Tiede

Ranskalaisten postinkantajien vasen kives on lämpimämpi kuin oikea, tutkimuksen tehnyt kaksikko sai palkinnoksi biljoonia Zimbabwen dollareita

Jokavuotiset huumori-Nobelit jaettiin jälleen Harvardin yliopistossa. Kivestutkimus katsottiin anatomian palkinnon arvoiseksi.

Maailmassa tehdään joka vuosi huomattava määrä tieteellistä tutkimusta.

Osa on uraauurtavaa, jopa Nobelin palkinnon arvoista. Valtaosa on perustutkimusta, raskasta puurtamista pienten tiedonhippusten löytämiseksi. Näiden murusten pohjalle Nobelitkin aikanaan rakentuvat.

Sitten on tutkimusta, joka panee miettimään, miksi tällaista on edes tehty ja kuka sitä on suostunut rahoittamaan.

Jälkimmäiseen kategoriaan voisi mennä Ranskassa 12 vuotta sitten tehty tutkimus, jossa postinkantajien ja bussikuskien kiveksiin liimattiin antureita. Tiedetään, että kivesten lämpötila ja hyvinvointi on tärkeää hedelmällisyyden kannalta. Tässä haluttiin kuitenkin nyt saada selville vain se, onko toinen kives toista lämpimämpi.

Selvisi, että on. Postinkantajien ja bussikuskien vasen kives lämpenee työtä tehdessä hieman enemmän kuin oikea. Vasen kives on tyypillisesti 0,3 astetta toista lämpimämpi. Työ julkaistiin Human Reproduction -tiedelehdessä.

Perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa tästä mullistavasta löydöksestä jaettiin Harvardin yliopistossa omalla tavallaan arvostettu tiedepalkinto. Jokavuotisessa Ig-nobel -palkintoseremoniassa tohtorit Roger Mieusset ja Bourras Bengoudifa palkittiin anatomian huumori-Nobelilla.

He eivät saapuneet paikalle noutamaan palkintoa.

 

Palkinnon tarkoitus on juhlistaa tutkimuksia, jotka ensin naurattavat, mutta panevat sitten ajattelemaan.

Vitsi-Nobeleista eli Ig-nobeleista on muodostunut pitkä perinne. Juhlallisuuksia on järjestetty Harvardin yliopistossa jo 29 vuotta. Palkinnot jaetaan tyypillisesti kuukausi ennen oikeita Nobeleita.

Palkinnon nimi Ig-nobel on sanaleikki englannin sanasta ignoble, joka tarkoittaa alhaista. Palkinnon tarkoitus on juhlistaa tutkimuksia, jotka ensin naurattavat mutta panevat sitten ajattelemaan. Tutkijatkin osaavat suhtautua vitsipalkintoon huumorilla ja sellaisen saaminen on yleensä suuri kunnia.

Lapsellisessa, mutta hyväntuulisessa seremoniassa voittajille jaetaan hassu pysti ja kymmenen biljoonaa Zimbabwen dollaria. Hyperinflaation johdosta seteli on käytännössä arvoton. Vuoden 2009 matematiikan palkinto menikin Zimbabwen keskuspankin johtajalle.

Palkinnon perusteena oli taidokas tapa opettaa kansalaisille laaja skaala numeroita hyvin pienestä erittäin suureen – pienin seteli kun oli arvoltaan yhden sentin ja suurin peräti 100 biljoonaa eli 100 000 000 000 000 Zimbabwen dollaria.

Palkitut tutkimukset itsessään eivät ole mitenkään vitsillä tehtyjä. Ne on julkaistu vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ja niissä on usein vissi tieteellinen pohja, jonka löytäminen voi vain joskus olla haastavaa.

Sellaisia löytyi tänäkin vuonna useita.

Fysiikan Ig-nobel meni tutkimusryhmälle, joka selvitti, miksi vompattien kakka on kuutionmuotoista. Selitys löytyy vompatin suolen rakenteesta. Asiaa on puitu myös Helsingin Sanomissa.

Palkinnon hakivat Georgian teknillisen yliopiston tutkijat Patricia Yang ja David Hu kollegoineen. Heille tämä on jo toinen Ig-nobel. Aiemmin Yang ja Hu saivat selville, että käytännössä jokainen nisäkäs käyttää virtsaamiseen keskimäärin 21 sekuntia. Virhemarginaali oli 13 sekuntia suuntaansa.


 

Pizza voi suojata sairastumiselta ja kuolemalta, mutta vain mikäli kyseinen pizza on sekä valmistettu että nautittu Italiassa.

Taloustieteen palkinto meni kolmikolle, joka selvitti, minkämaalaiset setelit levittävät tehokkaimmin pöpöjä. Selvisi, että polymeerirakenteensa ansiosta Romanian leut ovat todellisia bakteeripesiä.

Usealle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit pääsevät pesiytymään setelin rakosiin ja säilyvät siellä pitkään. Tutkituista seteleistä hygieenisin on Kroatian kuna. Eurossa sen sijaan voi päästä muhimaan kolibakteeri.

Lääketieteen palkinto tuli tilastollisesta havainnosta, jonka mukaan italialainen pizza voi suojata sairastumiselta ja kuolemalta, mutta vain mikäli kyseinen pizza on sekä valmistettu että nautittu Italiassa.

Palkinnon haki epidemiologi Silvano Gallus, joka on siis tutkinut pidempäänkin välimerellisen ruokavalion yhteyksiä terveyteen. Palkintopuhettaan varten Gallus oli pukeutunut pikkutakkiin ja valkoiseen t-paitaan, jossa komeili ilmeisesti salamipizza.

Ig-nobelin rauhanpalkinto jaettiin tänä vuonna tutkimuksesta, joka selvitti, miksi itsensä raapiminen on niin nautinnollista. Palkinnon sai Liverpoolin yliopiston neurotieteiden professori Francis McGlone.

”Olin aivan onnessani, kun kuulin tästä. Tämä on kunnia meille kaikille. Olen pitkään hämmästellyt, miksi raapiminen on niin pirun kivaa”, McGlone sanoo The Guardian -sanomalehdessä.

McGlonen tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten aluksi hassulta kuulostava tutkimus voi oikeasti olla tärkeää. Kun selvitetään, miten ihmiset kutisevat ja miten raapiminen vaikuttaa, voidaan ehkä löytää apua kroonisesta kutinasta kärsiville.

”Krooninen kutina on hirveää. Ihmiset raapivat itseään verille, koska kipukin on parempi vaihtoehto kuin kutina.”

Biologian palkinto annettiin torakoita koskevasta tutkimuksesta. Singaporelaiset ja puolalaiset tutkijat havaitsivat viime vuonna, että magnetisoidut, mutta kuolleet torakat käyttäytyvät eri tavalla kuin elävät. Varsinaisesti tutkimuksessa yritettiin siis selvittää, voivatko torakat aistia magneettikenttiä.

Oikeissa Nobeleissa on se pulma, että palkinnon arvoisia löydöksiä tehneet ehtivät toisinaan jo kuolla, ennen kuin tunnustus lopulta tulee. Palkinnot jaetaan, kun löydös on osoittautunut tarpeeksi vankaksi ja tullut osaksi tieteen kaanonia. Esimerkiksi fysiikassa tähän voi mennä vuosikymmeniä.

Intialainen astrofyysikko Subrahmanyan Chandrasekhar esimerkiksi odotti palkintoa 53 vuotta. Lopulta hänet palkittiin vuonna 1983 työstä, jonka hän oli tehnyt jo vuonna 1930.

 

Kynän pitäminen suussa saa ihmisen hymyilemään ja reagoimaan huumoriin voimakkaammin.

Huumori-nobelien arvoiset tutkimukset sen sijaan on pääosin tehty viime vuosina tai ainakin tällä vuosituhannella. Vanhin nyt palkittu tutkimus oli vuodelta 1988.

Tuolloin Länsi-Saksassa Mannheimin yliopistossa havaittiin, että kynän pitäminen suussa saa ihmisen hymyilemään ja reagoimaan huumoriin voimakkaammin. Toisaalta jatkotutkimus paljasti, että huumori ei ole sen hauskempaa, vaikka pitäisi kynää suussaan, hymyileminen ja nauraminen on vain helpompaa, kun suussa oleva esine rentouttaa lihaksia.

Tästä havainnosta irtosi nyt viimein psykologian Ig-nobel, jonka kävi Harvardin lavalla hakemassa emeritusprofessori Fritz Strack.

Toinen jo kelpo tovin tunnustusta odottanut, ehdottomasti kuitenkin palkitsemisen arvoinen työ tehtiin Japanissa vuonna 1995. Tutkija Shigeru Watanabe selvitti tuolloin, kuinka paljon kuolaa viisivuotias lapsi tuottaa päivässä. Noin puoli litraa.

Watanabe haki kemian palkinnon yhdessä kolmen poikansa kanssa. He olivat koehenkilöitä 25 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, nyt jo kolmekymppisiä aikuisia. Pojat söivät lavalla banaania havainnollistaakseen, miten kuolanäytteitä aikoinaan kerättiin.

Koko seremonia on nähtävillä Youtubessa.

Korjaus 13. syyskuuta kello 14.25: Palkinto on kymmenen biljoonaa Zimbabwen dollaria. Suurin seteli oli sata biljoonaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    3. 3

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    4. 4

      Useat sadat Jehovan todistajat hakeneet siviili­palvelukseen – Frans Lilja, 20, kertoo, miksi armeija ei ollut hänelle vaihtoehto

    5. 5

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    6. 6

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      Ulosteiden keskellä kiipeilyyn turhautunut ”Valkoinen prikaati” alkoi syynätä Mont Blancille pyrkiviä ja käännytti pikku­pojan kanssa vuorelle kipuavan miehen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    2. 2

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    5. 5

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    6. 6

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläiskylään lentää koko ajan kärpäsiä tuntemattomasta syystä, epä­toivoiset asukkaat tekivät raadoista ”apua” -kyltin

    8. 8

      Teemu Pukki rankaisi tällä kertaa Manchester Cityä ja nousi nimekkääseen joukkoon, Norwich kaatoi hallitsevan mestarin maalein 3–2

    9. 9

      Metsässä sammaloituvien betoni­rakennelmien mysteeri ratkesi Vantaalla HS:n lukijoiden avulla

    10. 10

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    2. 2

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Postin toimitusjohtajan ökypalkkaan löytyy selitys pienestä tuppukylästä, jossa kaikki lapset ovat keskimääräistä lahjakkaampia

    11. Näytä lisää