Tiede

Tutkimus: Ihminen sokaistuu herkästi omasta menestyksestään ja panee onnistumiset omien kykyjensä piikkiin

Tutkijoiden suunnittelema korttipeli paljasti, miten epäreilussa tuuripelissä voittaminen vinouttaa ihmisen näkemystä omista kyvyistään.

Viime viikolla uutisoitiin professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimuksesta, jossa oli haastateltu 90:ä Suomen varakkaimpiin kuuluvaa ihmistä. Rikkaiden kovat puheet tyrmistyttivät monia.

Haastatteluissa toivottiin muun muassa sosiaalietuuksien voimakasta alasajoa, liiallisen tasa-arvon vähentämistä, ammattiyhdistysliikkeen ”räjäyttämistä” ja voivoteltiin joidenkin ihmisten laiskuutta ja yleistä hyödyttömyyttä.

Yritysjohtajat erityisesti korostivat pärjänneensä omilla ansioillaan. Monen mielestä alempiin tuloluokkiin jumiutuminen kertoo vain yrittämisen puutteesta eikä esimerkiksi vaikeammista lähtökohdista.

 

Omia mokia selitellään mieluusti ulkoisilla tekijöillä.

Näkemys on mielenkiintoinen, sillä se pätee moneen meistä, tulotasosta riippumatta. Tietenkin joku todella voi pärjätä vain omilla ansioillaan, mutta ihmisellä on myös monenlaisia ajattelun vinoumia.

Yksi niistä on psykologiassa niin kutsuttu attribuutioerhe. Selitämme omaa menestystä ja muiden epäonnea sisäisillä tekijöillä. Minä pärjään, koska olen niin hyvä, ja tuo ei, koska se on tyhmä tai muuten huono ihminen. Eri lähtökohdat ja muut omaan ja muiden toimintaan vaikuttavat ulkoiset seikat on hämäävän helppoa sivuuttaa.

Toisaalta omia mokia selitellään mieluusti ulkoisilla tekijöillä. Olin ehkä myöhässä tai törttöilin liikenteessä, mutta se ei johtunut minusta. Tutkimusten mukaan myös tuloerot nähdään usein hyväksyttävinä, jos menestyksen ja rikastumisen taustalla katsotaan olevan henkilön oma, kova työ.

Sosiologien ryhmä tutki hiljattain juuri tätä, miten helposti ihminen panee onnistumisensa omien kykyjensä piikkiin, vaikka todellisuudessa menestyksen taustalla olisivat vain paremmat lähtökohdat ja silkka tuuri. Tutkijat ovat Cornellin yliopistosta ja Firenzessä toimivan EUI-tutkimuskeskuksesta.

Tutkijat kehittivät muunnelman presidentti-korttipelistä, jota pelataan tavallisella korttipakalla. Suomessa peli tunnetaan vähemmän mairittelevasti ”orjana” tai ”neekerinä”. Siinä pelaajille jaetaan tietty määrä kortteja, joista on päästävä eroon. Pelin häviää se, jolla on viimeisenä kortteja kädessään.

Tutkijat muuntelivat pelin sääntöjä niin, että taidolla ei ollut enää mitään tekemistä pelin voittamisen kanssa. Kahdelle pelaajalle jaettiin molemmille yhdeksän korttia, ja toinen arvottiin pelin aloittajaksi. Hän lyö pöytään yhden kortin ja toisen pelaajan on lyötävä vastineeksi numeroarvoltaan suurempi kortti, tai vuoro menee häneltä ohi. Näin jatketaan, kunnes jompikumpi on pelannut kaikki korttinsa ja näin ollen voittaa.

Pelissä ainoa voiton määrittävä tekijä on siis se, miten hyvät kortit saa alussa käteensä. Lisäksi se, joka pääsee lyömään ensimmäisen kortin, voittaa hieman todennäköisemmin.

Peliä laitettiin pelaamaan tuhat ihmistä, jotka tutkijat rekrytoivat verkossa toimivasta, vapaaehtoisia tutkimuskoehenkilöitä tarjoavasta palvelusta. Osallistujat edustivat eri etnisiä taustoja, uskontoja ja tulotasoja. Koulutustaso vaihteli pelkästä peruskoulusta ylempään korkeakoulututkintoon.

Osallistujat jaettiin pelipareiksi täysin sattumanvaraisesti ja kukin pari pelasi peliä seitsemän kierrosta.

Tutkijat rukkasivat vielä pelaajien lähtökohtia jakamalla heidät kolmeen ryhmään.

Yhdessä ryhmässä tilannetta vinoutettiin voittajan eduksi ensimmäisen kierroksen jälkeen niin, että häviäjä joutuikin antamaan voittajalle seuraavassa jaossa yhden tai kaksi parasta korttiaan. Vastineeksi hän sai voittajalta yhden tai kaksi tämän huonointa korttia.

Seurasi tilanne, jossa ensimmäisen pelin sattumanvarainen voitto teki yhä helpommaksi voittaa seuraavatkin pelit, ja häviäjällä oli varsin huonot lähtökohdat enää pärjätä.

Toisessa ryhmässä vaihto suoritettiin eräänlaisena tulonjakona rikkaalta köyhälle: voittaja antoikin häviäjälle 1–2 parasta korttiaan, ja häviäjä pääsi eroon huonoimmista korteistaan.

Kolmannessa ryhmässä pelaajat vaihtoivat pari korttia keskenään joka kierroksen jälkeen, mutta sattumanvaraisesti.

Tuhansien pelikierrosten jälkeen alkoi hahmottua mielenkiintoinen tulos. Voittajat tuppasivat pitämään pelin lopputulosta ihan reiluna, vaikka voitto olisi oikeasti johtunut pelkästä tuurista ja voimakkaasti heitä suosivista lähtökohdista. Luonnollisesti voittajat olivat myös lopputulokseen tyytyväisempiä kuin häviäjät.

Lisäksi voittajat katsoivat usein vain pelanneensa toista paremmin, vaikka taidolla ei pelissä ollut kerrassaan mitään merkitystä.

Jokainen tutkimukseen osallistuja sai 2,50 dollarin palkkion ja pelin voitosta rapsahti vielä 5 dollarin bonus. Voittaja sai siis 7,50 dollaria ja häviäjä 2,50.

 

Voittajat näkivät usein lopputuloksen kokonaisuudessaan reiluksi ja voiton omista kyvyistään johtuvaksi.

Voittajat kyllä myös osittain tiedostivat lähtökohtien epätasaisuuden. Heidän näkemykseensä pelin reiluudesta vaikutti häviäjiä voimakkaammin se, miten monta korttia heidän edukseen oli vaihdettu.

Jos voittaja oli saanut vaihtaa häviäjältä pois kaksi tämän parasta korttia, pelin lähtökohtaa ei pidetty enää niin reiluna kuin silloin, kun häviäjältä sai nyhtää vain yhden kortin vaihdossa huonompaan.

Siltikin voittajat näkivät usein lopputuloksen kokonaisuudessaan reiluksi ja voiton omista kyvyistään johtuvaksi. Ja silloinkin kun he tiedostivat pelin rakenteen epäreiluksi, he olivat kuitenkin iloisia voitostaan.

Kokeen tuloksista ei voi tehdä yhteiskunnallisia yleistyksiä siihen, miten köyhät ja rikkaat ajattelevat. Tulotason mahdollista vaikutusta näkemyksiin pelin reiluudesta ei nyt edes tutkittu. Koehenkilöt jaettiin peliryhmiin sattumanvaraisesti.

Tutkimus osoittaa kuitenkin sen, miten petollisen helppoa ja suorastaan inhimillistä ainakin tietyissä olosuhteissa pärjäävälle on luoda kuvitelma omiin kykyihin perustuvasta menestyksestä.

Yksi tutkijoista, sosiologi Mauricio Bucco, pohtii New Scientist-lehdessä, että tällainen ajattelun vinouma on tosielämässä luultavasti vielä keinotekoista pelitilannetta yleisempi.

”Näkemämme vaikutus ei varmaankaan ole edes puolet niin voimakas kuin tosielämässä, jossa informaatiota on paljon vähemmän saatavilla”, Bucco sanoo.

Toisin sanoen elämässä teemme arvioita muiden ihmisten tilanteista ja lähtökohdista paljon niukemman tiedon varassa, kun vaikuttavia tekijöitäkin on paljon enemmän, joten olemme ehkä alttiimpia tuomitsemaan muita ja toisaalta pitämään itseämme poikkeuksellisen taitavina.

Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    8. 8

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    9. 9

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää