioltaan tiheitä kieliä puhutaan hitaammin ja keveämpiä­ kieliä taas nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että informaation tasainen virta on hyvin samanlainen eri kielissä”, selittää Lyonin yliopiston tutkija Dan Dediu. Technology Networks -julkaisun haastattelussa. Dediu on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Hänen kollegansa vertaa kieliä lintuihin.

”Se on kuin lintujen siivet. Joillain on isot siivet, joilla riittää muutama lyönti sekunnissa. Toisten täytyy toden teolla räpyttää pieniä siipiään, mutta lennon nopeus on kutakuinkin sama”, tutkija Christophe Coupé sanoo CNRS-tutkimusorganisaation tiedotteessa.

Kaikki tutkitut kielet välittävät informaatiota suurin piirtein 39 bittiä sekunnissa. Bitti on informaatioteorian yksikkö, joka tarkoittaa pienintä välitetyn tiedon määrää.

Yksikään tutkittu kieli ei juuri poikennut keskimääräisestä nopeudesta, käy ilmi Science Advances -tiedelehden julkaisemasta raportista.

 

Suomi lukeutuu ranskalaistutkijoiden analyysissä melko vähäisen informaation kieleksi.

Suomen kieli muistuttaa japania siinä, että meillä käytetään paljon tiettyjä samoja avotavuja, kuten ta, ka, pa, sanoo Helsingin yliopiston fonetiikan professori Martti Vainio.

Suomi lukeutuu ranskalaistutkijoiden analyysissä melko vähäisen informaation kieleksi, jota kuitenkin puhutaan verrattain nopeasti.

Vietnamia taas puhutaan hitaasti, ja sen tavuissa on paljon infor­maatiota. Se kuuluu niin sanottuihin toonikieliin, joissa tavujen merkitykseen vaikuttaa melodia, jolla ne lausutaan.

Siksi vietnamilaiset voivat sanoa yhdellä tavulla sen, mihin suomalainen tarvitsee useamman.

”Eri kielillä on erilaisia tapoja koodata informaatiota kieleen”, Vainio sanoo.

Ranskalaisten tutkijoiden mukaan havaittu yhtäläinen nopeus voi johtua ihmisen aivojen rajallisesta kyvystä käsitellä ja vastaanottaa informaatiota.

Siksi ei esimerkiksi ole kieliä, jotka olisivat informaatiotiheydeltään runsaita ja joita puhuttaisiin nopeasti­.

Espanjaa tai japania voidaan puhua nopeasti vain siksi, että puhevirta ei sisällä aikayksikköä kohden liikaa tietoa. Jos näiden kielten tavuissa olisi enemmän informaatiota, niiden puhujien täytyisi hidastaa, jotta viesti menisi perille.

Yhdysvalloissa pelkästään amerikan­englannin puhujia käsitellyt tutkimus päätyi saman suuntaiseen tulokseen pari vuotta sitten.

Tutkijat huomasivat, että nopeiden puhujien puheessa on keskimääristä vähemmän informaatiota.

Siksi vuolaasti tai verkkaan puhuvat amerikkalaiset välittävät sisältöjä lopulta suurin piirtein samaa vauhtia.

 

”Pyrimme joka kielellä olemaan niin tehokkaita kuin voimme.”

Vainio ei ylläty ranskalaisten tutkijoiden saamasta tuloksesta. Hänestä on täysin ymmärrettävää, että kaikki kielet välittävät sisältöjä samalla vauhdilla.

”Jos jokin kieli olisi tehokkaampi ajankäytöltään kuin muut ja saisimme sillä sanottua nopeammin asian, me kaikki puhuisimme tätä kieltä. Pyrimme joka kielellä olemaan niin tehokkaita kuin voimme”, Vainio sanoo.

Ihmiset ovat hänen mukaansa ajan saatossa omaksuneet tehokkaimmat tavat puhua asioista. Nykyiset kielet ovat pitkän kilpailevan kehityksen tulos, jossa tehokkaimmat ovat valikoituneet käyttöön.

Kielet muuttuvat silti Vainion mukaan jatkuvasti.

”Nykykielet ovat tehokkaita, mutta suhteellisen herkkiä muutoksille, jotka voivat yhtäkkiä muuttaa järjestelmää rajusti. Taustalla on aina paine koodata tehokkaasti informaatiota.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    5. 5

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    6. 6

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    7. 7

      New Yorkin metroon ei saa viedä koiria, elleivät ne ole jonkinlaisessa kantolaukussa – Näin luovasti ihmiset kiertävät kieltoa

    8. 8

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    5. 5

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    7. 7

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Aalto-yliopisto tekee selvityksen muotilinjan simputus- ja suosimisväitteistä, lehtorin nimittämisprosessi keskeytettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää