Tiede

Maailman tulevaisuus on ”sekarotuinen”, Osmo Soininvaara kirjoitti – Yhtenäistyykö ihmisen geeniperimä, kun muuttoliike voimistuu?

Ihmiset muuttavat yhä enemmän rajojen yli, mutta maapallon väestö tuskin sekoittuu lähivuosisatoina täysin.

Maailman tulevaisuus on ”sekarotuinen”, jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri ”rotujen” edustajina. Koko käsite joutaa romukoppaan.

Näin kirjoitti vihreiden poliitikko ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara bloginsa keskusteluosiossa elokuussa. Soininvaara vastasi nimimerkille MML viestiketjussa, joka koski Euroopan poliittista tulevaisuutta.

Nimimerkin mukaan suuressa osassa Eurooppaa ”natiivit valkoiset eurooppalaiset jäävät vähemmistöiksi noin vuosien 2060–2070 kieppeillä”, ja MLL kysyi Soininvaaralta, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tällaisella kehityksellä olisi.

Keskustelu meni ja unohtui, mutta Soinivaaran väite jäi mietityttämään. Onko tosiaan niin, että jo 200 vuoden kuluttua meillä olisi yksi yhtenäinen ihmiskunta, jossa esimerkiksi ulkonäöstä ei voisi päätellä, mistä ihminen tulee?

 

”Ei ole yhtä geeniä, joka erottaisi ihmisrotuja toisistaan, ei edes yhtä emäsparia.”

Ensin kannattaa miettiä hetki ihmisrodun käsitettä. Geneetikkojen mukaan sitä näet ei pitäisi käyttää lainkaan.

Tämä käsitys on ollut vallalla jo pitkään, mutta saksalaisten geneetikkojen tuore julkilausuma puhuu asiasta poikkeuksellisen selvästi. Ihmisen genomin eli geeniperimän 3,2 miljardista emäsparista ei heidän mukaansa ole löydettävissä mitään selkeitä rajoja, joiden perusteella ihmiset voitaisiin jakaa rotuihin.

”Ei ole yhtä geeniä, joka erottaisi ihmisrotuja toisistaan, ei edes yhtä emäsparia”, Jenan julistukseksi nimetty lausuma toteaa.

”Ihmisten jakaminen rotuihin oli ja on ennen kaikkea sosiaalinen ja poliittinen luokittelu.”

Geenejä katsomalla ei siis ole mahdollista vetää rajaa esimerkiksi ”valkoisen” tai ”mustan” ihmisen välille.

Geneetikkojen näkemys voi tuntua yllättävältä, koska se on arkikokemuksemme vastainen. Yleensä tunnistamme kyllä suurin piirtein, kenen tausta on Nairobissa, kenen Reykjavikissa ja kenen Tokiossa.

Kyse on kuitenkin hahmotusharhasta, toteaa geneetikko Elina Salmela Helsingin yliopistosta ja Max Planck -instituutista.

”Kun kohtaamme ihmisiä, kiinnitämme huomion tiettyihin ominaisuuksiin – hiusten ja ihon väriin, silmien muotoon, kasvonpiirteisiin. Niiden perusteella sitten jaamme ihmisiä eri ryhmiin.”

Tästä seuraa kuitenkin ajatusvirhe, jos ajattelemme eri näköisten ihmisten olevan kauttaaltaan hyvin erilaisia. Ulkonäköön perustuva jaottelu ei jaa ihmisiä heidän muiden ominaisuuksiensa perusteella.

 

Noin 85 prosenttia ihmisten välisistä eroavaisuuksista selittyy puhtaasti yksilöiden välisillä eroilla.

Ihonväristä tai silmien muodosta ei siis voi päätellä, onko ihminen esimerkiksi älykäs tai tyhmä.

”Ympäri maailmaa levinneeksi eläimeksi ihmiset ovat päinvastoin geneettisesti huomattavan samanlaisia”, Salmela tiivistää.

Noin 85 prosenttia ihmisten välisistä eroavaisuuksista selittyy puhtaasti yksilöiden välisillä eroilla. Noin 5–10 prosenttia on kansojen välistä. Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi suomalaiset sietävät laktoosia keskimäärin paremmin kuin keskieurooppalaiset.

Lisäksi eroavaisuuksista noin 5–10 prosenttia selittyy eri mannerten ihmispopulaatioiden välisillä – siis roduiksi vanhastaan sanotuilla – eroilla.

Se ei kuulosta kovin paljolta. Iso osa tästä vaihtelusta menee jo niihin eroihin, joita voimme nähdä silmillä.

Mutta miksi sitten olympialaisten sadan metrin loppukilpailussa lähtöviivalla on usein länsiafrikkalaisen näköistä väkeä? Tai kestävyysjuoksussa itäafrikkalaisten?

”Siinä puhutaan poikkeusyksilöistä. Maailman parhailla juoksijoilla täytyy olla kohdallaan jokseenkin kaikki vaikuttavat geneettiset tekijät. Silloin on todennäköistä, että he tulevat sieltä, missä näiden tekijöiden yleisyys on väestössä suurin”, Salmela toteaa.

”Laajassa mitassa yksilölliset erot ovat suurempia kuin populaatioiden väliset. Jos otamme satunnaisia ihmisiä ympäri maailmaa juoksemaan kilpaa, voi voittaja olla mistä päin maailmaa tahansa.”

 

Käytännössä muuttoliike maiden välillä on kokonaisuuden kannalta edelleen pientä.

Mutta palataan ihmiskunnan sekoittumiseen.

Käytännössä geeniperimän yhdentyminen tarkoittaisi sitä, että nykyinen, noin 15 prosentin ero kansojen ja mannerten väestöjen perimässä kutistuisi prosenttiin.

Silloin suhteellisen samankaltaisia, keskimääräisen pituisia ja värisiä ihmisiä olisi kaikkialla maailmassa Japanista Norjaan.

Onko tämä mahdollista 200 vuodessa?

Oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo teki Helsingin Sanomien pyynnöstä yksinkertaistetun analyysin.

Siinä Palo pyrki mallintamaan, millaisella muuttoliikkeellä maailman populaatiot sekoittuisivat 200 vuoden eli 6–8 sukupolven aikana.

Yksinkertaistettu mallinnus tarkasteli sekoittumista Y-kromosomin kautta.

”Lopputulos oli, että tarvittavan muuttoliikkeen määrä oli älytön. Ehkä joka viidennen ihmisen pitäisi vaihtaa mannerta. Lisäksi tarvitaan asennemuutos: alkuperä ei saisi vaikuttaa parinmuodostukseen lainkaan”, Palo sanoo.

Toinen voisi ydinsodan kaltainen vaihtoehto. Siinä ihmiskunnasta jäisi rippeet johonkin osaan maapalloa.

Käytännössä muuttoliike maiden välillä on kokonaisuuden kannalta edelleen pientä. Ihmiskunnasta noin 3,5 prosenttia asuu kotimaansa ulkopuolella, kertoo Suomen siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Kotimaansa ulkopuolella asuvistakin moni elää naapurimaissa.

Maasta toiseen liikkuvien ihmisten määrä kasvaa, mutta hitaasti. Vaikka nykyään voi lähteä töihin vaikka toiselle puolelle maapalloa, käytännössä tämä mahdollisuus koskee pientä vähemmistöä.

Suurin osa ihmiskuntaa ei edelleen juuri liiku vaan pysyy synnyinseuduillaan, esimerkiksi Kalkutan slummeissa tai Kiinan kaupungeissa. Vaikka esimerkiksi Helsingissä voi tuntua, että siirtolaisuuden määrä kasvaa valtavasti, maailman mittakaavassa se on edelleen pientä.

”Jos pahimmat ilmastonmuutosskenaariot toteutuvat, siirtolaisuuden määrä voi tosin nousta ihan uudelle tasolle”, Heikkilä sanoo.

Ihmiskunnalla on kuitenkin vielä mahdollisuus ratkaista tilanne toisin, hän lisää.

 

”Luultavasti kaikkein äärimmäisimmät meidän geeniemme ilmentymät – kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset – käyvät harvinaisemmiksi.”

Palon mallinnus populaatioiden sekoittumisesta on äärimmäinen yksinkertaistus.

Se ei ota huomioon esimerkiksi sitä, että syntyvyys kehittyy maapallolla eri tahtia.

Vuonna 2100 Afrikan väkiluku on väestöennusteiden mukaan yli 4 miljardia, samoin Aasian. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa arvioidaan elävän yhteensä hieman yli miljardi ihmistä, Etelä-Amerikassa ja Karibialla noin 700 miljoonaa.

Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla, ja Suomessa syntyvyys vähenee nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa ihmiskunnalle 200 vuoden päästä? Ovatko pellavapäiset härmäläiset kadonneet geenikartalta?

Aiheesta on vain arveluja, mutta Salmela ei usko katoamiseen kokonaan.

”Luultavasti kaikkein äärimmäisimmät meidän geeniemme ilmentymät – kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset – käyvät harvinaisemmiksi.”

 

Geenit vaikuttavat lopulta melko vähän siihen, millainen kukin yhteiskunta on.

Hän ei kuitenkaan näe ilmiötä erityisen kielteisenä.

”Jos kysytään, häviävätkö meidän näköisemme ihmiset, niin kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä. Mutta en minä geenejä surisi. Maantieteellinen sekoittuminen ei vähennä geneettistä monimuotoisuutta”, Salmela sanoo.

Hän olisi sen sijaan huolissaan esimerkiksi kielten häviämisestä.

”Ja mahtaakohan koko ihmiskunnan ruuan, vaatteet ja tarvekalut kahdensadan vuoden päästä valmistaa oman aikansa McDonalds, Levis ja Ikea?”

Geenit vaikuttavat lopulta melko vähän siihen, millainen kukin yhteiskunta on.

”Jos katsotaan Suomea sata vuotta sitten, tämä oli kehitysmaa. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus oli noin 10 prosenttia ja elinajanodote noin 50 vuotta. Sittemmin meistä on tullut maailman vauraimpia valtioita, vaikka geenit ovat ihan samoja”, Salmela sanoo.

Entä mitä tilastotieteilijä Soininvaara lopulta oikein tarkoitti kirjoit­taessaan ”seka­rotui­sesta” tulevai­suuden maail­masta?

Soinin­vaara sanoo, ettei itsekään usko koko maailman väestön sekoittuvan kahdessa vuosisadassa.

”Ei nyt kaikkialla Kainuun korvessa. Mutta kaupunkien väestö muuttuu varmasti globaalisti aika samankaltaiseksi.”

Ja terveyden kannalta tämä on vain hyvä, Soininvaara muistuttaa. Perinnöllisten sairauksien todennäköisyydet kasvavat pienissä populaatioissa.

Suurin muutos nähdään hänen mukaansa kuitenkin asenteissa.

”Ihon pigmentistä tulee yhtä epäoleellinen tapa jakaa ihmisiä kuin hiusten väri on nyt. Tätä näkee jo nyt nuoremmassa polvessa. Ei heille ole oleellista, missä kenenkin tausta on”, Soininvaara sanoo.

Voi ajatella myös niin, että vaikka ihmiskunta kuinka yhtenäistyisi, luonnollisen vaihtelun vuoksi jää jäljelle aina joitakin eroja.

Niiden perusteella ihmisiä voi edelleen jaotella aivan yhtä mielivaltaisesti kuin nytkin.

Tulevaisuudessakin joku on ihan varmasti edelleen tummempi, pidempi tai muuten erilainen.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaiset myivät orjia Kungsgatanin ja Östra Strandgatanin kulmassa – Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaa­vallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

      Tilaajille
    3. 3

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    4. 4

      Maailman pisin matkustajalento laskeutui Sydneyyn, lento kesti yli 19 tuntia

    5. 5

      Boris Johnson lähetti brexitin lykkäyspyynnön EU:lle, mutta jätti sen allekirjoittamatta

    6. 6

      Voiko pitkä mies ikinä ymmärtää naista?

    7. 7

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    8. 8

      Pirkka-Pekka Petelius lakkasi olemasta hauska ja hakeutui eduskuntaan niin synkistä syistä, että niistä on tuskaista puhua

      Tilaajille
    9. 9

      Suomi otti pakolaisina vastaan kolme sieppauksesta syytettyä paraguaylaista vasemmistoaktivistia

    10. 10

      Väkivalta ja turhautuminen kasvavat Barcelonan öisillä kaduilla: ”Mikään tässä ei ole normaalia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    3. 3

      Boris Johnson lähetti brexitin lykkäyspyynnön EU:lle, mutta jätti sen allekirjoittamatta

    4. 4

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    6. 6

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    7. 7

      Poliisi otti yhteen Turkki-mielenosoittajien kanssa Helsingin keskustassa ja käytti etälamautinta

    8. 8

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    9. 9

      Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

    10. 10

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    10. 10

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    11. Näytä lisää