Tutkimus opiskelijaravintoloissa: Pinttyneet lihansyöjätkin vaihtavat kasvisruokaan, kun sen tarjontaa lisätään

Ilmasto kiittäisi ja terveys kohenisi, jos ihmiset söisivät enemmän kasvisruokaa lihan sijasta. Vaihto vauhdittuu, kun kasvisruoan tarjontaa lisätään, osoittavat tuoreet Britanniassa tehdyt kokeet.

Kokeissa käytettiin niin sanottu tuuppausta eli nudgingia. Käyttäytymistieteilijät tarkoittavat sillä esimerkiksi elinympäristöön tehtyjä muutoksia, joiden avulla voidaan kääntää ihmisten toimintaa johonkin toivottuun suuntaan.

”Valistus on tärkeää, mutta yleensä tehoton muuttamaan ruokailutottumuksia. Lihaverot ovat epäsuosittuja. Tarjolla olevien vaihtoehtojen muuttaminen hyväksytään paremmin ja antaa tehokkaan keinon vaikuttaa ruokavalioidemme terveellisyyteen ja kestävyyteen”, sanoo Cambridgen yliopiston terveyskäyttäytymisen professori Theresa Marteau https://www.hs.fi/haku/?query=theresa+marteauyliopiston verkkosivullahttps://www.cam.ac.uk/vegnudge.

Marteau työtovereineen analysoi ruokailua yliopiston kolmessa eri ravintolassa viime vuoden aikana. Kaikkiaan aineisto kattoi lähes 95 000 ateriaa, jotka ostettiin luotollisella yliopiston henkilökortilla. Korttia käyttävät opiskelijat ja henkilökunta.

Ravintoloissa vaihdeltiin kasvisvaihtoehtojen osuutta ruokalistalla, ja tutkijat tarkastelivat, miten muutokset vaikuttivat ruokavalintoihin.

Kävi ilmi, että jos kasvisvaihtoehtojen määrä kaksinkertaistettiin, kasvisaterioiden osuus ostetuista annoksista lisääntyi ravintolasta riippuen 40–80 prosenttia. Ravintolassa kasvisruoan osuus nostettiin esimerkiksi yhdestä kahteen kaikkiaan tarjolla olevista neljästä ateriavaihtoehdosta. Kaksi muuta sisälsivät siis edelleen lihaa tai kalaa.

Ruokailijat jaettiin neljään eri ryhmään sen mukaan, miten usein he olivat valinneet kasviruokaa. Eniten ruokavalintojaan muuttivat ne, jotka olivat ostohistoriansa perusteella syöneet eniten liha- tai kala-aterioita.

Kasvistarjonnan tuplaaminen toi heidän syömiseensä selvän muutoksen kaikissa kolmessa ravintolassa.

Yhdessä ravintolassa lihan suosijat valitsivat tavanomaisessa tilanteessa kasvisruoan kuuden prosentin todennäköisyydellä. Kun tarjontaa tuli lisää, todennäköisyys nousi 18 prosenttiin. Kahdessa muussa ravintolassa todennäköisyys nousi kuudesta seitsemään prosenttiyksikköä.

Ateriaseurannasta saattoi myös nähdä, vaikuttiko lounasvalinta myöhempää illallisvalintaan. Erityisesti tutkijoita kiinnosti niin sanottu rebound-ilmiö eli se, että lihan lounaalla sivuuttaneet haluaisivat sitä entistä innokkaammin illallisella.

Tällaista kimmokevaikutusta ei havaittu. Kasvisruoan menekkiin myöhemmällä ateriakerralla ei vaikuttanut se, kuinka paljon sitä oli syöty aiemmin.

Kasvisvaihtoehtojen lisääminen vaikuttaa suorastaan itsestään selvältä idealta muuttaa ruokailutottumuksia. Tutkijoiden mukaan tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sen tehoa on tutkittu.

”Ilmeisiltä vaikuttavat ratkaisut eivät aina toimi, mutta näyttää siltä, että tämä toimii”, tutkimuksen pääkirjoittaja Emma Garnett https://www.hs.fi/haku/?query=emma+garnettsanoo.

Aiemmissa tutkimuksissa lihan syönnin vähentämistä on kokeiltu esimerkiksi pienentämällä lihan määrää ruoka-annoksissa. Sekin pudotti lihan kulutusta 13–14 prosenttia.

Tutkijat ehdottavatkin, että liha-annosten pienentäminen ja kasvisvaihtoehtojen lisääminen yhdessä muodostavat tehokkaan keinon vähentää lihan kulutusta.

”Kasvispainotteisempaan ruokaan siirtyminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ruoan ympäristöhaittoja”, Garnett sanoo.

Maailman ruoantuotannon hiilipäätöistä karjan- ja kalankasvatuksen osuus on noin 58 prosenttia. Lisäksi niiden käytössä on peräti 83 prosenttia maatalousmaasta. Silti ihmiset saavat niistä keskimäärin vain 18 prosenttia energiasta ja 37 prosenttia proteiineista.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Pnashttps://www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1907207116.